Arvosanalautakunta

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Arvosanalautakunta nimetään yleensä samassa kokouksessa, jossa väittelylupa myönnetään. Tarvittaessa arvosanalautakunnan nimeäminen voidaan kuitenkin myös lykätä myöhempään kokoukseen. Tiedekuntaneuvoston esittelijä pyytää ohjaajalta ja vastuuhenkilöltä ehdotusta arvosanalautakunnan kokoonpanosta, kun esitarkastuslausunnot on saatu.

Arvosanalautakuntaan kuuluvat vastaväittäjä, kustos sekä 1–2 tiedekunnan edustajaa. Väittelijä saa tiedon ehdotetusta kokoonpanosta ennen tiedekuntaneuvoston kokousta ja hänellä on oikeus esittää huomautuksensa arvosanalautakunnan jäsenien valinnasta. Arvosanalautakunnan jäsenet saavat tiedoksi esitarkastajien lausunnot.

Vastaväittäjä

Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjä nimetään aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Väitöskirjatyön ohjaaja ei koskaan voi toimia vastaväittäjänä. Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle perustellun kirjallisen lausunnon väitöskirjan tieteellisestä arvosta kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Vastaväittäjää ehdotettaessa tulee huomioida Helsingin yliopiston vastaväittäjäjien esteellisyyttä koskevat säädökset. Vastaväittäjä ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Vastaväittäjänä ei siten voi toimia esimerkiksi:

  • henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa
  • henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa
  • henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta
  • väittelijän lähisukulainen
  • väittelijän tai ohjaajan lähiesimies tai -alainen
  • väitöskirjan mahdollisen seurantaryhmän jäsen

Poikkeustapauksissa vastaväittäjiä voidaan nimetä kaksi. Kahden vastaväittäjän nimeäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos väitöskirjan aihe on poikkitieteellinen ja yhtä sopivaa henkilöä, jolla on riittävä asiantuntemus koko väitöskirjan arviointiin, ei löydy. Ehdotus toisen vastaväittäjän käyttämisestä tulee aina perustella huolella.

Vastaväittäjäksi voidaan perustellusta syystä nimetä henkilö, joka on toiminut myös väitöskirjan esitarkastajana. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, että työn kielen, aiheen tai esteellisyyksien takia kokonaan uutta vastaväittäjäehdokasta on vaikea löytää.

Kustos

Kustokseksi nimetään väittelijän kotitiedekunnan professori tai apulaisprofessori, joka on vakinaistamispolun (tenure track) tasolla 2. Kustoksena toimii usein työn ohjaaja, mutta tehtävään voidaan nimetä myös joku muu tiedekunnan professori. Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana, hänet voidaan nimetä myös tiedekunnan edustajaksi. Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana, hän ei saa osallistua väitöskirjan arvosanasta päättämiseen.

Kustos toimii väitöstilaisuuden puheenjohtajana sekä hoitaa muut yliopiston määräämät, kustokselle kuuluvat tehtävät.

Tiedekunnan edustaja

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi tiedekuntaneuvosto nimeää arvosanalautakuntaan harkintansa mukaisesti joko yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreita tai dosentteja tai dosentin tasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustajan tulee tuntea Helsingin yliopiston väittelykäytännöt ja väitöskirjojen arvosteluperiaatteet.

Tiedekunnan edustajan tehtävänä on valvoa sitä, että väitöskirjan arvostelussa noudatetaan tiedekunnan arviointikriteerejä ja Helsingin yliopiston yleisiä väitöskirjakriteerejä sekä perehdyttää vastaväittäjää Helsingin yliopiston käytäntöihin.

Tiedekuntakohtaiset tarkentavat käytännöt

Osalla tiedekunnista on yliopiston yleisiä määräyksiä tarkentavia käytäntöjä arvosanalautakunnan jäsenien nimeämisestä. Alta löydät tietoa oman tiedekuntasi mahdollisista tarkentavista määräyksiä sekä linkin oman tiedekuntasi ohjeisiin arvosanalautakunnan jäsenille. Ohjeiden yhteydestä löydät myös tarkempaa tietoa oman tiedekuntasi väitöskirjojen arvointikriteereistä.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Bio- ja ympäristötieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Farmasian tiedekunta

Farmasian tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Humanistinen tiedekunta

Humanistisessa tiedekunnassa ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään jo samassa yhteydessä, kun päätetään esitarkastuksen käynnistämisestä. Ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään aina väittelijän edustaman tieteenalan ulkopuolelta. Humanistisessa tiedekunnassa kustos ei voi toimia tiedekunnan edustajana ja, jos kustos on ollut väitöskirjan ohjaaja, tiedekunnan edustajia nimetään kaksi, jotta arvosanalautakunnassa on aina kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketieteellisessä tiedekunnassa tiedekuntaneuvosto määrää vastuuprofessorin ehdotuksesta arvosanalautakunnan, jonka muodostavat pääsääntöisesti vastaväittäjä ja kustos. Vuodesta 2019 lähtien kustokseksi pyritään nimeämään henkilö, joka ei ole osallinen väitöskirjatyössä, esim. väitöstutkimuksen ohjaaja tai yhteistyökumppani ei ole optimaalinen kustos, koska hän ei voi toimia arvosanalautakunnassa. Jääviyskriteerejä ovat osallistuminen väitöskirjatyöhön, muu yhteisjulkaisu väittelijän kanssa, sukulaisuussuhde tai muu jääviyttä aiheuttava suhde väittelijään. Väitöskirjan seurantaryhmän jäsenyys ei ole jääviyskriteeri.

Jos kustos on jäävi, niin arvosanalautakuntaan voidaan nimetä muu tiedekunnan edustaja, johon pätee yllä luetellut jääviyskriteeri. Tämän tulee olla Helsingin yliopiston professori tai dosentti (dosentin ei tarvitse olla työsuhteessa yliopistoon) tai dosentin tasoinen tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen.

Arvosanaehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän kyky puolustaa väitöskirjaansa väitöstilaisuudessa sekä esitarkastajien lausunnot. Arvosanalautakunnan tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa. Arvosanalautakunta kokoontuu väitöstilaisuuden jälkeen antamaan arvosanaehdotuksen. Mikäli vastaväittäjä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustaja päätyvät arvioinnissaan eri arvosanaan, täyttävät he erilliset lomakkeet ja tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan tulee toimittaa lausunto tiedekunnan jatko-opintopalveluihin kahden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Kun väitöstilaisuus on pidetty ja tarvittavat lausunnot saatu, tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hylätty, hyväksytty ja kiittäen hyväksytty. Arvostelun pohjana käytetään vastaväittäjän, esitarkastajien ja arvosanalautakunnan lausuntoja.

Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Oikeustieteellinen tiedekunta

Oikeustieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Teologinen tiedekunta

Teologisessa tiedekunnassa esityksen tiedekunnan edustajista tekee tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani. Ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään aina opiskelijan edustaman tieteenalan ulkopuolelta. Teologisessa tiedekunnassa kustos ei voi toimia tiedekunnan edustajana ja, jos jos kustos on ollut väitöskirjan ohjaaja, tiedekunnan edustajia nimetään kaksi, jotta arvosanalautakunnassa on aina kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Valtiotieteellinen tiedekunta

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa koko arvosanalautakunta pääsääntöisesti nimetään väittelyluvan yhteydessä. Toistaiseksi arvosanalautakunnassa tulee olla kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Säädösten tulkitseminen ja esimerkiksi esteellisyyskysymysten selvittely voi toisinaan olla hieman mutkikasta – mikäli sinulla, ohjaajillasi tai vastuuhenkilöllä on kysymyksiä arvosanalautakunnan nimeämiseen liittyen, voitte aina olla yhteydessä oman kotitiedekunnan jatko-opintopalveluihin.

Arvosanalautakunnan kokoonpanosta Helsingin yliopistossa on päätetty rehtorin päätöksessä 134/2019.