Arvosanalautakunta: vastaväittäjä, kustos ja tiedekunnan edustaja

• Väitöskirjojen arvosana-asteikko muuttuu. 1.8.2025 alkaen väitöskirjat arvostellaan arvosanoilla hyväksytty / hylätty. Kuitenkin ne väitöskirjat, joiden esitarkastus on käynnistetty viimeistään kesäkuun 2025 tiedekuntaneuvostossa, arvioidaan nyt voimassa olevan arvosana-asteikon mukaan hylätty / hyväksytty / kiittäen hyväksytty.
• Esitarkastaja voidaan valita vastaväittäjäksi.
• Esitarkastajien lausuntojen määräaika on 4 viikkoa (aiemmin 2 kk).
• Esitarkastajat joko puoltavat väitöslupaa (pienet korjaukset ovat mahdollisia) tai toteavat käsikirjoituksen puutteet niin vakaviksi, ettei väittelylupaa voi puoltaa. Lausuntoa, jossa esitarkastaja edellyttää korjauksia työhön ennen puoltavan lausunnon antamista, ei voi enää antaa. Kielteinen lausunto johtaa esitarkastuksen raukeamiseen, kuten aiemminkin.
• Joissain tiedekunnissa (BYTDK, FTDK, ELTDK, LTDK, OIKTDK, MLTDK ja MMTDK) arvosanalautakunta nimetään jo esitarkastuksen alussa eli samassa kokouksessa, jossa esitarkastajat nimetään. Vastuuhenkilön tulee ehdottaa arvosanalautakuntaa samalla kun hän ehdottaa esitarkastajia.
• Väitöslupa on voimassa 9 kuukautta (ennen 12 kuukautta)
• Väitöskirjan arvostelulausunnot (vastaväittäjä ja arvosanalautakunta) annetaan viikon (aiemmin 2 vko) kuluessa väitöstilaisuudesta.

Vastaväittäjä eli opponentti esittää väitöstilaisuudessa väittelijälle väitöskirjaan ja sen piiriin liittyviä kysymyksiä sekä kritiikkiä, joihin väittelijä vastaa. Vastaväittäjä antaa tiedekunnalle perustellun kirjallisen lausunnon väitöskirjan tieteellisestä arvosta viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Vastaväittäjän tulee olla professori tai dosentti tai tohtori, jolla on vastaavat tieteelliset ansiot. Vastaväittäjä nimetään aina väittelijän kotitiedekunnan ja pääsääntöisesti myös Helsingin yliopiston ulkopuolelta. Väitöskirjatyön ohjaaja ei koskaan voi toimia vastaväittäjänä. 

Vastaväittäjää ehdotettaessa tulee huomioida Helsingin yliopiston vastaväittäjien esteellisyyttä koskevat säädökset. Vastaväittäjä ei saa olla väittelijään tai väitöskirjaan tai johonkuhun muuhun asianosaiseen sellaisessa suhteessa, joka voi asettaa hänen puolueettomuutensa kyseenalaiseksi. Vastaväittäjänä ei siten voi toimia esimerkiksi:

• henkilö, joka on kanssakirjoittajana jossakin väitöskirjan osajulkaisussa
• henkilö, jolla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista tutkimusyhteistyötä väittelijän kanssa
• henkilö, jolla on läheistä tutkimusyhteistyötä väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta
• väittelijän lähisukulainen
• väittelijän tai ohjaajan lähiesihenkilö tai -alainen
• väitöskirjan seurantaryhmän jäsen

Poikkeustapauksissa vastaväittäjiä voidaan nimetä kaksi. Kahden vastaväittäjän nimeäminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi, jos väitöskirjan aihe on poikkitieteellinen ja yhtä sopivaa henkilöä, jolla on riittävä asiantuntemus koko väitöskirjan arviointiin, ei löydy. Ehdotus toisen vastaväittäjän käyttämisestä tulee aina perustella huolella.

Vastaväittäjäksi voidaan nimetä henkilö, joka on toiminut myös väitöskirjan esitarkastajana. 

Säädösten tulkitseminen ja esimerkiksi esteellisyyskysymysten selvittely voi toisinaan olla monimutkaista – mikäli sinulla, ohjaajillasi tai vastuuhenkilöllä on kysymyksiä arvosanalautakunnan nimeämiseen liittyen, voitte aina olla yhteydessä oman kotitiedekunnan jatko-opintopalveluihin.

Kustoksen tehtävänä on toimia väitöstilaisuuden valvojana sekä hoitaa muut yliopiston määräämät, kustokselle kuuluvat tehtävät. 

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi usein väitöskirjan pääohjaajan. Kustoksen tulee olla tiedekunnan professori, vakinaistamispolulla oleva toisen kauden apulaisprofessori (associate professor) tai dosentti, jolla on työsuhde tutkinnon myöntävässä tiedekunnassa. Jos kustos on toiminut väitöskirjan ohjaajana, hän ei saa osallistua väitöskirjan arvosanasta päättämiseen. Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana tai ole muuten esteellinen, hänet voidaan nimetä myös tiedekunnan edustajaksi arvosanalautakuntaan.

Vastaväittäjän ja kustoksen lisäksi tiedekuntaneuvosto nimeää arvosanalautakuntaan harkintansa mukaisesti joko yksi tai kaksi tiedekunnan edustajaa. Jos kustos ei ole toiminut väitöskirjan ohjaajana tai ole muuten esteellinen, hänet voidaan nimetä myös tiedekunnan edustajaksi. Tiedekunnan edustajien tulee olla Helsingin yliopiston professoreita tai dosentteja tai dosentin tasoisia Helsingin yliopiston tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäseniä. Tiedekunnan edustajan tulee tuntea Helsingin yliopiston väittelykäytännöt ja väitöskirjojen arvosteluperiaatteet.

Tiedekunnan edustajan tehtävänä on valvoa sitä, että väitöskirjan arvostelussa noudatetaan tiedekunnan arviointikriteerejä ja Helsingin yliopiston yleisiä väitöskirjakriteerejä sekä perehdyttää vastaväittäjää Helsingin yliopiston käytäntöihin.

Osalla tiedekunnista on yliopiston yleisiä määräyksiä tarkentavia käytäntöjä arvosanalautakunnan jäsenien nimeämisestä. Alta löydät tietoa oman tiedekuntasi mahdollisista tarkentavista määräyksiä sekä linkin oman tiedekuntasi ohjeisiin arvosanalautakunnan jäsenille. Ohjeiden yhteydestä löydät myös tarkempaa tietoa oman tiedekuntasi väitöskirjojen arviointikriteereistä.

Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta

Bio- ja ympäristötieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Farmasian tiedekunta

Farmasian tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Eläinlääketieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Humanistinen tiedekunta

Humanistisessa tiedekunnassa ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään jo samassa yhteydessä, kun päätetään esitarkastuksen käynnistämisestä. Ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään aina väittelijän edustaman tieteenalan ulkopuolelta. Humanistisessa tiedekunnassa kustos ei voi toimia tiedekunnan edustajana ja, jos kustos on ollut väitöskirjan ohjaaja, tiedekunnan edustajia nimetään kaksi, jotta arvosanalautakunnassa on aina kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Kasvatustieteellinen tiedekunta

Kasvatustieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Lääketieteellinen tiedekunta

Lääketieteellisessä tiedekunnassa tiedekuntaneuvosto määrää vastuuhenkilön ehdotuksesta arvosanalautakunnan, jonka muodostavat vastaväittäjä ja tiedekunnan edustaja. Arvosanalautakuntaan osallistumisen jääviyskriteerejä ovat osallistuminen väitöskirjatyöhön, muu yhteisjulkaisu väittelijän kanssa, ohjaussuhde, sukulaisuussuhde tai muu jääviyttä aiheuttava suhde väittelijään. Väitöskirjan seurantaryhmän jäsenyys ei ole jääviyskriteeri.

Jos kustos on jäävi, niin arvosanalautakuntaan nimetään muu tiedekunnan edustaja, johon pätevät yllä luetellut jääviyskriteerit. Kustoksen tulee olla Helsingin yliopiston professori tai dosentti (dosentin ei tarvitse olla työsuhteessa yliopistoon) tai dosentin tasoinen tutkimus- ja opetushenkilökunnan jäsen.

Arvosanaehdotuksessa tulee ottaa huomioon paitsi väitöskirjan tieteellinen arvo myös väittelijän kyky puolustaa väitöskirjaansa väitöstilaisuudessa sekä esitarkastajien lausunnot. Arvosanalautakunnan tulee olla läsnä väitöstilaisuudessa. Arvosanalautakunta kokoontuu väitöstilaisuuden jälkeen antamaan arvosanaehdotuksen. Mikäli vastaväittäjä ja arvosanalautakunnan tiedekunnan edustaja päätyvät arvioinnissaan eri arvosanaan, täyttävät he erilliset lomakkeet ja tiedekuntaneuvosto päättää arvosanasta. Vastaväittäjän ja arvosanalautakunnan tulee toimittaa lausunto tiedekunnan jatko-opintopalveluihin viikon kuluessa väitöstilaisuudesta.

Kun väitöstilaisuus on pidetty ja tarvittavat lausunnot saatu, tiedekuntaneuvosto hyväksyy ja arvostelee väitöskirjan asteikolla hylätty, hyväksytty ja kiittäen hyväksytty (mikäli esitarkastus on alkanut ennen 1.8.2025). Arvostelun pohjana käytetään vastaväittäjän, esitarkastajien ja arvosanalautakunnan lausuntoja.
 

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Arvosanalautakunta nimetään esitarkastuksen alussa, samassa tiedekuntaneuvoston kokouksessa kuin esitarkastajat.

Maatalous-metsätieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta

Matemaattis-luonnontieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Oikeustieteellinen tiedekunta

Oikeustieteellisellä tiedekunnalla ei ole omia, tarkentavia määräyksiä arvosanalautakunnan määräämisestä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Teologinen tiedekunta

Teologisessa tiedekunnassa esityksen tiedekunnan edustajista tekee tiedekunnan tutkimuksesta vastaava varadekaani. Ensimmäinen tiedekunnan edustaja nimetään aina opiskelijan edustaman tieteenalan ulkopuolelta. Teologisessa tiedekunnassa kustos ei voi toimia tiedekunnan edustajana ja, jos jos kustos on ollut väitöskirjan ohjaaja, tiedekunnan edustajia nimetään kaksi, jotta arvosanalautakunnassa on aina kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Valtiotieteellinen tiedekunta

Valtiotieteellisessä tiedekunnassa koko arvosanalautakunta pääsääntöisesti nimetään väittelyluvan yhteydessä. Toistaiseksi arvosanalautakunnassa tulee olla kolme äänivaltaista jäsentä. Tiedekunnan ohjeet arvosanalautakunnan jäsenille löydät tiedekunnan verkkosivuilta.

Säädösten tulkitseminen ja esimerkiksi esteellisyyskysymysten selvittely voi toisinaan olla hieman mutkikasta – mikäli sinulla, ohjaajillasi tai vastuuhenkilöllä on kysymyksiä arvosanalautakunnan nimeämiseen liittyen, voitte aina olla yhteydessä oman kotitiedekunnan jatko-opintopalveluihin.

Arvosanalautakunnan kokoonpanosta Helsingin yliopistossa on päätetty rehtorin päätöksessä 19700/2024.