Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen koejakso

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin
Erikoislääkärikoulutus, 5-vuotinen
Erikoislääkärikoulutus, 6-vuotinen
Erikoishammaslääkärikoulutus
Yleislääketieteen erityiskoulutus

Koejakson tarkoituksena on arvioida hakijan soveltuvuutta erikoisalalle. Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson tavoitteet

Koejakson tavoitteena on arvioida erikoistujan soveltuvuus erikoisalalle.

Koejakson myötä erikoistujalle on:

  • muodostunut kattava kuva erikoisalan sisällöstä, työtehtävistä, tavallisimmista toimenpiteistä ja vaatimuksista;
  • muodostunut käsitys omasta valmiudesta toimia alalla;
  • varmistunut kiinnostus ja motivaatio kouluttautua alalle.

Koejaksolla kouluttajat arvioivat erikoistujan:  

  • kiinnostusta hakea tietoa ja kehittää osaamistaan;
  • valmiuksia työskennellä erikoisalalle tyypillisissä tiimeissä ja työyhteisössä;
  • valmiuksia erikoisalalle tyypillisissä työtehtävissä ja toimenpiteissä;
  • suullisia ja kirjallisia vuorovaikutustaitoja niin potilaiden, omaisten kuin kollegojen sekä moniammatillisen tiimin kanssa kommunikoitaessa;
  • mahdollisia erityisosaamista ja paineensietokykyä suhteessa erikoisalan vaatimuksiin.

Koejakso antaa erikoistujalle mahdollisuuden tutustua alaan monipuolisesti ja kehittää
erikoistumiskoulutuksen seuraavissa vaiheissa tarvittavia tietoja ja taitoja. Huolellisesti suunniteltu
koejakso luo pohjan erikoistumiskoulutuksen seuraavalle vaiheelle.

Koejakson hyväksytty suoritus on edellytys lopullisen opinto-oikeuden saamiselle, ja se luetaan osaksi varsinaista erikoistumiskoulutusta. Koejakson aikana seurataan erikoistujan osaamisen kehitystä ja motivoituneisuutta strukturoidun arviointilomakkeen avulla. Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

 

Koejakson aloittaminen

Opinto-oikeuden saatuaan jokainen erikoistuja vastaa itse siitä, että löytää soveltuvan koejaksopaikan, sekä sen jälkeen loput erikoistumispaikat yliopistosairaalassa tai tiedekunnan hyväksymissä, laatukriteerit täyttävissä koulutuspaikoissa. Helsingin yliopiston hyväksymät koulutuspaikat löytyvät tiedekunnan ylläpitämästä koulutuspaikkarekisteristä. Koulutuspaikassa on oltava sen erikoisalan kouluttaja, jolle erikoistujan opinto-oikeus on myönnetty.

Määräaikainen opinto-oikeus on voimassa 2 vuotta. Koejakson pituus on 6 kuukautta. Tavoitteena on aloittaa koejakso mahdollisimman pian määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä, ja viimeistään 18 kk kuluttua. Huomaathan, että koejakson aikaisin mahdollinen aloitusajankohta on opinto-oikeuden myöntämispäivä. Koejakso tulee suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

Koejakso suoritetaan ensisijaisesti yhtäjaksoisesti yhdessä paikassa. Se on sekä erikoistujan että koejakson arvioijien etujen mukaista, koska siten erikoistujan osaamisen karttumisesta ehtii muodostua riittävän kattava kuva .

Koejakson aikana työ erikoisalalla suoritetaan ensisijaisesti kokopäivätyössä. Mikäli työlle asetetut tavoitteet saavutetaan, se on mahdollista suorittaa myös osapäiväisenä. Osa-aikainen työ on kuitenkin oltava vähintään 50 % kokopäivätyöstä, eli vähintään 19,125h/vko kokopäivätyöstä. Vastaavasti koejakson suoritusaika pitenee. Osa-aikatyössä suoritettu koejakso on suoritettava kahden vuoden sisällä määräaikaisen opinto-oikeuden saamisesta.

Koulutuspaikat saavat erikoislääkärikoulutuksen koejaksoa suorittavista erityisvaltionosuutta (EVO) (poikkeuksena Työterveyshuolto).

Koulutussopimus:

Koulutuspaikan kanssa tehdään henkilökohtainen koulutussopimus koejakson suorittamisesta. Sen allekirjoittaa koulutuspaikan lähikouluttaja ja erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö. Allekirjoitettu koulutussopimus toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon.

Aloituskeskustelu: 

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson osaamistavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet. Nämä merkitään arviointilomakkeeseen (ks. kohta Koejakson arviointi).

Koejaksosta vastaavat henkilöt:

Koejakson suorittamisesta vastaavat erikoisalan vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö sekä lähikouluttaja ja lähiesimies tai lähikouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Mikäli lähikouluttaja ja lähiesimies koulutuspaikasta ovat sama henkilö, tulee hänen valtuuttaa lisäkseen toinen henkilö koejakson suorituspaikasta vastaamaan koejakson suorittamisesta. Koejaksosta vastaavat henkilöt allekirjoittavat erikoistujan henkilökohtaisen koulutussopimuksen.

Koejakson arviointi

Koejakson arviointi tapahtuu ennalta sovittujen ja tiedoksi annettujen osaamistavoitteiden mukaisesti.

Koejakson arviointiin osallistuu aina kolme henkilöä: erikoistuja, lähikouluttaja ja lähiesimies tai lähikouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta. Arviointiin osallistuvat täyttävät ensin itsenäisesti arviointilomakkeen ja sitten niiden pohjalta yhteisen arviointilomakkeen. Arvioinnin osapuolten allekirjoittama yhteinen arviointilomake toimitetaan erikoisalan vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön arvioitavaksi.

Arvioijien on sitouduttava ehdottomaan puolueettomuuteen arviointitilanteessa ja lähtökohtaisesti jokainen on itse vastuussa esteellisyytensä ilmaisemisesta.

Arvioijien on jäävättävä itsensä seuraavien esteellisyysperusteiden nojalla:

  • Arvioijalla ja erikoistujalla on hoitosuhde, liikekumppanuussuhde tai yhteinen taloudellinen intressi;
  • Arvioijalla on käynnissä olevaa tai väitöskirjaprojektin aikaista yhteistyötä erikoistujan kanssa tai läheistä tutkimusyhteistyötä erikoistujan väitöskirjatyön ohjaajan kanssa väitöskirjan tarkastusta edeltäneen kolmen vuoden ajalta. (HUOM! pelkästään ohjaajuuden perusteella ei asiaa voida ratkaista yleisellä tasolla. Tiivis ohjaussuhde ja läheinen työskentely yhteistyössä voivat aiheuttaa esteellisyyden tapauskohtaisesti, vaikka onkin niin, ettei työskentely samassa yhteisössä välttämättä aiheuta esteellisyyttä);
  • Arvioija on erikoistujan lähisukulainen. Lähisukulaisia ovat: 1) avio- tai avopuoliso, lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai muu läheinen henkilö (esimerkiksi kihlattu tai läheinen ystävä) sekä näiden avio- ja avopuolisot 2) vanhemman sisarus tai tämän avio- tai avopuoliso, sisaruksen lapsi, henkilön ex-puoliso (avio- tai avoliitosta) 3) avio- tai avopuolison tai tämän avio- tai avopuolison lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi tai puolison sisaruksen lapsi 4) yllä mainittuihin verrattava puolisukulainen.

Keskustelut erikoistujan kanssa

Koejakson aikana nimetty lähikouluttaja käy erikoistujan kanssa kolme erillistä keskustelua: aloituskeskustelu, välikeskustelu sekä loppukeskustelu.

Aloituskeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja laativat henkilökohtaisen tavoitteellisen suunnitelman ja sopivat koejakson tavoitteet. Erikoistuja saa tietoonsa hyväksytyn koejakson osaamistavoitteet.

Välikeskustelussa lähikouluttaja ja erikoistuja käyvät läpi sitä, miten erikoistuja on saavuttanut henkilökohtaiset osaamistavoitteet. Lähikouluttaja antaa rakentavaa ja tarvittaessa korjaavaa palautetta. Lähikouluttaja ja erikoistuja pohtivat yhdessä, millä osaamisalueilla erikoistuja voisi kehittyä koejaksolla.

Loppukeskustelussa lähikouluttaja, lähiesimies (tai lähikouluttajan valtuuttama(t) henkilö(t) koejakson suorituspaikasta) ja erikoistuja arvioivat, miten erikoistuja on saavuttanut jaksolle asetetut osaamistavoitteet, sekä miten hänen erityisosaamisensa ja erikoisalalla tarvittavat valmiutensa ovat kehittyneet koejakson aikana. Tämän lisäksi he pohtivat mahdollisia jatkotoimenpiteitä ja kirjaavat ne, mikäli jokin osa-alue on arvioitu puutteelliseksi ja/tai koejaksoa ei ole suoritettu hyväksytysti.  

Arviointilomake toimitetaan ensin vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, onko koejakson suoritus hyväksyttävä. 

Koejakson hyväksyminen 

Hyväksytysti suoritetun koeajan jälkeen erikoistujalle myönnetään pysyvä, 10-vuotinen opinto-oikeus erikoisalalle.

Hylätty koejakso ei oikeutta pysyvän opinto-oikeuden saamiseen. Hylätty koejakso ei myöskään oikeuta erikoistujaa hakeutumaan toiseen koulutuspaikkaan, vaikka määräaikaista opinto-oikeuta olisi jäljellä. Erikoistujalla on oikeus hakea hylätystä koejaksosta oikaisua koejaksosta oikaisua ensin erikoisalan vastuuhenkilöltä ja vastuuhenkilön päätökseen Helsingin yliopiston
Oikeusturvalautakunnalta. Oikaisupyyntö Oikeusturvalautakunnalle on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun erikoistuja on saanut tiedon hylätyn koejakson päätöksestä.

 

Koejakson arviointi yleislääketieteessä

Hyväksytty koejakso tullaan sisällyttämään erikoislääkärikoulutuksen osaksi. Sen vuoksi erikoistuja saa jakson aikana henkilökohtaista ja ryhmämuotoista ohjausta hänen erikoistumisvaiheensa suositusten mukaisesti.

Koejakson aikana kouluttaja havainnoi kahdesti hakijan tavanomaista vastaanottoa ja käy sen jälkeen palautekeskustelun osaamisen karttumisen tukemiseksi. Ensimmäinen havainnointi tehdään noin kuukauden kuluttua koejakson alusta (1 kk ± 2 vk) ja toinen noin viiden kuukauden kuluttua aloituksesta (5 kk ± 2 vk). Ensisijainen vastuu vastaanoton havainnointien sopimisesta on erikoistujalla.

Havainnoija seuraa ennakkoon sovittua koko vastaanottoa soveltaen tähän tarkoitukseen laadittua työvälinettä. Palautekeskustelu käydään heti vastaanoton jälkeen ja siihen varataan vähintään 15 min. Palautekeskustelussa erikoistuja esittää aina ensin oman näkemyksensä käsiteltävästä asiasta ennen havaintojen kertomista. Konkreettisesta kehittymissuunnitelmasta sovitaan yhdessä.

Lähiesimies laatii yhdessä kouluttajan kanssa koejaksoa koskevan lausunnon ja kokoaa tarvittaessa tätä varten tietoa myös muulta toimipaikan henkilöstöltä. Lausunnosta ja vastaanottojen havainnointilomakkeista otetaan kopiot lähiesimiehelle, kouluttajalle ja erikoistujalle.

Lausunnon tarkoitus on saada käsitys hakijan valmiuksista toimia yleislääketieteen erikoistujana perusterveydenhuollossa. Lausunto perustuu pääosin esimiehen itse havainnoimaan koejakson suorittajan toimintaan. Koulutuspaikan lähiesimies tai kouluttajat dokumentoivat koejakson aikana mahdollisesti esiintyvistä ongelmatilanteista lähiesimiehen lausunnossa.

Suositus on, että esimies, kouluttaja ja erikoistuja keskustelevat lausunnon päätelmistä yhdessä.

Vastuuprofessori tekee päätöksen koejakson hyväksymisestä.

HUOM! Yleislääketieteen koejaksoon liittyvät käytänteet eroavat hieman erikoislääkärikoulutuksen käytänteistä. Epäselvissä tilanteissa pyydetään olemaan yhteydessä Meilahden opiskelijapalveluihin tai yleislääketieteen vastuuhenkilöön.

Keskeytyssäännöt

Koejakson aikana sairaudesta tai muusta pätevästä syystä pidetystä työstä vapautuksesta (ks. erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen pysyväismääräykset) voidaan koejakso keskeyttää tai siirtää. Koejakso tulee kuitenkin suorittaa kahden vuoden kuluessa määräaikaisen opinto-oikeuden myöntämisestä.

Jos aktiivivapaiden tai muiden yllämainittujen vapaiden määrä on poikkeuksellisen suuri, on erikoisalan vastuuhenkilön varmistuttava siitä, että koejakson edellyttämä arvio soveltuvuudesta voidaan tehdä.

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen

Koejakson suorituspaikan vaihtaminen kesken koejakson on mahdollista ainoastaan poikkeustapauksissa ja vastuuhenkilön tai hänen valtuuttamansa henkilön päätöksestä.  Tieto keskeytyneestä jaksosta toimitetaan tiedekunnan opintohallintoon ja erikoisalan vastuuhenkilölle tai hänen valtuuttamalleen henkilölle. Keskeytynyt koejakso arvioidaan jakson normaalin arviointikäytännön mukaisesti (ks. koejakson arviointi). Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö päättää tapauskohtaisesti, miten koejakso jatkuu seuraavassa koejakson suorituspaikassa. Vastuuhenkilö tai hänen valtuuttamansa henkilö arvioi, voidaanko keskeytyneellä koejaksolla suoritettua palvelua hyödyntää seuraavassa koejakson suorituspaikassa, vai alkaako koko 6 kk koejakso alusta.

Siirtohakijat

Siirtohakijoita ovat erikoisalan tai yliopiston vaihtajat, jotka ovat suorittaneet koejakson toiselle erikoisalalle tai samalle erikoisalalle toiseen yliopistoon. Suoritetun koejakson lisäksi siirtohakijalla saattaa olla myös erikoisalalla suoritettua työkokemusta.

Erikoisalan vaihtajat: Toiselle erikoisalalle tehtyä koejaksoa ei voida hyväksyä. Erikoisalan vaihtajat suorittavat uuden koejakson. 

Yliopiston vaihtajat: Koska koejakson tavoitteet ja arviointi ovat valtakunnallisesti yhteneväiset, hyväksytään toisessa yliopistossa samalla erikoisalalla suoritettu koejakso (esim. Tampereen lastentaudeilta Helsinkiin lastentaudeille). Vastuuhenkilö arvioi ja päättää toisessa yliopistossa mahdollisesti suoritetun palvelun hyväksi lukemisesta ja sen vaikutuksesta koeajan suorittamisen tarpeeseen tai kestoon.