Sanastoa uudelle tohtorikoulutettavalle

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Hämmentääkö tohtoriopintojen alussa päälle vyöryvä uusi sanasto? Oletko pitänyt pitkään taukoa opinnoista ja tarvitset hieman orientaatiota? Mietityttääkö mitä eroa on tutkijakoululla ja tohtoriohjelmalla tai opetussuunnitelmalla ja opintosuunnitelmalla? Olit sitten uusi tai vanha tohtorikoulutettava, tämän sivun avulla otat helposti haltuun tärkeimmät tohtoriopinnoissa vastaan tulevat termit.

  • Opetussuunnitelma. Jokaisella tohtoriohjelmalla on opetussuunnitelma, jonka mukaan kaikki ohjelman opiskelijat suorittavat tutkintoa. Opetussuunnitelma koostuu opintojaksoista, joista osa on pakollisia. Opetussuunnitelmasta käytetään usein myös nimeä tutkintorakenne tai tutkintovaatimukset. Kaikkien tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat koostuvat kahdesta opintokokonaisuudesta: tieteenalaopinnoista ja yleisistä valmiustaidoista. Oman tohtoriohjelmasi opetussuunnitelman löydät WebOodista tohtoriohjelmasi opinto-oppaasta.
  • Opintojakso. Tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat (tutkintorakenteet) on jaettu kahteen opintokokonaisuuteen, jotka koostuvat opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia, osa vaihtoehtoisia. Opintojakson voit useimmiten suorittaa useilla eri tavoilla. Suoritukseksi opintojaksoon voi käydä esimerkiksi opintojakson osaamistavoitteet täyttävä kurssi, kirjatentti tai essee tai vaikkapa konferenssiesitelmä tai tieteellinen julkaisu.
  • Opintosuunnitelma. Opintosuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelmasi siitä, mitä opintoja ja missä aikataulussa aiot tutkintoosi suorittaa. Opintosuunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa heti opintojen alussa, ja sitä tehdessä on tärkeää tutustua oman tohtoriohjelman opetussuunnitelmaan, jotta tiedät mitä opintoja sinun odotetaan suorittavan. Opintosuunnitelmaa voi opintojen edetessä päivittää, kun suunnitelmat tarkentuvat.
  • Opiskelutodistus. Opiskelutodistuksen avulla todistat tarvittaessa olevasi Helsingin yliopiston tohtorikoulutettava.
  • Opintosuoritusote. Opintosuoritusotteella näytetään yliopistolla suorittamasi opinnot. Opintosuoritusotetta voit tarvita esimerkiksi hakiessasi rahoitusta.
  • Rekisteriseuranta. Kuuden kirjoillaolovuoden jälkeen saat pyynnön päivittää opinto- ja tutkimussuunnitelmasi ja hakea lisäaikaa läsnäolo-oikeuteen.
  • Aktiivisuusprosentti. Kerran vuodessa, lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, sinun tulee esittää arvio opintojesi pää- tai sivutoimisuuden asteesta.
  • Ohjaaja. Jokaisella väitöskirjantekijällä on ohjaaja, useimmiten vähintään kaksi. Ohjaaja tukee opiskelijaa väitöskirjatyössä ja opintojen suunnittelussa ja auttaa opiskelijaa integroitumaan oman alan tutkijayhteisöön.
  • Vastuuhenkilö. Ohjaajien lisäksi jokaiselle tohtorikoulutettavalle nimetään vastuuhenkilö, joka on opiskelijan kotitiedekuntaan työsuhteessa oleva professori tai dosentti, joka tuntee tohtorikoulutuksen käytännöt. Vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa ohjausjärjestelyjen jatkuvuus, perehdyttää opiskelijaa tarvittaessa tutkintovaatimuksiin ja väitöskirjan tarkastuskäytäntöihin sekä esittää tiedekunnalle väitöskirjan tarkastavia asiantuntijoita, kun sen aika tulee.
  • Seurantaryhmä. Opintojen alussa opiskelijan itsensä kokoama seurantaryhmä seuraa väitöskirjatyön etenemistä säännöllisesti, antaa tarvittaessa palautetta työn etenemisestä ja ohjausjärjestelyistä sekä tukee opiskelijaa tavoiteajassa valmistumisessa ja tulevan työuran suunnittelussa. Eikö sinulla vielä ole seurantaryhmää? Eipä hätää – seurantaryhmät eivät vielä ole käytössä kaikissa tohtoriohjelmissa. Kun sinun on aika koota seurantaryhmä, saat asiasta tarkemmat ohjeet.
  • Ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma, jota käytetään toisinaan myös nimeä ohjaussopimus, on ohjaajien, vastuuhenkilön ja tohtorikoulutettavan välinen suunnitelma, joka solmitaan heti opintojen alussa ja jota päivitetään tarvittaessa. Ohjaussuunnitelmassa määritellään väitöskirjatutkijan ja ohjaajieen vastuut ja velvollisuudet, sovitaan muun muassa tapaamisten tiheydestä ja siitä, mitä väitöskirjatutkija ja ohjaajat sitoutuvat tekemään ennen seuraavaa yhteistä tapaamista. Ohjaussuunnitelman tekemiseen käytetään sähköistä Thessa-työkalua.

Sinä itse

  • Väitöskirjatutkija. Kaikki yliopiston tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat ovat väitöskirjatutkijoita. Tätä nimikettä voit myös itse käyttää itsestäsi. Väitöskirjatutkija kuvaa hyvin aluillaan olevan tutkijanurasi vaihetta ja auttaa identifioitumaan osaksi tutkijayhteisöä.
  • Tohtorikoulutettava. Kaikki yliopiston tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat ovat myös tohtorikoulutettavia. Tätä termiä käytetään Helsingin yliopistossa useimmiten virallisissa yhteyksissä ja myös palkalliset väitöskirjatutkijan työsuhteet avataan nimikkeellä tohtorikoulutettava. Tohtorikoulutettava nimikkeenä kertoo, että olet pätevöitymässä akateemiseksi tutkijaksi.
  • Jatko-opiskelija. Aiemmin yleistä termiä jatko-opiskelija käytetään tohtorintutkintoa suorittavista nykyään harvemmin. Aina aika ajoin se kuitenkin ohjeissamme vilahtelee. Tähän on pääsyynä se, että haluamme tietoa hakevien löytävän sisältöjemme äärelle. Vaikka termien käyttöä ei enää suositella, jatko-opinnot ja jatko-opiskelija ovat edelleen erittäin yleisesti käytettyjä hakusanoja.
  • Artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti 3–5 vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjasta käytetään joskus myös nimeä kokoomaväitöskirja tai nippuväitöskirja.
  • Monografia. Monografiaväitöskirja on yksin sen tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon.
  • Avoin tiede. Avoin tiede on yleistermi toiminnalle, joka pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa.
  • Avoin julkaiseminen. Avointa julkaisemista (open access) on julkaiseminen avoimessa lehdessä, rinnakkaistallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon ja yksittäisen artikkelin ostaminen avoimeksi muuten tilausmaksullisesta lehdestä.
  • Rinnakkaistallennus. Rinnakkaistallennus on helppo avoimen julkaisemisen muoto. Kun julkaiset artikkelin, voit rinnakkaistallentaa sen yliopiston omaan julkaisuarkistoon Tuhat-tutkimustietojärjestelmän kautta.

Järjestelmät ja palvelut

  • Opiskelijan ohjeet -palvelu. Opiskelijan ohjeet -palvelusta (jossa nytkin parhaillaan olet) löydät lähes kaikki tohtorintutkinnon suorittamista koskevat ohjeet.
  • Thessa. Thessa on väitöskirjatutkimuksen ja tohtoriopintojen suunnitteluun ja seurantaan käytettävä sähköinen työkalu. Thessassa teet ohjaussopimuksen, pidät kirjaa väitöskirjatyösi etenemisestä ja teet vuosiraportin ennen seuraavaa seurantaryhmän tapaamista.
  • WebOodi. WebOodi on yliopiston opaspalvelu, josta löydät oman tohtoriohjelmasi opinto-oppaan ja opetustarjonnan.
  • Sisu: Sisu on uusi opintojen suunnittelutyökalu, jolla suunnittelet tohtorintutkintoon kuuluvien opintojen aikataulun, suoritettavat opinnot ja näet oman tutkintosi rakenteen. Sisu ei vielä ole käytössä tohtoriohjelmissa, mutta tulee korvaamaan WebOodin kevään 2021 aikana.
  • Flamma. Flamma on yliopiston intranet, joka on tarkoitettu ensisijaisesti henkilökunnan käyttöön. Myös kaikilla opiskelijoilla on pääsy Flammaan, mutta sieltä ei kannata etsiä tohtoriopintoja koskevia ohjeita.
  • Tutkimusportaali. Yliopiston julkisesta tutkimusportaalista löydät tietoa yliopiston tutkijoista ja heidän toiminnastaan. Myös jokaisella tohtorikoulutettavalla on tutkimusportaalissa oma henkilökohtainen profiili, jonka päivittämisestä vastaat itse.
  • Tuhat-tutkimustietojärjestelmä. Tuhat on tutkimusportaalin taustajärjestelmä, jonka kautta pääset päivittämään omia, portaalissa näkyviä tietojasi.
  • Helpdesk. Yliopiston Helpdesk auttaa sinua yliopiston tietojärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. Helpdeskin verkkosivuilta löydät kattavasti ohjeita esimerkiksi sähköpostin ja yliopistolla käytettävien ohjelmistojen käyttöön liittyen.
  • Tutkijakoulu. Jokainen tohtorikoulutettava kuuluu tohtoriohjelmansa kautta yhteen yliopiston neljästä tutkijakoulusta. Tutkijakoulut järjestävät yleisten valmiustaitojen koulutusta ja kehittävät alansa tohtorikoulusta yhdessä tohtoriohjelmien ja tiedekuntien kanssa.
  • Tohtoriohjelma. Jokainen tohtorikoulutettava kuuluu johonkin tohtoriohjelmaan. Yliopistolla on yhteensä 32 tohtoriohjelmaa, joista useat ovat monitieteellisiä. Tohtoriohjelmat järjestävät muun muassa tieteenalakohtaista koulutusta ja ohjausta. Tohtoriohjelmasi on samalla tutkinto-ohjelmasi eli noudatat sen määräämiä tutkintovaatimuksia.
  • Tiedekunta. Helsingin yliopistossa on 11 tiedekuntaa. Tiedekunta myöntää tohtorikoulutettavan opinto-oikeuden sekä hyväksyy väitöskirjan ja lopulta myöntää tutkinnon. Jokaiselle tohtoriohjelmalla on yksi vastuutiedekunta, mutta samassa tohtoriohjelmassa voi olla opiskelijoita useista eri tiedekunnissa. Eri tiedekunnista voi valmistua eri alan tohtoreiksi, kuten valtiotieteen tai lääketieteen tohtoriksi.
  • Tohtorin tutkinto. Tohtorintutkinto on korkein yliopistossa suoritteva tutkinto. Tohtorintutkinto koostuu väitöskirjasta sekä 40 opintopisteen pakollisista opinnoista. Tohtorintutkinnon pääpaino on tutkimuksessa. 
  • Lisensiaatintutkinto. Ennen tohtorintutkinnon suorittamista on mahdollista suorittaa välitutkintona tieteellinen lisensiaatintutkinto. Lisensiaatintutkinto koostuu väitöskirjaa suppeammasta lisensiaatintutkimuksesta sekä 40 opintopisteen pakollisista opinnoista.
  • Esitarkastus. Ennen väittelyluvan myöntämistä kaksi ulkopuolista asiantuntijaa tarkastaa, että työsi täyttää väitöskirjoille asetetut vähimmäisvaatimukset.
  • Väittelylupa. Tiedekuntaneuvoston esitarkastuksen jälkeen myöntämä lupa painattaa väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
  • Väitöstilaisuus. Väitösprosessin huipentuma, julkinen tilaisuus, jossa puolustat väitöskirjatutkimustasi.
  • Vastaväittäjä. Esittää väitöstilaisuudessa huomautuksensa väitöskirjasta ("väittää vastaan") sekä arvioi väitöskirjan ja julkisen puolustautumisen onnistumisen.
  • Kustos. Väitöstilaisuuden puheenjohtaja ja virallinen valvoja.
  • Arvosanalautakunta. Tiedekuntaneuvoston nimittämä, vastaväittäjästä, kustoksesta ja tiedekunnan edustajasta koostuva lautakunta, joka arvioi väitöksen ja esittää tiedekunnalle arvosanaa.
  • Karonkka. Väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävää juhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muihin työhön vaikuttaneille.
  • Promootio. Promootiot ovat tiedekuntien noin joka neljäs vuosi järjestämiä, monipäiväisiä juhlia, joissa edellisen promootion jälkeen valmistuneet maisterit ja tohtorit pääsevät arvokkaissa puitteissa juhlimaan suorittamiaan tutkintoja. Promootioon osallistumalla valmistunut tohtori saa tiedekunnaltaan oikeuden käyttää akateemisen arvonsa merkkejä: tohtorinhattua ja -miekkaa.