Tohtoriopinnot apurahalla

Onneksi olkoon! Oletko tehnyt jo apurahatutkijan sopimuksen? Apurahatutkijoiden asioita hoidetaan yliopiston henkilöstöpalveluissa. Lisää tietoa apurahalla työskentelystä Helsingin yliopistossa löydät Flammasta.

Apurahahakemusten kirjoittaminen ja rahoituksen hakeminen eri rahoittajilta ovat osa tutkijan ammattitaitoa, joten sitä kannattaa harjoitella tutkijan uran alusta lähtien. Väitöskirjatutkija voi hakea työskentelyapurahaa yksin tai osana työryhmää. Apurahakaudet vaihtelevat muutamista kuukausista monivuotisiin apurahoihin. Apurahoja voi hakea erilaisiin tarkoituksiin: pidempiaikaiseen työskentelyyn, lyhyisiin ulkomaan vierailuihin, välineisiin tai vaikkapa konferenssin järjestämiseen. Apurahahakemuksia kirjoittamalla tutkimussuunnitelma paranee kerta kerralta ja omat tavoitteet täsmentyvät.

Väitöskirjatutkimusta rahoittavat Suomessa erityisesti yksityiset yleishyödylliset säätiöt ja rahastot. Suomalainen säätiökenttä on laaja, ja se tukee tutkimusta vuosittain sadoilla miljoonilla euroilla. Turun yliopiston ylläpitämä Aurora-tietokanta listaa laajasti ajankohtaisia kotimaisia rahoitushakuja eri tieteenaloilla. Jokaisella säätiöllä on oma tarkoitus, jonka vuoksi kyseinen säätiö on olemassa. Säätiöt ovat sitoutuneita myöntämään varoja säännöissään määritellyn tarkoituksen toteuttamiseksi. Tästä syystä hakuilmoituksiin kannattaa perehtyä huolella ja hakemus kannattaa aina valmistella juuri kyseistä hakua varten. Säätiöiltä voi aina kysyä lisätietoja, ja ne järjestävät runsaasti erilaisia infotilaisuuksia sekä virtuaalisesti että lähitapaamisina.

Kun haet apurahaa, huomioi aina ainakin seuraavat asiat:

• Lue hakuilmoitus ja ohjeet huolella – ja noudata annettuja ohjeita ja määräaikoja.
• Varmista hyvissä ajoin, että sinulla on koossa kaikki hakemukseen tarvittavat liitteet.
• Jos hakemukseen voi liittää suosituskirjeen, pyydä suositusta esimerkiksi ohjaajaltasi hyvissä ajoin, mieluiten useita viikkoja ennen annettua määräpäivää.
• Laatiessasi tutkimus- ja rahoitussuunnitelmaa ole täsmällinen, ytimekäs ja ymmärrettävä  ̶  muista, että arvioitsijat eivät aina edusta juuri sinun tutkimusalaasi. Perustele myös, miksi hankkeesi on ajankohtainen ja mitä yhteiskunnallista merkitystä sillä on.
• Pidä tutkimussuunnitelmasi ja cv aina päivitettynä. Tarkista, minkä mittaisina ja missä muodossa mikäkin rahoittaja haluaa nämä liitteet saada.
• Lopuksi: ole rehellinen, realistinen ja optimistinen. Älä vähättele itseäsi, mutta älä myöskään lupaa liikoja.

Työskentelyapurahoja haetaan usein omassa yliopistoyhteisössä tehtävään väitöskirjatutkimuksen edistämiseen mutta apurahoja voi hakea myös ulkomailla tapahtuvaan tutkimustyöhön. Muun muassa seuraavat tahot myöntävät rahoitusta ulkomaisiin tohtoriopintoihin ja työskentelyyn kansainvälissä tutkimusyhteisöissä:  

• Fulbright Center (USA) tarjoaa stipendiohjelmia opiskelijoille ja tutkijoille liikkuvuuden ja korkeakoulu- ja tutkimusyhteistyön tueksi
• Osk. Huttusen säätiön apurahat myönnetään nuorille suomalaisille tohtorintutkintoon tähtääviin tieteellisiin jatko-opintoihin ulkomaisissa yliopistoissa
• Säätiöiden post doc -pooli tukee väitöksen jälkeistä tutkimustyötä ulkomaisissa yliopistoissa. Rahoitusta voi hakea heti kun on saanut väittelyluvan. Tällöin väitöskirjan esitarkastuslausunnot on liitettävä hakemukseen.

Tutustu myös näihin:

• Suomen Akatemia
• BioBio Society (henkilökohtaiset apurahat)
• CIMO - Centre for International Mobility
• EURAXESS  (fellowships)
• NordForsk (Pohjoismaat)
• Business Finland

Henkilökohtaiset apurahat ovat tarkoitettuja tieteelliseen työskentelyyn ja ne ovat verovapaita valtion vuosittain vahvistamaan määrään saakka. Apurahat myönnetään aina vastikkeettomina, eli apurahalla työskentelevällä tutkijalla ei ole palvelussuhdetta yliopistoon eikä rahoituksen myöntäjään. Tästä syystä apurahatutkijalta puuttuu osa työsuhteeseen kuuluvista etuuksista, kuten työterveyshuolto, mutta häntä eivät koske myöskään samalla tavalla työsuhteen velvollisuudet. Apurahasaajan tekemää työtä tai työaikaa ei johdeta eikä valvota.

Apurahakaudella voi kuitenkin tehdä jonkin verran palkkatyötä, esimerkiksi tuntiopetusta. Opetustyöstä maksetaan kuitenkin aina erillinen korvaus. Apurahansaajan kannattaakin tarkastaa rahoituksen myöntäjän ohjeet siitä, paljonko palkkatyötä voi tehdä apurahakaudella. Osa säätiöistä tarjoaa väitöskirjatutkijoille mahdollisuuden yhdistää apuraha palkalliseen 50–56 %:n työsuhteeseen yliopiston tai muun tutkimuslaitoksen kanssa niin, että nämä yhdessä mahdollistavat kokopäiväisen tutkimuksen ja tohtorintutkintoon kuuluvien opintojen suorittamisen.

Vaikka apurahatutkijalla ei ole työsuhdetta yliopistoon, on hän kuitenkin yliopistoyhteisön arvokas jäsen. On aivan tyypillistä, että rahoituslähteet vaihtelevat vuosien aikana, eikä sen pitäisi vaikuttaa tutkijan mahdollisuuksiin osallistua tutkimusyhteisön toimintaan. Apurahansaajan kannattaa aina tehdä yliopiston kanssa apurahatutkijan sopimus, jolla hän turvaa tarvittavat käyttöluvat sekä kuulumisensa tutkimusyhteisönsä viestinnän piiriin. Apurahatutkijan sopimuksella tutkija varmistaa integroitumisensa siihen tutkimusyhteisöön, johon sopimus tehdään. Apurahatutkijan sopimuksella tutkija saa seuraavat edut:

• Hänet liitetään tiedekunnan sähköpostilistoille ja hän saa yhtäläiset käyttöoikeudet erilaisille työryhmäalueille kuin työsuhteisetkin.
• Hän profiilinsa voimassaolo yliopiston tutkimusportaalissa ei ole sidottu opinto-oikeuden kestoon ja valmistumiseen.
• Hänet liitetään Helsingin yliopiston henkilöhakuun.
• Hänellä on äänioikeus yliopiston hallintovaaleissa.
• Hän voi osallistua yliopiston järjestämään henkilöstökoulutukseen. Joissakin kaikkein suosituimmissa koulutuksissa voidaan joutua priorisoimaan työsuhteista henkilöstöä.
• Hän voi ilmoittaa olevansa Helsingin yliopiston apurahatutkija erilaisissa konferensseissa ja akateemisissa yhteyksissä
• Hänellä on oikeus tutkimusrahoituksen palveluiden tukeen samoilla ehdoilla kun työsuhteisellakin tutkijalla (pääpaino tuessa post-doc vaiheen tutkijoille).

Apurahatutkijan sopimus on siis enemmän kuin pelkkä sopimus työskentelytiloista. Apurahatutkijan kannattaa tehdä sopimus siinäkin tapauksessa, ettei tarvitse työtilaa. Yliopisto ja apurahatutkija voivat sopia, että apurahansaaja järjestää työskentelytilansa ja muut edellytykset työskentelyyn itse valitsemallaan tavalla. Tällöin apurahatutkija on kuitenkin oikeutettu yllä mainittuihin asioihin. Useimmiten apurahatutkijan sopimuksella sovitaan kuitenkin myös työskentelyedellytyksistä, kuten asianmukaisista työtiloista, tulostuksesta sekä käyttöön tarjottavasta tietokoneesta ja puhelimesta. Sopimuksessa voidaan määritellä esimerkiksi työ- ja laboratoriotiloihin ja tilojen avaimiin liittyvät oikeudet ja vastuut. Näistä sovitaan aina tapauskohtaisesti siinä yhteydessä, kun sopimus tehdään. Sopimuksen tekemiseksi ota yhteys kotitiedekuntasi HR-palveluihin.

Huomaathan, että kaikissa tiedekunnissa apurahatutkijan sopimus ei automaattisesti oikeuta työtilaan. Näissä tiedekunnissa järjestetään erillinen työtilahaku, johon apurahansaaja voi osallistua, mikäli toivoo työskentelytilaa tiedekunnasta. Katso Flammasta yksikkökohtaiset ohjeet apurahatutkijoille (huom: valitse oma yksikkösi sivun lopusta).

Apurahatutkijan kannattaa olla myös itse aktiivinen ja osallistua tohtoriohjelmansa sekä tutkimusyhteisönsä tapahtumiin. Myös monet säätiöt järjestävät apurahatutkijoilleen tapahtumia ja tilaisuuksia, esim.  Koneen Säätiön Apurahat+ -ohjelma, tai tarjoavat työtiloja tutkijoilleen (esim. Nessling Nest ). Alla vielä muutamia hyödyllisiä linkkejä:

• Helsingin yliopiston ohjeet apurahalla työskentelyyn Flammassa
• Helsingin yliopiston tutkimusrahoituksen palveluiden Flamma-sivut
• Tieteentekijöiden liiton ohjeita apurahatutkijoille
• Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) hoitaa apurahansaajan lakisääteisen eläke- ja työtapaturmavakuuttamisen.
• Säätiöt ja rahastot ry:n verkkosivuilta löydät tietoa säätiöistä, säätiökentästä sekä informaatiota apurahan hakijalle.
• Tietoa tutkimuksesta Suomessa Tiede ja tutkimus -verkkosivuilla
• Työhyvinvointia apurahalla tutkivalle (TJS-opintokeskus).