Väitöskirjan rakenne ja arviointikriteerit

Artikkeliväitöskirja koostuu vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista tai julkaistavaksi hyväksytyistä käsikirjoituksista sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Monografia on yksin sen tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon. Poikkeustapauksissa väitöskirjaksi voidaan hyväksyä myös muu vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävä työ, jossa tekijän itsenäinen osuus on osoitettavissa.

Riippumatta valitusta muodosta, väitöskirjan tulee aina sisältää uutta tieteellistä tietoa. Väitöskirjassa väittelijä osoittaa kriittistä ajattelua ja oman tieteenalan syvällistä tuntemusta, näyttää hallitsevansa oman tieteenalansa keskeiset tutkimusmetodit ja osaavansa soveltaa niitä. Väitöskirjassa esitettyjen tutkimustulosten tulee olla perusteltuja, tieteellisesti vakuuttavia ja tutkimuseettisesti kestäviä. Väitöskirjoja arvioidaan tiedekunnissa yhtenäisin, ennalta ilmoitetuin kriteerein, joihin sekä sinun että ohjaajiesi on hyvä tutustua heti väitöskirjatyön alkumetreillä.

Väitöskirjan aihe on tärkeää rajata huolella, jotta työmäärä ei paisu liian suureksi – tohtorintutkinto on vasta ensimmäinen askel tutkijanurallasi, eikä sen ole tarkoitus muodostua ikuisuusprojektiksi. Rajaa yhdessä ohjaajasi kanssa väitöskirjan aihe ja sisältö sitten, että sinun on mahdollista saada väitöskirja ja tohtorin tutkinto valmiiksi noin neljässä vuodessa, jos opiskelet kokopäivätoimisesti.

Valmis väitöskirja sisältää aina 1–2 sivun mittaisen tiivistelmän (abstract). Tiivistelmä sisältää väitöskirjan tavoitteet tai tutkimuskysymykset, kuvaa keskeisimmät käyttämäsi tutkimusmenetelmät, tärkeimmät tutkimustulokset sekä niiden pohjalta tekemäsi johtopäätökset.

Artikkeliväitöskirja koostuu samaa ongelmakokonaisuutta käsittelevistä tieteellisistä julkaisuista sekä niihin liittyvästä yhteenvedosta.

Yhteenveto on artikkeliväitöskirjan ydin. Yhteenvedossa esitellään tutkimuksen tausta ja tavoitteet, käytetyt menetelmät ja aineisto sekä tutkimuksen tulokset ja niihin liittyvä pohdinta ja johtopäätökset. On tärkeää, että yhteenveto muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, joka on laadittu sekä väitöskirjaan sisältyvien julkaisujen että kirjallisuuden perusteella. Yhteenvedon suositusmitta vaihtelee hieman tiedekunnittain – tutustu oman tiedekuntasi tarkempiin ohjeisiin ennen yhteenvedon laatimista. Käytännön vinkkejä hyvän yhteenvedon laatimiseen saat esimerkiksi oheisesta Tampereen yliopiston tutkijoiden blogikirjoituksesta.

Artikkeliväitöskirjan sisältämät julkaisut ovat pääsääntöisesti julkaistuja tai julkaistavaksi hyväksyttyjä. Artikkeliväitöskirjaan on mahdollista liittää näiden lisäksi myös artikkeleita, joita ei ole vielä hyväksytty julkaistavaksi. Tällöin väitöskirjan esitarkastajat kiinnittävät erityistä huomiota näihin vielä vertaisarvioimattomiin julkaisuihin. Tyypillinen artikkeliväitöskirja sisältää yhteenvedon lisäksi 3–5 tieteellistä artikkelia. Vaadittujen artikkelien määrään vaikuttavat artikkelien laajuus, niiden tieteellinen merkitys ja laatu, artikkelin julkaisufoorumi sekä väitöskirjan tekijän oman työn osuus, mikäli väitöskirja sisältää yhteisartikkeleja. Tutustu oman tiedekuntasi artikkeliväitöskirjoja koskeviin ohjeisiin myös tältä osin heti väitöskirjatyön alussa.

Artikkeliväitöskirja voi sisältää julkaisuja, joissa on useampi kirjoittaja – joillakin tieteenaloilla yhteisartikkelit ovatkin enemmän sääntö kuin poikkeus. Jos sisällytät väitöskirjaan yhteisartikkeleja, sinun tulee kyetä selkeästi osoittamaan oma osuutesi artikkelin laatimisessa. Laadi yhdessä ohjaajasi kanssa vapaamuotoinen selvitys osuudestasi kussakin yhteisjulkaisussa. Vahvana suosituksena (ja joissakin tiedekunnissa sääntönä) on, että hyväksytät selvityksen myös muilla kyseisten artikkelien kirjoittajilla.

Monografiaväitöskirjan suosituslaajuus on pääsääntöisesti enintään 250 sivua, poislukien väitöskirjan liitteet. Monografia on aina ennen julkaisematon. Monografiaakaan kirjoittavan väitöskirjantekijän ei kuitenkaan tarvitse pantata löydöksiään kassakaapissa väitöstilaisuuteen asti. Monografiatyön aikana on mahdollista julkaista väitöskirjan aihepiiriin liittyviä artikkeleja, joihin sitten viitataan valmiissa väitöskirjassa normaaleja viittauskäytäntöjä noudatellen.

Joissakin tiedekunnissa väitöskirjaksi on mahdollista hyväksyä myös monografian ja artikkeliväitöskirjan muodosta poikkeava työ, joka muuten täyttää väitöskirjalle asetetut tieteelliset kriteerit. Tällaisten väitöskirjojen rakennetta ja laajuutta koskevat päätökset tehdään kyseisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa tohtoriohjelman esityksestä. Pääsääntöisesti kaikki väitöskirjat ovat kuitenkin monografioita tai artikkeliväitöskirjoja, ja näistä poikkeavien muotojen hyväksyminen väitöskirjana on Helsingin yliopistossa erittäin harvinaista.

Tiedekuntien väitöskirjojen arviointikriteerit ja mahdolliset tarkentavat määräykset artikkeliväitöskirjojen osajulkaisuista löydät oman kotitiedekuntasi ulkoisilta verkkosivuilta, väitöskirjojen tarkastajille suunnatuista ohjeista. Tarkastajien ohjeisiin voi muutenkin olla hyvä tutustua jo väitöskirjaa tehdessä, sillä niistä saat hyvän käsityksen siitä, kuinka valmis väitöskirjasi tullaan arvioimaan. Muista kuitenkin, että pelkkä tarkastajien ohjeisiin tutustuminen ei riitä – kun olet jättämässä väitöskirjaa tarkastukseen, tutustu hyvissä ajoin tältä sivustolta löytyviin, väitöskirjatutkijoille suunnattuihin ohjeisiin väitöskirjan tarkastusprosessista.

• Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta
• Farmasian tiedekunta
• Eläinlääketieteellinen tiedekunta
• Humanistinen tiedekunta
• Kasvatustieteellinen tiedekunta
• Lääketieteellinen tiedekunta
• Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
• Matemaattisluonnontieteellinen tiedekunta
• Oikeustieteellinen tiedekunta
• Teologinen tiedekunta
• Valtiotieteellinen tiedekunta

Väitöskirjan yleiset kriteerit Helsingin yliopistossa on määritelty rehtorin päätöksessä 498/2017. Joillakin tiedekunnilla on lisäksi omia, tarkentavia kriteerejä esimerkiksi väitöskirjojen arviointiin ja artikkeliväitöskirjojen koostumukseen liittyen.