Myös väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkalla tarkoitetaan väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävää juhlaa, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muihin työhön vaikuttaneille. Vastaväittäjä on karonkan kunniavieras.
Myös karonkan järjestämiseen on olemassa oma protokollansa, mutta jokainen väittelijä voi järjestää itsensä näköisen karonkan. Mitenkään pakollista karonkan järjestäminen ei ole – ison karonkkajuhlan sijaan mahdollista on esimerkiksi viedä vastaväittäjä ja kustos väitöspäivänä illalliselle.
Karonkan järjestämiseen liittyvistä tavoista ja perinteistä on kerrottu tarkemmin yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla. Vinkkejä karonkkaan liittyen voi myös kysellä oman tieteenalan tuoreilta tohtoreilta, ohjaajilta ja muulta akateemiselta yhteisöltä.
Karonkan kustannukset ovat väittelijän vastuulla. Tästäkin syystä voit siis aivan itse päättää haluatko karonkan ja, jos haluat, millaisen juhlan haluat järjestää.
Karonkka ei ole yliopiston virallinen tilaisuus ja jokainen väittelijä vastaa karonkkaansa liittyvistä päätöksistä itse. Muistutamme kuitenkin, että myös karonkan järjestelyissä on syytä noudattaa erityistä harkintaa ja huolellisuutta sekä huomioida Suomen hallituksen asettamat rajoitukset ja hygieniasuositukset.
Mikäli vastaväittäjä ei ole paikalla väitöstilaisuudessa, tai koronatilanne ei muuten sitä salli, karonkkaa ei välttämättä tarvitse järjestää väitöspäivän iltana, vaan sen voi halutessaan järjestää myöhemmin. Huomaathan kuitenkin, että tiedekunnat eivät korvaa etäyhteydellä väitökseen osallistuvan vastaväittäjän matkakuluja karonkkaan. Jos vastaväittäjä ei pääse paikalle karonkkaan, on kuitenkin kohteliasta kiittää häntä puheosiossa. On myös suositeltavaa järjestää vastaväittäjälle mahdollisuus esittää puheenvuoro joko etäyhteydellä tai videotervehdyksellä.