Väitöstilaisuuden kulku

Valitse koulutusohjelma

Hae koulutusohjelmaa

Kandiohjelmat

Maisteri- ja lisensiaattiohjelmat

Tohtoriohjelmat

Palauta oletusarvoihin

Väitöstilaisuus on satojen vuosien aikana muokkautunut akateeminen perinne. Tässä ohjeessa on kerrottu väitöstilaisuuteen liittyvistä muodollisuuksista ja protokollasta.

Se, kuinka tarkasti traditioita noudatetaan on paljolti kiinni väittelijästä ja kustoksesta. Vaikka perinteinen protokolla voi joiltakin osin tuntua jäykältä, sen seuraaminen voi toisaalta vapauttaa keskittymään tilaisuuden aikana muodon sijaan itse sisältöön.

Väitöstilaisuuden aika ja paikka

Väitöstilaisuuden aika ja paikka sovitaan väittelyluvan saamisen jälkeen. Lisää tietoa väitöstilaisuuden ajan sopimisesta ja väitössalin varaamisesta saat väitöstilaisuuden järjestelyä koskevasta ohjeesta.

Väitöstilaisuuden kieli

Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää tai -väittäjiä ja tiedekunnan edustajaa. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, mikäli väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Huomaathan, että väitöstilaisuuden kielellä on merkitystä myös tutkintotodistuksen kannalta. Vieraskielisen väitöskirjan kirjoittanut väittelijä on oikeutettu suomen- tai ruotsinkielisen todistuksen lisäksi englanninkieliseen tutkintotodistukseen vain, jos myös väitöstilaisuus on pidetty englanniksi.

Pukeutuminen ja protokolla

Väitöstilaisuuden pukukoodista on tärkeää sopia väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien kesken hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta, jotta kaikkien pukeutuminen on samassa linjassa.

Myös tilaisuuden etenemisestä on hyvä keskustella etukäteen, jotta tilaisuudessa voidaan keskittyä itse asiaan.

Koko väitöstilaisuuden kulku ja esimerkiksi pukeutumiseen ja puhutteluun liittyvät ohjeet on esitelty yksityiskohtaisesti yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla. Sivu on kolmikielinen ja suunnattu sekä väittelijöille että vastaväittäjille ja muille arvosanalautakunnan jäsenille.

Väitöstilaisuuden kulku ja kesto

Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla luennolla (lectio praecursoria), minkä jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa. Vastaväittäjän on tuotava väitöstilaisuudessa esille kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää. Vastaväittäjä ei saa väitöstilaisuuden jälkeen annettavassa kirjallisessa lausunnossa esittää sellaista kritiikkiä, johon sinulla ei ole ollut tilaisuutta vastata väitöstilaisuudessa.

Vastaväittäjän tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Tämän jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan. Tilaisuuden lopussa kustos voi jakaa muille ylimääräisille vastaväittäjille puheenvuoroja oman harkintansa mukaan. Väitöstilaisuus saa kestää yhteensä enintään kuusi tuntia – tyypillisesti tilaisuudet ovat kuitenkin huomattavasti lyhyempiä.

Karonkka

Myös väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkalla tarkoitetaan väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävää juhlaa, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muihin työhön vaikuttaneille. Vastaväittäjä on karonkan kunniavieras.

Myös karonkan järjestämiseen on olemassa oma protokollansa, mutta jokainen väittelijä voi järjestää itsensä näköisen karonkan. Mitenkään pakollista karonkan järjestäminen ei ole – ison karonkkajuhlan sijaan mahdollista on esimerkiksi viedä vastaväittäjä ja kustos väitöspäivänä illalliselle.

Karonkan järjestämiseen liittyvistä tavoista ja perinteistä on kerrottu tarkemmin yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla. Vinkkejä karonkkaan liittyen voi myös kysellä oman tieteenalan tuoreilta tohtoreilta, ohjaajilta ja muulta akateemiselta yhteisöltä.

Karonkan kustannukset ovat väittelijän vastuulla. Tästäkin syystä voit siis aivan itse päättää haluatko karonkan ja, jos haluat, millaisen juhlan haluat järjestää.