Väitöstilaisuuden kulku

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Väitöstilaisuus noudattaa vanhaa akateemista perinnettä. Tässä ohjeessa on kerrottu väitöstilaisuuteen liittyvistä muodollisuuksista ja protokollasta.

Se, kuinka tarkasti traditioita noudatetaan, on paljolti kiinni väittelijästä ja kustoksesta. Vaikka perinteinen protokolla voi joiltakin osin tuntua jäykältä, sen seuraaminen voi toisaalta vapauttaa keskittymään tilaisuuden aikana muodon sijaan itse sisältöön.

Väitöstilaisuuden kieli

Kustos määrää väitöstilaisuuden kielen kuultuaan sekä väittelijää että vastaväittäjää tai -väittäjiä ja tiedekunnan edustajaa. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla suomi tai ruotsi tai se kieli, jolla väitöskirja on kirjoitettu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, mikäli väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.

Huomaathan, että väitöstilaisuuden kielellä on merkitystä myös tutkintotodistuksen kannalta. Vieraskielisen väitöskirjan kirjoittanut väittelijä on oikeutettu suomen- tai ruotsinkielisen todistuksen lisäksi englanninkieliseen tutkintotodistukseen vain, jos myös väitöstilaisuus on pidetty englanniksi.

Pukeutuminen ja protokolla

Väitöstilaisuuden pukukoodista on tärkeää sopia väittelijän ja arvosanalautakunnan jäsenien kesken hyvissä ajoin ennen väitöstilaisuutta, jotta kaikkien pukeutuminen on samassa linjassa. Tämä koskee myös etäväitöksiä. Etäväitöksissä pukukoodista voidaan joustaa, jos tilaisuus järjestetään täysin etänä. On tärkeää kuitenkin pitää mielessä tilanteen arvokkuus pukeutumisen osalta myös etäväitöstä järjestettäessä. Huomioi kameran rajaus niin taustan kuin pukeutumisen osalta. Frakki on miehillä usein käytetty väitösasu, mutta myös tumma puku sopii väitöstilaisuuteen hyvin. Naisten väitösasu on yleensä lyhyt musta pitkähihainen asu, pikkumusta tai jakkupuku.

Myös tilaisuuden etenemisestä on hyvä keskustella etukäteen, jotta tilaisuudessa voidaan keskittyä itse asiaan. Koko väitöstilaisuuden kulku ja esimerkiksi pukeutumiseen ja puhutteluun liittyvät ohjeet on esitelty yksityiskohtaisesti yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla. Sivu on kolmikielinen ja suunnattu sekä väittelijöille että vastaväittäjille ja muille arvosanalautakunnan jäsenille. Etäväitöksissä noudatetaan samaa protokollaa tilaisuuden etenemisen suhteen niiltä osin kun se on mahdollista. Kannattaa kuitenkin huomioida, että etäväitöksissä alun ja lopun tavallisesti seisten pidettävät osuudet voi tarvittaessa hyvin pitää istuen. Jos osiot pidetään seisten, on tärkeää muistaa ennen tilaisuutta tarkistaa, että myös seisoessa puhuja näkyy kamerassa ja ääni kuuluu mikrofonin kautta kunnolla.

Jos haluat, väitöksen etäyhteys voidaan kustoksen päätettyä tilaisuuden pitää hetken aikaa auki verkon kautta osallistuvan yleisön onnitteluja varten. Sovi asiasta tarvittaessa ennen tilaisuuden alkua väitöksen av-tukihenkilön kanssa.

Väitöstilaisuuden kulku ja kesto

Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla luennolla (lectio praecursoria), joka kestää enintään 20 minuuttia. Tämän jälkeen vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa. Vastaväittäjän on tuotava väitöstilaisuudessa esille kaikki se kritiikki, jota väitöskirjasta halutaan esittää. Vastaväittäjä ei saa väitöstilaisuuden jälkeen annettavassa kirjallisessa lausunnossa esittää sellaista kritiikkiä, johon väittelijällä ei ole ollut tilaisuutta vastata väitöstilaisuudessa.

Vastaväittäjän tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Tämän jälkeen muut läsnäolijat voivat esittää omia huomautuksiaan pyytämällä puheenvuoron kustokselta.. Väitöstilaisuus saa kestää yhteensä enintään kuusi tuntia – tyypillisesti tilaisuudet ovat kuitenkin huomattavasti lyhyempiä.

Karonkka

Myös väitöskaronkka on vanha akateeminen perinne. Karonkalla tarkoitetaan väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävää juhlaa, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muihin työhön vaikuttaneille. Vastaväittäjä on karonkan kunniavieras.

Myös karonkan järjestämiseen on olemassa oma protokollansa, mutta jokainen väittelijä voi järjestää itsensä näköisen karonkan. Mitenkään pakollista karonkan järjestäminen ei ole – ison karonkkajuhlan sijaan mahdollista on esimerkiksi viedä vastaväittäjä ja kustos väitöspäivänä illalliselle.

Karonkan järjestämiseen liittyvistä tavoista ja perinteistä on kerrottu tarkemmin yliopiston Tervetuloa väitöstilaisuuteen -verkkosivulla. Karonkka ei kuitenkaan ole yliopiston virallinen tilaisuus. Vinkkejä karonkkaan liittyen voi myös kysellä oman tieteenalan tuoreilta tohtoreilta, ohjaajilta ja muulta akateemiselta yhteisöltä.

Karonkan kustannukset ovat väittelijän vastuulla. Tästäkin syystä voit siis aivan itse päättää haluatko karonkan ja, jos haluat, millaisen juhlan haluat järjestää.

Mikäli väitöstilaisuus järjestetään etäyhteydellä, karonkkaa ei välttämättä tarvitse järjestää väitöspäivän iltana, vaan sen voi halutessaan järjestää myöhemmin. Jos vastaväittäjä ei pääse paikalle karonkkaan, on kuitenkin kohteliasta kiittää häntä puheosiossa. On myös suositeltavaa järjestää vastaväittäjälle mahdollisuus esittää puheenvuoro joko etäyhteydellä tai videotervehdyksellä.