Yleislääketieteen erityiskoulutus

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.
  • Erikoislääkärikoulutus, 5-vuotinen
  • Erikoislääkärikoulutus, 6-vuotinen
  • Erikoishammaslääkärikoulutus
  • Yleislääketieteen erityiskoulutus

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittaminen on edellytys oikeudelle toimia sairasvakuutuksen piirissä Euroopan unionin muissa maissa kuin Suomessa (HE 326/2010, L 312/2011).

Ohjeet koulutukseen rekisteröitymiseen löytyvät lääketieteellisen tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on 3 vuotta kokopäiväisenä koulutuksena.
Kolmeen vuoteen voidaan lukea hyväksi Suomessa (tai Belgiassa) suoritetusta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon sisältyvästä kliinisestä koulutuksesta enintään 1 vuosi. Näin yleislääketieteen erityiskoulutuksen pituus on Suomessa lääketieteen lisensiaatin tutkinnon suorittaneilla kaksi (2) vuotta. Mikäli lääkärin tutkinto on suoritettu muualla kuin Suomessa yleislääketieteen erityiskoulutukseen ei voida hyväksi lukea koulutusta ennen lääkärin tutkintoa, vaan koulutukseen tulee sisältyä 3 vuotta palvelua tutkinnon suorittamisen jälkeen. Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-oikeus on 1.1.2019 alkaen opinto-oikeuden saaneilla voimassa 6 vuotta opinto-oikeuden myöntämisestä (Tiedekuntaneuvoston päätös 16.10.2018; E1§). Opiskelija voi tarvittaessa perustellusta syystä anoa ajallisesti rajattuun opinto-oikeuteensa lisäaikaa tiedekunnalta.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen koulutusvaatimukset

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-opas 1.8.2020 alkaen

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen opinto-opas 31.7.2020 asti

Koulutuksen tavoitteena on perehdyttää koulutuksessa oleva lääkäri perusterveydenhuollossa toimivan lääkärin tehtäviin, terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään sekä yhteistyöhön terveydenhuollon ja sosiaalihuollon alalla toimivan henkilöstön kanssa. Eri toiminta-alueisiin tutustumisen lisäksi on tärkeää, että koulutuksessa olevalla lääkärillä olisi mahdollisuus saada kuva potilaan kokonaishoidosta, hoidon porrastuksesta ja hoitoa tukevista konsultaatiomahdollisuuksista sekä lääkärintyön kliinisestä hallinnasta. Myös kokemusten saaminen moniammatillisesta tiimityöstä ja tiimin johtamisesta osana nykyaikaista työyhteisöä kuuluu koulutusvaiheen sisältöihin.

Koulutuksessa oleva lääkäri toimii vastuullisena työntekijänä noudattaen niitä säädöksiä ja määräyksiä, joita tehtävistä on erikseen annettu. Lisäksi lääkärin tulee koko koulutuksen ajan osallistua säännöllisesti toimipaikkakoulutukseen. Koulutuksessa oleva lääkäri vastaa itse toiminnastaan myös päivystysaikana.

Yleislääketieteen erityiskoulutuksen suorittamista varten lääketieteellisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto on vahvistanut koulutuksen suorittamisen ohjeet. Ohjeet sisältävät tarkemmat vaatimukset koulutuksen sisällöistä sekä palveluiden ja muiden suoritteiden hyväksymisen periaatteista (ks. sivustolta linkki "opinto-opas")

Koulutukseen vaaditaan:

  • vähintään 9 kuukautta terveyskeskustyötä tiedekunnan hyväksymässä koulutusterveyskeskuksessa työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään
  • vähintään 6 kk sairaalatyötä tiedekunnan hyväksymässä koulutussairaalassa
  • enintään 6 kk muuta käytännön koulutusta tiedekunnan hyväksymässä koulutuspaikassa (esim. tutkimus, varusmiespalvelu tai siviilipalvelu, jossain tapauksissa ulkomailla tehtyä työtä)
  • 16 tunnin hallinnollinen koulutus (teoreettista koulutusta, jossa perehdytään suomalaiseen terveydenhuoltoalan hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään)
  • koulutuksen sähköisen arvioinnin suorittaminen terveyskeskusjaksosta.

TERVEYSKESKUSJAKSO

Opiskelijoiden, jotka ovat saaneet opinto-oikeuden perusterveydenhuollon lisäkoulutukseen 1.9.2010 lähtien tai yleislääketieteen erityiskoulutukseen 1.5.2011 lähtien on suoritettava yleislääketieteen erityiskoulutuksen 9 kuukauden terveyskeskusjakso työsuhteessa kuntaan tai kuntayhtymään .

Aikaisemmin (ennen 1.9.2010) opinto-oikeuden saaneisiin ei sovelleta kuntatyönantajan palvelussuhdevaatimusta (A56/2015).

 

Teoriakoulutus (16 h)

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen kuuluu 16 tunnin kurssimuotoinen koulutus, jonka tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suomalaisen terveydenhuollon hallintoon ja sosiaaliturvajärjestelmään.

HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö järjestää koulutuksen Helsingissä tavallisesti kerran vuodessa. Lisätietoja koulutuksesta ja tulevien koulutusten ajankohdista löydät yleislääketieteen ammatillisen jatkokoulutuksen blogista.

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen hyväksyttyä teoriakoulutusta (16 tuntia) ei voi hyväksilukea niihin erikoislääkärikoulutuksiin, jossa vaatimuksena 20 tuntia hallinnon koulutusta.

Yleislääketieteen erityiskoulutukseen teoriakoulutuksen (16) voi kuitenkin hyväksi lukea erikoislääkärikoulutuksiin sisältyvään lähijohtajakoulutukseen 1.8.2009 lähtien.
Myös muissa lääketieteellisten tiedekuntien järjestämissä tilaisuuksissa suoritetut 16 tunnin hallinnon kurssit hyväksytään yleislääketieteen erityiskoulutukseen.

Koulutuspaikat

Koulutusterveyskeskukset Hyksin erityisvastuualueella löytyvät Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston sivuilta.

Valtakunnallinen luettelo hyväksytyistä koulutusterveyskeskuksista löytyy valtakunnallisilta verkkosivuilta

Muun palvelun koulutuspaikat löytyvät tiedekunnan ulkoisilta verkkosivuilta.

Palveluiden laskeminen

Ohjeet palveluiden laskemiseksi löytyvät osiosta Ammatillisen jatkokoulutuksen rakenne ja opintojen suorittaminen.

Todistuksen hakeminen

Suoritettuasi kokonaan YEK:iin sisältyvän käytännön koulutuksen sekä 16 tunnin hallinnon koulutuksen, voit hakea koulutuksesta todistusta. Todistushakemuslomakkeen löydät Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osaston verkkosivuilta. Todistushakemus liitteineen toimitetaan postitse Meilahden opiskelijapalveluihin (Meilahden opiskelijapalvelut/erikoislääkärikoulutus, PL 63, 00014 Helsingin yliopisto)