Tutkielma ja kypsyysnäyte maisteri- ja lisensiaattiohjelmissa

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Yliopistotutkintoon kuuluu aina tutkielma. Yliopisto-opiskelijana olet akateemisen yhteisön tasavertainen jäsen ja oman tieteenalasi asiantuntija. Tutkielmassa tarkastelet sinua kiinnostavaa tutkimuskysymystä tai -kysymyksiä ja tuotat uutta tutkimustietoa omalta alaltasi tieteellisen yhteisön käyttöön. Tutkielma kirjoitetaan yleensä itsenäisesti, mutta siihen liittyvää tutkimusta voi tehdä tilanteesta riippuen esimerkiksi osana projekti- tai tutkimusryhmän työtä tai esimerkiksi yhteistyössä järjestön tai yrityksen kanssa.

Koulutusohjelmasi mahdolliset omat ohjeet liittyen tutkielmaan saat esille valitsemalla yllä olevasta valikosta oman koulutusohjelmasi. Koulutusohjelmavalinnan saa tyhjennettyä valitsemalla koulutusohjelmavalikon oikeasta yläkulmasta Tyhjennä valinta.

Ylempään tutkintoon sisältyvä tutkielma

Osana maisteriohjelman syventäviä opintoja laaditaan 30 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma (ent. pro gradu). Poikkeuksena lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen tutkintoihin sisältyy 20 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma.

Tutkielmassa osoitat sen aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Tutkielma vastaa työmäärältään noin yhden lukukauden päätoimista opiskelua. Tämä kattaa sekä tutkielmaan liittyvän aineiston kokoamisen ja aineiston käsittelyn että työn kirjallisen esittämisen.

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0–5.

Ennen tutkielman teon aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa sinun on laadittava tutkielman suunnitelma. Suunnitelma käsitellään ja hyväksytään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Suunnitelmassa nimetään myös tutkielman ohjaaja tai ohjaajat.

Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Voit myös tehdä tutkielmasi toimeksiantona. Sinulla pitää olla työssä selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma kuitenkin itsenäisesti. Voit kirjoittaa sen parityönä toisen opiskelijan kanssa vain, jos koulutusohjelmasi on näin erikseen päättänyt. Tällöin tutkielmasta tulee selkeästi käydä ilmi kummankin opiskelijan työn osuus.

Tutkielmasta laaditaan myös tiivistelmä. Voit käyttää oheista yliopiston tiivistelmäpohjaa (Word-tiedosto). Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla.

Jos annat tutkielmallesi verkkojulkaisuluvan, tarkistathan, että tiedosto on saavutettavassa muodossa. Katso ohjeet saavutettavan tutkielmatiedoston tekemiseen.

Mikäli olet tyytymätön tutkielmasi arvosteluun, voit hakea siihen oikaisua oikeusturvalautakunnalta. Katso tarkemmat ohjeet tutkielman oikaisupyynnön tekemiseen täältä.

Ylempään tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteellä osoitat perehtyneisyyttä tutkielman tieteenalaan. Kypsyysnäyte voi olla esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai muu kirjallinen työ.

Kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman ohjaaja, ellei jäljempänä ole muuta ohjeistettu. Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään tutkielman hyväksymisen jälkeen. Opiskelijan, joka on osoittanut tutkintoasetuksen mukaisen kielitaitonsa kypsyysnäytteellä alemmassa korkeakoulututkinnossa, ei tarvitse osoittaa kielitaitoaan ylemmän korkeakoulututkinnon kypsyysnäytteessä.

Koulutusohjelmasi tutkielmaohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatin koulutusohjelma
Eläinlääketieteen kandiohjelma

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 opintopisteen (op) laajuinen eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma. Jos tutkielmasi sisältää alkuperäistutkimuksen, sinulle kirjataan lisäksi valinnaisiin eläinlääketieteen opintoihin 5 op:n laajuinen Eläinlääketieteen tutkimusprojekti -jakso. Kyseessä on noin 3–4 kk päätoimista työskentelyä vaativa suoritus.

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma tehdään pääsääntöisesti 4.–6. opintovuoden aikana. Voit kuitenkin aloittaa työn jo aikaisemmin edellyttäen, että olet tehnyt eläinlääketieteen kandidaatintutkielman hyväksytysti ja sinulla on riittävät perustiedot aiheesta. Suunnittele mikä on itsellesi paras ajankohta tutkielman tekoon ja laadi aikataulu ohjaajasi kanssa niin, että tutkielman tekeminen on mahdollista lisensiaattiopintojen aikana. Voit hyödyntää osan lukujärjestyksiin merkityistä ns. valinnaisikkunoista tutkielman tekemiseen.

Tutkielmatyöskentelyyn sisältyy ohjaussopimuksen ja työsuunnitelman laatiminen yhdessä ohjaajan kanssa, tiedonhaku ja kirjallisuuteen perehtyminen, mahdollinen alkuperäistutkimus (kokeellinen osa), tutkielman kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä.

Tutkielman aihe

Tarjolla olevia tutkielmien aiheita tai aihepiirejä voit katsoa tästä listasta.

Voit myös tiedustella sopivaa aihetta tai esittää omaa aihetta ottamalla yhteyttä sen oppiaineen vastuuhenkilöön, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisit tehdä tutkielman.

Voit hakea myös tutkielman tekijäksi vuosittain järjestettäviin Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston Kesäkouluun tai pieneläinsairauksien, hevossairauksien, mikrobiologian ja epidemiologian oppiaineiden yhteiseen Tutkielmatyöpajaan. 

Ohjaussopimus ja työsuunnitelma

Tutkielmatyöskentelyn aluksi laadit ohjaajasi kanssa ohjaussopimuksen. Samassa yhteydessä tulee tutustua ohjaussuhteen pelisääntöihin.

Ohjaussopimuksessa tutkielmallesi nimetään ohjaaja(t) ja johtaja. Johtajan on oltava tiedekuntaan palvelussuhteessa oleva professori tai dosentti ja ohjaajan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaussopimuksessa sovitaan myös tutkielman aiheesta ja kielestä. Tutkielma kirjoitetaan vain poikkeustapauksessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Ohjaussopimuksen työsuunnitelmaosuudessa kerrotaan työn tavoitteet sekä rajataan aihe. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa toteuttamissuunnitelmassa kuvataan työvaiheet, niiden toteuttaminen ja aikataulu sekä sovitaan, miten perehdyttämisesi tutkielman teossa tarvittaviin menetelmiin toteutetaan. Ohjaussopimuksen laatimisen yhteydessä keskustelet ohjaajasi kanssa myös arvosanatavoitteestasi. Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myös tutkielman arviointimatriisiin.

Palauta ohjaussopimus ja työsuunnitelmalomake lisensiaatintutkielman Moodle-alueelle.

Kirjoitusohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielmassa tulee noudattaa kirjoitusohjeita.

Seminaarityöskentely

Seminaarityöskentelyyn kuuluu esitys omasta tutkielmastasi, opponointi ja vähintään viiden tutkielmaesityksen kuunteleminen. Kuuntelumerkintöjä voi saada myös mm. tutkimusmenetelmien opintopiireihin tai osastojen tutkimusseminaareihin osallistumisesta. Sinun tulee itse pitää kirjaa osallistumisesta seminaarityöskentelyyn lisensiaatintutkielman Moodle-alueella. 

Seminaarityöskentelyn tulee olla suoritettu ennen tutkielman arvostelua tiedekuntaneuvostossa.

Seminaarityöskentelyohjeesta löydät tarkempia ohjeita mm. seminaarin pitämisestä ja opponenttina toimimisesta.

Seminaarien ajankohdat ja ilmoittautuminen

Lisensiaatintutkielmaseminaarien ajankohdat on merkitty lukujärjestyksiin (3., 4. ja 6. lukuvuosi). Huomioi seminaaripäivät ohjaajasi kanssa jo tutkielman valmistumisaikataulua suunnitellessa ja merkitkää alustava esityspäivä kalentereihinne.

Esittäjän tulee ilmoittautua seminaariin viimeistään 10 päivää ennen tilaisuutta. Ilmoittaudu kirjaamalla oman esityksesi tiedot suoraan seminaariohjelmaan (linkki seminaariohjelmaan). Kun varaat esitysaikaa, varmista, että kyseinen kellonaika sopii ohjaajallesi ja että saman ohjaajan kaikki ohjattavat saavat peräkkäiset esitysajat, mikäli ohjaaja niin toivoo. Seminaari toteutetaan, mikäli ilmoittautuneita opiskelijoita on vähintään kaksi. Mikäli seminaariin ilmoittautuu vain yksi esittäjä, siirtyy esitys pidettäväksi seuraavana lukujärjestykseen merkittynä seminaaripäivänä.

Jos sekä tutkielman ohjaaja että johtaja ovat estyneitä esittäjän toivomana varsinaisena seminaaripäivänä, voidaan erillisestä esitysajankohdasta sopia lisensiaatintutkielma -jakson vastuuopettajan kanssa. Poikkeuksellisen esitysajankohdan sopimiseksi opiskelijan tulee ottaa yhteyttä vastuuopettajaan viimeistään kaksi viikkoa ennen lukujärjestykseen merkittyä seminaaripäivää. Seminaari järjestetään mahdollisimman pian varsinaisen seminaaripäivän jälkeen ja esittäjä osallistuu varsinaisen seminaaripäivän opponenttipooliin.

Opponointi

Seminaariin ilmoittautuneet opiskelijat opponoivat toistensa tutkielmat. Kuudennen vuoden ohjaava opettaja arpoo ja nimeää opponoitavat tutkielmat seminaariohjelmaan viimeistään viikkoa ennen seminaaripäivää. Opiskelijan velvollisuus on tämän jälkeen viipymättä lähettää oma tutkielmansa opponenttina toimivalle opiskelijalle sähköpostitse (lähetyksessä käytetään opiskelijan helsinki.fi –osoitetta).

Siirtyminen uuteen opponointijärjestelyyn

Syyslukukaudesta 2021 alkaen opponoitavaa opinnäytetyötä ei valita itse. Uuteen opponointijärjestelyyn siirryttäessä varmistetaan, että jokaiselle järjestyy opponoitava työ tai opponentti. Jos olet aiemmin joko pitänyt oman seminaariesityksen tai toiminut opponenttina, mutta toinen edellä mainituista suorituksista vielä puuttuu, vastaathan tähän e-lomakekyselyyn viimeistään 30.9.2021.

Kyselyn avulla kartoitetaan, kuinka monelta opiskelijalta puuttuu ainoastaan toinen suoritus ja tietoja käytetään järjestettäessä opponointeja. Järjestelyissä pyritään huomioimaan opiskelijan omien opintojen vaihe, tarjoten ensin suoritusmahdollisuuksia opiskelijoille, jotka ovat valmistumassa. Lisensiaatintutkielma -jakson vastuuopettaja sekä koulutussuunnittelija auttavat tarvittavissa järjestelyissä.

Siirtymävaiheessa seminaari voidaan toteuttaa, mikäli siihen ilmoittautuu vain yksi opiskelija, joka on itse jo aiemmin toiminut opponenttina. Hänelle valitaan opponentti e-lomakkeella ilmoittautuneiden joukosta.

****
Lisensiaatintutkielman seminaarit – Zoom-ohjeet (ohje myös pdf-muodossa)

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman seminaarit järjestetään toistaiseksi etäyhteyden avulla Zoomissa. Zoomin kokouslinkki ja tarvittava salasana löytyvät seminaariohjelmasta. Esiintyjän tulee toimittaa Zoom-linkki ja salasana työn ohjaajille ja johtajalle.

Esiintyjien ja opponenttien tulee ennen seminaaria varmistaa omien Zoom ääni-  ja videoasetusten sekä verkkoyhteyden toimivuus. Suositeltavaa on, että esiintyjä ja opponentti järjestävät itselleen yhteisen testikokouksen. Esiintyjien on syytä kokeilla myös oman esityksen jakamista Zoomin kautta. Tarkempia Zoom-ohjeita löytyy Helsingin yliopiston Helpdeskin sivuilta.

Yleisiä ohjeita seminaaripäivään (esiintyjät, opponentit, yleisö):

  • Esiintyjän tulee avata ajoissa Zoom yhteys, viimeistään 10 min. ennen omaa esitystä.  
  • Sovittua aikataulua tulee noudattaa. Puheenjohtaja antaa puheenvuoron tutkielman esittäjälle. 
  • Yleisön tulee sulkea omat mikrofonit esityksen ajaksi.
  • Esityksen alussa esiintyjän toivotaan esittelevän itsensä käyttäen videokuvaa (mikäli suinkin mahdollista). Varsinaisen esityksen ajaksi videoyhteyden voi halutessaan sulkea. Toivottavaa on, että myös opponoinnin ja yleisökysymysten aikana sekä opponentti että esiintyjä käyttäisivät videoyhteyttä.
  • Esityksen jälkeen on opponentin puheenvuoro. Opponenttien tulee perehtyä huolellisesti seminaarityöskentelyohjeessa kuvattuihin opponentin tehtäviin ja laatia ohjeiden perusteella puheenvuoronsa ja mahdolliset lisäkysymykset esittäjälle. Opponoinnin tulee kestää vähintään 5 min.
  • Opponoinnin jälkeen yleisökysymyksiä voi esittää sekä mikrofonin että chatin kautta. Puheenvuoroa voi pyytää viittaamalla (kädennosto osallistujalistassa). Seminaarin puheenjohtaja jakaa puheenvuorot sekä lukee chatissä esitetyt kysymykset ääneen esiintyjälle.
  • Osallistujien nimilista kerätään yleisökysymysten jälkeen chatissä puheenjohtajan toimesta eli esiintyjän ei poikkeuksellisesti tarvitse toimittaa nimilistaa osallistujista koulutussuunnittelija Sanna Ryhäselle.
  • Jokaisen opiskelijan tulee kirjata omat seminaarityöskentelyyn liittyvät suorituksensa Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman Moodle-alueelle seminaarin jälkeen (oma esitys, opponointi sekä mahdolliset muiden esitysten kuuntelut).

Tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä

Tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, joten kypsyysnäyte on osa lisensiaatintutkielman kirjoitusprosessia. Tiivistelmä kirjoitetaan valmiille lomakkeelle (lomake word-muodossa). Tutkielman säilytyspaikaksi merkitään HELDA - Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto.

Ohje tiivistelmän tekoon löytyy lisensiaatintutkielman kirjoitusohjeista.

Tiivistelmän eli kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen suorittamisesta saa merkinnän opintosuoritusrekisteriin.

Valmiin tutkielman jättäminen tarkastettavaksi E-thesis-järjestelmään

Huom! Seminaarityöskentelyn tulee olla suoritettu (oma esitys, opponointi sekä seminaarikuuntelut) ennen tutkielman arvostelua tiedekuntaneuvostossa.

1. Sovi ohjaajan (tai tutkielman johtajan) kanssa, milloin tutkielma on valmis jätettäväksi tarkastukseen. Tämä on tärkeää, koska järjestelmään tallentamisen jälkeen tutkielmaan ei voi enää tehdä muutoksia.

Keskustele ohjaajan kanssa myös mahdollisen embargoajan tarpeellisuudesta (=tutkielma julkaistaan viivästettynä, embargoajan päätyttyä). Embargoaika voi olla tarpeen esim. jos tutkimustuloksista on valmisteilla vertaisarvioitava artikkeli tai patenttihakemus eikä opinnäytettä tule julkaista näiden prosessien aikana. Kuvailutiedot ja tiivistelmä ovat kuitenkin aina saatavilla myös avoimessa julkaisuarkistossa (Helda).

Embargoajan pituus on yksi vuosi ja sen asettamisesta päättää dekaani. Jos olet aloittanut tutkielmasi ennen 1.8.2021 ja sopinut ohjaajasi kanssa yli vuoden embargoajasta, ota yhteys koulutussuunnittelijaan (sanna.ryhanen@helsinki.fi).

2. Kun olet sopinut tarkastukseen jättämisestä, tallenna tutkielma pdf-muodossa E-thesis -järjestelmään arviointiprosessin aloittamista varten. Tallennuslomakkeella ilmoitat työn johtajan ja ohjaajan/ohjaajien nimet. 

Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös suoraa linkkiä tiedekunnan palautussivulle.

Tallennuslomakkeen kohtaan ”Embargo” voit tarvittaessa kirjoittaa hakevasi yhden vuoden embargoaikaa sekä perustelut embargon tarpeellisuudelle. Embargoaikana tutkielma ei ole luettavissa edes kirjaston kirjastokioskeilta. Kirjastokioskeilta on luettavissa embargoaikana ainoastaan tutkielman tiivistelmä. Vaikka tutkielman julkaiseminen olisi dekaanin päätöksellä viivästetty, on tutkielma silti aina julkisuuslain perusteella julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle.

3. Kun olet tallentanut työsi E-thesikseen, tutkielma siirtyy automaattisesti plagiaatintunnistusjärjestelmään (Ouriginal) ja saat siitä erillisen vahvistusviestin. Ouriginal-raportti toimitetaan automaattisesti tutkielman tarkastajille. Tutkielma siirtyy seuraavaksi tarkastajille arviointivaiheeseen.

 4. Kun arviointi on tehty, saat sähköpostiisi tiedon arvosanaehdotuksesta ennen tiedekuntaneuvoston kokousta.

Huomaa, että tutkielman palauttamisen jälkeen muutokset tekstiin eivät ole enää mahdollisia ilman arviointiprosessin keskeyttämistä! 

Tutkielman tarkastaa työn vastuullinen ohjaaja ja toinen (ulkopuolinen) tarkastaja ja arvosanan antaa tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. 

Jotta tutkielman tarkastamiseen jää riittävästi aikaa, sinun tulee jättää valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään kuusi viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokouspäivää. Voit tarvittaessa tiedustella tutkielman johtajalta, onko nopeampi tarkastusaikataulu mahdollinen tarkastajille. Jos tämä sopii, niin johtajan luvalla prosessia voidaan nopeuttaa, mutta siinäkin tapauksessa tutkielma tulee jättää e-thesikseen viimeistään kolme viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta.

Tiedekuntaneuvoston syksyn kokousajat:

  • 25.8.2021, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 14.7.2021
  • 14.9.2021, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 3.8.2021
  • 12.10.2021, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 31.8.2021
  • 16.11.2021, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 5.10.2021
  • 7.12.2021, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 26.10.2021

Tiedekuntaneuvoston kevään kokousajat

  • 18.1.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 7.12.2021
  • 15.2.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 4.1.2022
  • 15.3.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 1.2.2022
  • 19.4.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 8.3.2022
  • 17.5.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 10.4.2022
  • 9.6.2022, jätä valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 28.4.2022

Katso publiikkien ajankohdat ja valmistumiseen liittyvät ohjeet.
 

Mahdollisuus keskeyttää arvostelu

Saat ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tiedoksesi tarkastajien arvosanaehdotuksen ja halutessasi voit pyytää ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua, että tutkielman arvostelu keskeytetään. Tällöin tutkielmaan voi tehdä vielä lisäyksiä ja korjauksia. Arvostelun keskeyttäminen on ensisijainen opiskelijan oikeusturvakeino. Voit tehdä arvostelusta myös kirjallisen huomautuksen ennen arvosanasta päättämistä.

Oikaisupyyntö

Tiedekuntaneuvoston hyväksyttyä tutkielmasi, sinulla on mahdollisuus vaatia siihen kirjallisesti oikaisua oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut arvostelupäätöksen tiedoksesi. Määräaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Suoritusten rekisteröinti

Tutkielma ja kypsyysnäyte rekisteröidään opintosuorituksiisi tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen.

Millä kielellä kirjoitan kypsyysnäytteeni?

Kypsyysnäytteen kieli riippuu suorittamasi alemman korkeakoulututkinnon kieliopinnoista, koulutusohjelmastasi ja koulusivistyskielestäsi.

  • Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, olet suorittanut alemman tutkintosi Suomessa ja osoittanut siinä tutkintoasetuksen mukaisen kielitaitosi kypsyysnäytteellä, ei sinun tarvitse osoittaa kielitaitoasi enää uudestaan. Voit kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä.
  • Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, mutta et ole osoittanut tutkintoasetuksen mukaista kielitaitoa kypsyysnäytteellä alemmassa tutkinnossasi (olet esimerkiksi suorittanut tutkinnon ulkomailla), on sinun osoitettava kielitaitosi kirjoittamalla kypsyysnäytteesi koulusivistyskielelläsi. 
     
    Tämä koskee myös niitä, jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanniksi. Katso myös, mitä muita kieliopintoja sinulta vaaditaan tutkintoosi.
     
  • Jos koulusivistyskielesi ei ole suomi tai ruotsi ja opiskelet kotimaiskielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa kotimaisilla kielillä, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä.
  • Jos koulusivistyskielesi ei ole suomi tai ruotsi ja opiskelet englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanniksi, on sinun kirjoitettava kypsyysnäytteesi englanniksi.