Tutkielma ja kypsyysnäyte maisteri- ja lisensiaattiohjelmissa

Tutkielma ja tutkielman suunnitelma

Osana maisteriohjelman syventäviä opintoja laadit 30 op:n laajuisen kirjallisen tutkielman (ent. pro gradu). Mikäli opiskelet lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla, on kirjallisen tutkielmasi laajuus 20 opintopistettä. 

Tutkielmassa osoitat sen aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Tutkielma vastaa työmäärältään noin yhden lukukauden päätoimista opiskelua. Tämä kattaa sekä tutkielmaan liittyvän aineiston kokoamisen ja aineiston käsittelyn että työn kirjallisen esittämisen.

Ennen tutkielman teon aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa sinun on laadittava tutkielman suunnitelma. Suunnitelma käsitellään ja hyväksytään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Suunnitelmassa nimetään myös tutkielman ohjaaja tai ohjaajat.

Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Voit myös tehdä tutkielmasi toimeksiantona. Sinulla pitää olla työssä selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma kuitenkin itsenäisesti. Voit kirjoittaa sen parityönä toisen opiskelijan kanssa vain, jos koulutusohjelmasi on näin erikseen päättänyt. Tällöin tutkielmasta tulee selkeästi käydä ilmi kummankin opiskelijan työn osuus.

Sinun tulee kirjoittaa tutkielmasi akateemisella kirjakielellä.

Tutkielmapohja ja tiivistelmä

Tutkielmatiedoston saavutettavuuden varmistamiseksi, voit käyttää Helsingin yliopiston mallipohjaa (word-tiedosto). Pohjassa on ohjeistettu saavutettavan tiedoston tekemistä ja annettu valmiit tyylit. Pohja sisältää myös tiivistelmän. Varmista kuitenkin tiedekuntasi ja koulutusohjelmasi tutkielmaohjeet ennen kuin käytät mallipohjaa. Kun Word-tiedosto on saavutettavuuden osalta kunnossa, onnistuu myös saavutettavan PDF-tiedoston laatiminen vaivattomasti. 

Jos käytät tutkielmatiedostosi tekemiseen LaTeX -ladontajärjestelmää, on siitä muokattu PDF-tiedosto toistaiseksi saavuttamaton johtuen koodimerkintöjen puutteesta. Tästä syystä suosittelemme sinua tallentamaan julkaisuarkistoon PDF-tiedoston lisäksi tutkielman lähdekoodin. 

Tutkielmaan kuuluu tiivistelmä, joka laaditaan tutkielman kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee laatia tiivistelmä lisäksi koulusivistyskielellään siinä tapauksessa, että tiivistelmä on myös kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Voit käyttää oheista saavutettavaa yliopiston tiivistelmäpohjaa (word-tiedosto), mikäli et käytä tutkielman mallipohjaa. Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla. Yhdistä tiivistelmä tutkielmatiedostoon. Tiivistelmä on aina julkinen ja tarjotaan avoimesti saataville.

Jos annat tutkielmallesi julkaisuluvan, tarkistathan, että tiedosto on saavutettavassa muodossa. Katso ohjeet saavutettavan tutkielmatiedoston tekemiseen.

Arviointi

Tutkielmasi arvioidaan asteikolla 0–5. Arviointi on suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Tutkielmasi tarkastaa kaksi tarkastajaa. Tiedekuntaneuvosto tai matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan osalta koulutusohjelman johtoryhmä hyväksyy tutkielmasi ja arvioi sen tarkastajien antaman lausunnon perusteella.

Mikäli olet tyytymätön tutkielmasi arvosteluun, voit hakea siihen oikaisua oikeusturvalautakunnalta. Katso tarkemmat ohjeet tutkielman oikaisupyynnön tekemiseen täältä. 

Kypsyysnäyte on tutkielmasi alaan liittyvä tieteellinen teksti. Kypsyysnäyte voi olla esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai jokin muu kirjallinen työ, joka on määritelty koulutusohjelmasi opetussuunnitelmassa.

Kypsyysnäytteellä osoitat aina perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen arvioi ja hyväksyy useimmissa tapauksissa koulutusohjelman opettaja, esimerkiksi tutkielmasi ohjaaja. Hyväksyjän tulee hallita kieli, jolla olet kirjoittanut kypsyysnäytteesi.

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, mutta sen laajuudeksi kirjataan opintotietojärjestelmään 0 op.

Huomaathan, että tekoälyn käyttäminen kypsyysnäytteen laatimiseen ei ole sallittua. Lue lisää sivulta Tekoälyn käyttäminen oppimisen tukena.

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluva tutkielma

Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 20 opintopisteen (op) laajuinen eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma. Jos tutkielmasi sisältää alkuperäistutkimuksen, sinulle kirjataan lisäksi valinnaisiin eläinlääketieteen opintoihin 5 op:n laajuinen Eläinlääketieteen tutkimusprojekti -jakso. Kyseessä on noin 3–4 kk päätoimista työskentelyä vaativa suoritus.

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielma tehdään pääsääntöisesti 4.– 6. opintovuoden aikana. Voit kuitenkin aloittaa työn jo aikaisemmin edellyttäen, että olet tehnyt eläinlääketieteen kandidaatintutkielman hyväksytysti ja sinulla on riittävät perustiedot aiheesta. Suunnittele mikä on itsellesi paras ajankohta tutkielman tekoon ja laadi aikataulu ohjaajasi kanssa niin, että tutkielman tekeminen on mahdollista lisensiaattiopintojen aikana. Voit hyödyntää osan lukujärjestyksiin merkityistä ns. valinnaisikkunoista tutkielman tekemiseen.

Tutkielmatyöskentelyyn sisältyy ohjaussopimuksen ja työsuunnitelman laatiminen yhdessä ohjaajan kanssa, tiedonhaku ja kirjallisuuteen perehtyminen, mahdollinen alkuperäistutkimus (kokeellinen osa), tutkielman kirjoittaminen, seminaarityöskentely ja kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteenä toimii tutkielman tiivistelmä.

Tutkielman aihe

Tarjolla olevia tutkielmien aiheita tai aihepiirejä voit katsoa tästä listasta.

Voit myös tiedustella sopivaa aihetta tai esittää omaa aihetta ottamalla yhteyttä sen oppiaineen vastuuhenkilöön, jonka alaan kuuluvasta aiheesta haluaisit tehdä tutkielman.

Voit hakea myös tutkielman tekijäksi vuosittain järjestettäviin Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osaston Kesäkouluun tai pieneläinsairauksien, hevossairauksien, mikrobiologian ja epidemiologian oppiaineiden yhteiseen Tutkielmatyöpajaan. 

Ohjaussopimus ja työsuunnitelma

Tutkielmatyöskentelyn aluksi laadit ohjaajasi kanssa ohjaussopimuksen. Samassa yhteydessä tulee tutustua ohjaussuhteen pelisääntöihin.

Ohjaussopimuksessa tutkielmallesi nimetään ohjaaja(t) ja johtaja. Johtajan on oltava tiedekuntaan palvelussuhteessa oleva professori tai dosentti ja ohjaajan vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö. Ohjaussopimuksessa sovitaan myös tutkielman aiheesta ja kielestä. Tutkielma kirjoitetaan vain poikkeustapauksessa muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä.

Ohjaussopimuksen työsuunnitelmaosuudessa kerrotaan työn tavoitteet sekä rajataan aihe. Lisäksi yksityiskohtaisemmassa toteuttamissuunnitelmassa kuvataan työvaiheet, niiden toteuttaminen ja aikataulu sekä sovitaan, miten perehdyttämisesi tutkielman teossa tarvittaviin menetelmiin toteutetaan. Ohjaussopimuksen laatimisen yhteydessä keskustelet ohjaajasi kanssa myös arvosanatavoitteestasi. Tässä yhteydessä on hyvä tutustua myös tutkielman arviointimatriisiin.

Palauta ohjaussopimus ja työsuunnitelmalomake lisensiaatintutkielman Moodle-alueelle.

Kirjoitusohjeet

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielmassa tulee noudattaa kirjoitusohjeita (päivitetty 11/2021).

Seminaarityöskentely

Seminaarityöskentelyyn kuuluu esitys omasta tutkielmastasi, opponointi ja vähintään viiden tutkielmaesityksen kuunteleminen. Kuuntelumerkintöjä voi saada myös mm. tutkimusmenetelmien opintopiireihin tai osastojen tutkimusseminaareihin osallistumisesta. Sinun tulee itse pitää kirjaa osallistumisesta seminaarityöskentelyyn lisensiaatintutkielman Moodle-alueella. 

Seminaarityöskentelyn tulee olla suoritettu ennen tutkielman arvostelua tiedekuntaneuvostossa.

Seminaarityöskentelyohjeesta löydät tarkempia ohjeita mm. seminaarin pitämisestä ja opponenttina toimimisesta.

Seminaarien ajankohdat ja ilmoittautuminen

Lisensiaatintutkielmaseminaarien ajankohdat on merkitty lukujärjestyksiin (3., 4. ja 6. lukuvuosi). Huomioi seminaaripäivät ohjaajasi kanssa jo tutkielman valmistumisaikataulua suunnitellessa ja merkitkää alustava esityspäivä kalentereihinne.

Esittäjän tulee ilmoittautua seminaariin viimeistään 10 päivää ennen tilaisuutta. Ilmoittaudu kirjaamalla oman esityksesi tiedot suoraan seminaariohjelmaan (linkki seminaariohjelmaan). Kun varaat esitysaikaa, varmista, että kyseinen kellonaika sopii ohjaajallesi ja että saman ohjaajan kaikki ohjattavat saavat peräkkäiset esitysajat, mikäli ohjaaja niin toivoo. Seminaari toteutetaan, mikäli ilmoittautuneita opiskelijoita on vähintään kaksi. Mikäli seminaariin ilmoittautuu vain yksi esittäjä, siirtyy esitys pidettäväksi seuraavana lukujärjestykseen merkittynä seminaaripäivänä.

Jos sekä tutkielman ohjaaja että johtaja ovat estyneitä esittäjän toivomana varsinaisena seminaaripäivänä, voidaan erillisestä esitysajankohdasta sopia lisensiaatintutkielma -jakson vastuuopettajan kanssa. Poikkeuksellisen esitysajankohdan sopimiseksi opiskelijan tulee ottaa yhteyttä vastuuopettajaan viimeistään kaksi viikkoa ennen lukujärjestykseen merkittyä seminaaripäivää. Seminaari järjestetään mahdollisimman pian varsinaisen seminaaripäivän jälkeen ja esittäjä osallistuu varsinaisen seminaaripäivän opponenttipooliin.

Opponointi

Seminaariin ilmoittautuneet opiskelijat opponoivat toistensa tutkielmat. Kuudennen vuoden ohjaava opettaja arpoo ja nimeää opponoitavat tutkielmat seminaariohjelmaan viimeistään viikkoa ennen seminaaripäivää. Opiskelijan velvollisuus on tämän jälkeen viipymättä lähettää oma tutkielmansa opponenttina toimivalle opiskelijalle sähköpostitse (lähetyksessä käytetään opiskelijan helsinki.fi –osoitetta).

Siirtyminen uuteen opponointijärjestelyyn

Syyslukukaudesta 2021 alkaen opponoitavaa opinnäytetyötä ei ole enää valittu itse. Uuteen opponointijärjestelyyn siirryttäessä varmistettiin, että jokaiselle järjestyy opponoitava työ tai opponentti. Siirtymävaiheessa seminaari voidaan toteuttaa, mikäli siihen ilmoittautuu vain yksi opiskelija, joka on itse jo aiemmin toiminut opponenttina. Siirtymäaika on päättynyt 31.12.2022. Tämän jälkeen kaikki opiskelijat esittävät ja opponoivat samassa seminaarissa riippumatta mahdollisesta aiemmin suoritetusta opponoinnista.

****
Lisensiaatintutkielman seminaarit – Zoom-ohjeet (ohje myös pdf-muodossa)

Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman seminaarit järjestetään toistaiseksi etäyhteyden avulla Zoomissa. Zoomin kokouslinkki ja tarvittava salasana löytyvät seminaariohjelmasta. Esiintyjän tulee toimittaa Zoom-linkki ja salasana työn ohjaajille ja johtajalle.

Esiintyjien ja opponenttien tulee ennen seminaaria varmistaa omien Zoom ääni-  ja videoasetusten sekä verkkoyhteyden toimivuus. Suositeltavaa on, että esiintyjä ja opponentti järjestävät itselleen yhteisen testikokouksen. Esiintyjien on syytä kokeilla myös oman esityksen jakamista Zoomin kautta. Tarkempia Zoom-ohjeita löytyy Helsingin yliopiston Helpdeskin sivuilta.

Yleisiä ohjeita seminaaripäivään (esiintyjät, opponentit, yleisö):

• Esiintyjän tulee avata ajoissa Zoom yhteys, viimeistään 10 min. ennen omaa esitystä.  
• Sovittua aikataulua tulee noudattaa. Puheenjohtaja antaa puheenvuoron tutkielman esittäjälle. 
• Yleisön tulee sulkea omat mikrofonit esityksen ajaksi.
• Esityksen alussa esiintyjän toivotaan esittelevän itsensä käyttäen videokuvaa (mikäli suinkin mahdollista). Varsinaisen esityksen ajaksi videoyhteyden voi halutessaan sulkea. Toivottavaa on, että myös opponoinnin ja yleisökysymysten aikana sekä opponentti että esiintyjä käyttäisivät videoyhteyttä.
• Esityksen jälkeen on opponentin puheenvuoro. Opponenttien tulee perehtyä huolellisesti seminaarityöskentelyohjeessa kuvattuihin opponentin tehtäviin ja laatia ohjeiden perusteella puheenvuoronsa ja mahdolliset lisäkysymykset esittäjälle. Opponoinnin tulee kestää vähintään 5 min.
• Opponoinnin jälkeen yleisökysymyksiä voi esittää sekä mikrofonin että chatin kautta. Puheenvuoroa voi pyytää viittaamalla (kädennosto osallistujalistassa). Seminaarin puheenjohtaja jakaa puheenvuorot sekä lukee chatissä esitetyt kysymykset ääneen esiintyjälle.
• Osallistujien nimilista kerätään yleisökysymysten jälkeen chatissä puheenjohtajan toimesta eli esiintyjän ei poikkeuksellisesti tarvitse toimittaa nimilistaa osallistujista koulutussuunnittelija Sanna Ryhäselle.
• Jokaisen opiskelijan tulee kirjata omat seminaarityöskentelyyn liittyvät suorituksensa Eläinlääketieteen lisensiaatintutkielman Moodle-alueelle seminaarin jälkeen (oma esitys, opponointi sekä mahdolliset muiden esitysten kuuntelut).

Tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä

Tutkielman tiivistelmä toimii kypsyysnäytteenä, joten kypsyysnäyte on osa lisensiaatintutkielman kirjoitusprosessia. Tiivistelmä kirjoitetaan valmiille lomakkeelle (lomake word-muodossa). Englanninkielinen tiivistelmälomake word-muodossa. (lomaketta päivitetty saavutettavaksi 2/2022).

Ohje tiivistelmän tekoon löytyy lisensiaatintutkielman kirjoitusohjeista.

Tiivistelmän eli kypsyysnäytteen hyväksyy tutkielman ohjaaja. Kypsyysnäytteen suorittamisesta saa merkinnän opintosuoritusrekisteriin.

Valmiin tutkielman jättäminen tarkastettavaksi E-thesis-järjestelmään

Huom! Seminaarityöskentelyn tulee olla suoritettu (oma esitys, opponointi sekä seminaarikuuntelut) ennen tutkielman arvostelua tiedekuntaneuvostossa.

1. Sovi ohjaajan (tai tutkielman johtajan) kanssa, milloin tutkielma on valmis jätettäväksi tarkastukseen. Tämä on tärkeää, koska järjestelmään tallentamisen jälkeen tutkielmaan ei voi enää tehdä muutoksia.

Keskustele ohjaajan kanssa myös mahdollisen embargoajan tarpeellisuudesta (=tutkielma julkaistaan viivästettynä, embargoajan päätyttyä). Embargoaika voi olla tarpeen esim. jos tutkimustuloksista on valmisteilla vertaisarvioitava artikkeli tai patenttihakemus eikä opinnäytettä tule julkaista näiden prosessien aikana. Kuvailutiedot ja tiivistelmä ovat kuitenkin aina saatavilla myös avoimessa julkaisuarkistossa (Helda).

Embargoajan pituus on yksi vuosi ja sen asettamisesta päättää dekaani. Jos olet aloittanut tutkielmasi ennen 1.8.2021 ja sopinut ohjaajasi kanssa yli vuoden embargoajasta, ota yhteys koulutussuunnittelijaan (sanna.ryhanen@helsinki.fi).

2. Kun olet sopinut tarkastukseen jättämisestä, tallenna tutkielma pdf-muodossa E-thesis -järjestelmään arviointiprosessin aloittamista varten. Tallennuslomakkeella ilmoitat työn johtajan ja ohjaajan/ohjaajien nimet. 

Vaihtoehtoisesti voi käyttää myös suoraa linkkiä tiedekunnan palautussivulle.

Tallennuslomakkeen kohtaan ”Embargo” voit tarvittaessa kirjoittaa hakevasi yhden vuoden embargoaikaa sekä perustelut embargon tarpeellisuudelle. Embargoaikana tutkielma ei ole luettavissa edes kirjaston kirjastokioskeilta. Kirjastokioskeilta on luettavissa embargoaikana ainoastaan tutkielman tiivistelmä. Vaikka tutkielman julkaiseminen olisi dekaanin päätöksellä viivästetty, on tutkielma silti aina julkisuuslain perusteella julkinen asiakirja, joka on annettava sitä pyytävälle.

3. Kun olet tallentanut työsi E-thesikseen, tutkielma siirtyy automaattisesti plagiaatintunnistusjärjestelmään (Ouriginal) ja saat siitä erillisen vahvistusviestin. Ouriginal-raportti toimitetaan automaattisesti tutkielman tarkastajille. Tutkielma siirtyy seuraavaksi tarkastajille arviointivaiheeseen.

 4. Kun arviointi on tehty, saat sähköpostiisi tiedon arvosanaehdotuksesta ennen tiedekuntaneuvoston kokousta.

Huomaa, että tutkielman palauttamisen jälkeen muutokset tekstiin eivät ole enää mahdollisia ilman arviointiprosessin keskeyttämistä! 

Tutkielman tarkastaa työn vastuullinen ohjaaja ja toinen (ulkopuolinen) tarkastaja ja arvosanan antaa tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto kokoontuu noin kerran kuukaudessa. 

Jotta tutkielman tarkastamiseen jää riittävästi aikaa, sinun tulee jättää valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään kuusi viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokouspäivää. Voit tarvittaessa tiedustella tutkielman johtajalta, onko nopeampi tarkastusaikataulu mahdollinen tarkastajille. Jos tämä sopii, niin johtajan luvalla prosessia voidaan nopeuttaa, mutta siinäkin tapauksessa tutkielma tulee jättää e-thesikseen viimeistään kolme viikkoa ennen tiedekuntaneuvoston kokousta.

Tiedekuntaneuvoston kevään ja kesän 2024 kokousajat

• 19.3.2024, palauta valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 6.2.2024, arvioinnin tulee olla valmiina E-thesiksessä viimeistään 5.3.2024
• 16.4.2024, palauta valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 5.3.2024, arvioinnin tulee olla valmiina E-thesiksessä viimeistään 2.4.2024
• 14.5.2024, palauta valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 2.4.2024, arvioinnin tulee olla valmiina E-thesiksessä viimeistään 30.4.2024
• 4.6.2024, palauta valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 23.4.2024, arvioinnin tulee olla valmiina E-thesiksessä viimeistään 21.5.2024
• 20.8.2024, palauta valmis tutkielma E-thesikseen viimeistään 9.7.2024, arvioinnin tulee olla valmiina E-thesiksessä viimeistään 6.8.2024

Jos tähtäät valmistumiseen toukokuun valmistujaisjuhlassa, tulee tutkielmasi ehtiä arvosteltavaksi viimeistään toukokuun tiedekuntaneuvostoon.

Jos tutkielma on viimeinen ELL-tutkintoon kuuluva opintosuorituksesi ja olet valmistumassa, tulee valmistumispäiväksesi sen tiedekuntaneuvoston kokouspäivä, jossa tutkielmasi on hyväksytty. Katso tarkemmat valmistumisohjeet.
 

Mahdollisuus keskeyttää arvostelu

Saat ennen tiedekuntaneuvoston kokousta tiedoksesi tarkastajien arvosanaehdotuksen ja halutessasi voit pyytää ennen tiedekuntaneuvostossa tapahtuvaa arvostelua, että tutkielman arvostelu keskeytetään. Tällöin tutkielmaan voi tehdä vielä lisäyksiä ja korjauksia. Arvostelun keskeyttäminen on ensisijainen opiskelijan oikeusturvakeino. Voit tehdä arvostelusta myös kirjallisen huomautuksen ennen arvosanasta päättämistä.

Oikaisupyyntö

Tiedekuntaneuvoston hyväksyttyä tutkielmasi, sinulla on mahdollisuus vaatia siihen kirjallisesti oikaisua oikeusturvalautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun olet saanut arvostelupäätöksen tiedoksesi. Määräaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun.

Suoritusten rekisteröinti

Tutkielma ja kypsyysnäyte rekisteröidään opintosuorituksiisi tiedekuntaneuvoston kokouksen jälkeen.

Kypsyysnäytteesi kieli riippuu siitä, oletko suorittanut kypsyysnäytteen alemmassa korkeakoulututkinnossasi, ja siitä, mikä on koulusivistyskielesi.

• Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja alempaan korkeakoulututkintoosi on kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettu kypsyysnäyte, voit kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Sinun ei enää tarvitse osoittaa kypsyysnäytteellä kielitaitoasi, mutta sinun tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, jolla osoitat  perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
• Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, mutta alempaan korkeakoulututkintoosi ei ole kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettua kypsyysnäytettä (olet esimerkiksi suorittanut tutkinnon ulkomailla), sinun tulee kirjoittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielelläsi. Osoitat kypsyysnäytteellä sekä kielitaitoa että perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
  Tämä koskee myös niitä, jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai suorittavat englanninkielistä tutkintoa monikielisessä maisteriohjelmassa. Katso myös, mitä muita kieliopintoja sinulta tällöin vaaditaan tutkintoosi.
• Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla ja opiskelet kotimaiskielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa kotimaisilla kielillä, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Osoitat kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
• Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla ja opiskelet englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanniksi, on sinun kirjoitettava kypsyysnäytteesi englanniksi. Osoitat kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.

Tutkielmien julkisuus

Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö, tutkielma, on julkinen asiakirja. Julkisuus perustuu julkisuuslakiin (621/1999). Tutkielman julkisuus tarkoittaa sitä, että yliopiston on pyynnöstä annettava tutkielmasta tieto kenelle tahansa sitä pyytävälle.

Myös tutkielman tiivistelmä on julkinen.

Salassa pidettävä aineisto ja tutkielma

Tutkielmaan ei saa sisällyttää mitään salassa pidettävää tietoa. Tutkielma on julkinen heti sen jälkeen, kun se on arvioitu ja hyväksytty tiedekuntaneuvoston, koulutusohjelman johtoryhmän tai arvostelulautakunnan kokouksessa. Sinun tulee jättää salassa pidettävät tiedot tausta-aineistoon, jota ei liitetä arvioitavaan tutkielmaan.

Salassa pidettävistä viranomaisten asiakirjoista on säädetty julkisuuslaissa (621/1999). Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. tiedot yksityisestä liike- tai elinkeinotoiminnasta taikka yksittäisten henkilöiden terveydentilasta, varallisuudesta, poliittisesta vakaumuksesta tai perhe-elämästä.

Et voi sijoittaa salassa pidettävää aineistoa myöskään tutkielman liitteiksi tai osaksi tiivistelmää. Tutkielman ohjaaja voi saada salassa pidettävän tausta-aineiston nähtäväkseen, mutta hänen tulee huolehtia siitä, ettei tätä aineistoa sisällytetä tutkielmaan. Tutkielman tarkastaja tekee arviointityönsä opiskelijan tuottaman kirjallisen työn perusteella, joka ei saa sisältää salassa pidettäviä tietoja. Tarkastajalla ei ole oikeutta nähdä salassa pidettäviä tausta-aineistoja.

Tutkielmien julkaiseminen

Yliopisto suosittelee maisteritutkintojen ja vastaavien lisensiaatintutkintojen opinnäytteiden/tutkielmien avointa julkaisemista.

Hyväksymällä verkkojulkaisusopimuksen tutkielmasi julkaistaan Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa, jossa se on suuren yleisön nähtävillä. Hakukoneet nostavat julkaisuarkistossa olevan aineiston korkealle hakutuloksissa.

Tutkielman tallentaminen E-thesis -järjestelmään ei vielä tarkoita julkaisuluvan antamista. Sitä kysytään erikseen ja saat sitä koskevan viestin E-thesis -järjestelmästä tutkielmasi hyväksymisen jälkeen. Mikäli et anna verkkojulkaisulupaa, tulee tutkielma nähtäville ainoastaan Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokioskeille.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tiivistelmä on aina julkinen, ja se julkaistaan avoimessa julkaisuarkistossa (Helda).

Jos osana tutkielmaasi on lehdessä julkaistava artikkeli tai tutkielmastasi on tekeillä artikkeli, tutkielmaa ei välttämättä voida sellaisenaan julkaista avoimesti. Jos artikkelisi julkaistaan tieteellisessä lehdessä tai muussa tiedejulkaisussa, sen kustantajalta on usein mahdollista saada tietoa avoimen julkaisemisen ehdoista. Jos tarvitset lisätietoa julkaisemisesta avoimessa julkaisuarkistossa, voit ottaa yhteyttä palveluosoitteeseen e-thesis(at)helsinki.fi.

Viivästetty julkaiseminen (embargo)

Opiskelijana voit pyytää, että tutkielmasi julkaisemista avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa viivästetään. Tarve viivästettyyn julkaisemiseen (engl. embargo) saattaa tulla esimerkiksi tilanteessa, jossa tutkielma on tehty tutkimusryhmässä ja se liittyy kiinteästi myöhemmin julkaistavaan tutkimukseen.

Mikäli tutkielmasi julkaisua tarvitsee viivästää, ilmoita siitä E-thesiksen tallennuslomakkeella kohdassa "Muut tiedot/Embargo", kun jätät tutkielmasi arvioitavaksi. Dekaani voi myöntää viivästyksen vuodeksi. Jos opiskelet Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa, olethan yhteydessä koulutussuunnittelijaan embargon tarpeesta.

Embargollinen tutkielma ei ole nähtävillä kokonaisuudessaan edes kirjastokioskeilla. Koska tutkielma on julkinen asiakirja, siitä on kuitenkin aina pyynnöstä annettava tieto. Kuvailutiedot (ml. tiivistelmä) ovat aina julkisia ja ne näkyvät avoimessa julkaisuarkistossa (Helda). Jos annat tutkielmallesi julkaisuluvan, embargollinen tutkielma tulee nähtäville avoimeen julkaisuarkistoon sinä päivänä, jona embargo päättyy. Jos et anna lupaa, tulee tutkielmasi nähtäville ainoastaan kirjastokioskeille.