Mielenosoitukset nostavat yliopiston roolin suurennuslasin alle

Syksyn ja alkutalven mielenosoitukset ovat johdattaneet avaamaan monia yliopiston periaatteita poliittisista kannanotoista, yhteistyöstä ja tilojen käytöstä.  

Syksy ja alkutalvi olivat näkyvää kansalaisvaikuttamisen aikaa yliopistolla ja yliopiston tiloissa. Opiskelijoiden mielenosoitus Suomen hallituksen toimia vastaan kesti yliopiston päärakennuksessa lähes kolme viikkoa. Lisäksi eri kampuksilla järjestettiin aiheeseen liittyen lyhyempiä mielenosoituksia. Marraskuussa käynnistyivät palestiinalaisia tukevat mielenosoitukset. 

Kaikissa näissä mielenosoituksissa on vaadittu yliopistoa tai yliopiston johtoa astumaan esiin ja ottamaan kantaa mielenosoituksen aihepiiriin. Erityisesti syksyn opiskelijamielenosoitusten yhteydessä näin tehtiinkin – ovathan opiskelu ja sen edellytykset koko yliopiston asia. 

Yliopisto vaikuttaa, mutta usein taustalla ja omien kanaviensa kautta 

Yliopisto on moniääninen yhteisö. Se ei ole poliittinen toimija, eikä se halua tulla vedetyksi mukaan kiistoihin. Yliopisto tekee vaikuttamis- ja edunvalvontatyötä päättäjien suuntaan turvatakseen omia etujaan etenkin talouskriisien aikaan. 

Yliopiston vaikuttamistyö ei välttämättä ole mediaseksikästä, äänekästä tai suurelle yleisölle näkyvää. Yliopisto pitää yhteyttä päättäjiin ja puolueisiin, vaikuttaa vaaleissa ja antaa lausuntoja. Lisäksi kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa silloin, kun se käsittelee yliopistoa koskevia asioita. Yliopiston tutkijat tarjoavat tietoa muun yhteiskunnan suuntaan kriisien ymmärtämiseksi ja parhaimmillaan jopa ratkaisujen löytämiseksi.  

Kun yliopisto ottaa julkisesti kantaa, se tekee sen omasta aloitteestaan ja omien periaatteittensa mukaisesti. Esimerkiksi Gazan tilannetta koskien yliopisto lausui oman kantansa 22. marraskuuta.  

– Tuomitsemme kaiken väkivallan ja sotarikokset sekä toivomme konfliktialueen yliopistojen ja korkeakoulujen toimintaedellytysten turvaamista. Monien muiden tahojen tavoin toivomme, että inhimillisen kärsimyksen kierre Lähi-idässä saadaan loppumaan, rehtori Sari Lindblom toteaa. 

Opiskelun edellytyksiin liittyen yliopisto on tehnyt sekä omia kannanottojaan että ollut mukana esimerkiksi Unifin kannanotossa. 

Yhteistyön päättäminen kriisitilanteissa ei ole automaattista 

Keskustelua on herättänyt se, miksi yliopisto päätti 2022 yhteistyön venäläisten yliopistojen ja projektien kanssa Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta ei ole nyt toiminut samoin Israelin tai palestiinalaisalueiden toimijoiden kanssa.  

Venäjä-yhteistyön päättäminen perustui EU:n ja jäsenvaltioiden yhteisiin päätöksiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ohjeistukseen lopettaa institutionaalinen yhteistyö venäläisten yliopistojen kanssa. Vastaavanlaisia päätöksiä tai ohjeistuksia ei ole annettu Gazan tilannetta koskien. Opiskelijavaihto on luonnollisesti keskeytetty sotaa käyviin maihin. 

Yliopiston tulee olla kaikille turvallinen tila 

Yliopisto toimii sisäisesti arvomaailmaansa mukaan. Kriiseissäkin se pyrkii vaalimaan yhteisöllisyyttä. Kaikkien eri taustoista tulevien yliopistolaisten pitää pystyä tuntemaan olonsa turvalliseksi opiskellessaan tai työskennellessään yliopistolla. 

Tämä liittyy myös erilaisiin mielenosoituksiin yliopiston tiloissa. Vaikka yliopiston tilat ovat julkista tilaa, ne eivät ole kenen tahansa käytettävissä mihin tahansa tarkoitukseen milloin tahansa. Kaikkien turvallisuuden varmistamiseksi jokainen tapahtuma ja tilanne arvioidaan omana kokonaisuutenaan.

Yliopiston tiloja ei voi käyttää luvatta yöaikaan. Tiloissa ei myöskään voi järjestää tapahtumia pelkästään järjestäjän omalla ilmoituksella. Syksyn opiskelijamielenosoituksissa opiskelijoiden annettiin poikkeuksellisesti yöpyä yliopiston päärakennuksessa, vaikka ympärivuorokautinen oleskelu siellä ei ole sallittua.

Yökäyttöä ei seuraavissa mielenilmaisuissa enää ole sallittu, sillä ensimmäinen kolmeviikkoinen mielenosoitus oli vuorokauden ympäri jatkuvan päivystyksen vuoksi henkilökunnalle uuvuttava.

Ajatuksia, kommentteja, kysymyksiä? Keskustele tästä uutisesta Flammassa.

Kuva: Hannamaija Helander