"Opiskelijoiden mukanaolo päätöksenteossa kehittää opetusta"

Varadekaani Janna Pietikäisen mukaan opiskelijoilta saa signaaleja, miten opetuksen sisältöjä ja menetelmiä kannattaa kehittää. Vuorovaikutus vahvistaa myös yhteisöllisyyttä ja opiskelijan tunnetta tiedeyhteisöön kuulumisesta.

Opintoasiainneuvosto on laatinut uudet suositukset opiskelijoiden osallistumisen vahvistamiseksi (pdf). Suositukset on laadittu, koska opiskelijoiden osallistuminen ja osallisuus koulutuksen kehittämiseen on Helsingin yliopiston menestymisen kannalta erittäin tärkeää.

Opiskelijoita halutaan innostaa mukaan yliopiston eri päätöksentekoelimiin. Erityisesti koulutusohjelmien johtoryhmiin on välillä ollut vaikea löytää tarpeeksi opiskelijaedustajia.

Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa on tehty paljon asioita yhteistyön eteen.

− Opiskelijoiden osallistuminen hallintoelimissä työskentelyyn on tärkeää, mutta opiskelijat ovat mukana monessa, kuten esimerkiksi tuutoritoiminnassa, opetusavustajina ja lukiovierailuilla. Keskeistä on se, että olemme vuorovaikutuksessa opiskelijoiden kanssa ja tekeminen on yhteistä, varadekaani ja Opettajien akatemian jäsen Janna Pietikäinen kertoo.

Pietikäisen mukaan tiedekunta saa yhteistyöstä paljon. Opiskelijat auttavat näkemään uusia suuntia.

− Saamme signaaleja opiskelijoilta, miten opetuksen sisältöjä ja menetelmiä kannattaa kehittää. Olemme myös kehittäneet opetustamme opiskelijoiden toiveiden suuntaan. Esimerkiksi uusi yrittäjyys- ja innovaatiomoduuli on rakennettu vahvasti opiskelijoiden toiveista lähtien.

Hyvä keskusteluyhteys ja yhteistoiminta auttavat saamaan suoraa opiskelijapalautetta, joka täydentää virallisia palautteita.

− Olemme saaneet esimerkiksi vinkkejä siitä, miten hakijamarkkinointiamme kannattaa kehittää. Järjestämme myös dekaaniaamiaisia, missä voi keskustella rennosti eri asioista tiedekunnassa. Tupa on ollut täynnä. 

Yhteisöllisyyden vahvistuminen parantaa hyvinvointia

Toinen tärkeä puoli Janna Pietikäisen mukaan on, että opiskelijoiden hyvinvointia edistää tunne siitä, että hän on yhteisön jäsen, kuuluu tiedeyhteisöön.

Samoilla linjoilla on opiskelijaedustajien valintaprosessien vetämisestä vastaava HYY:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riku-Petteri Kyllönen.

− Paras tapa saada opiskelijoiden ääni kuulumaan yliopistossa on se, että on mukana päätöksenteossa. Osallistuminen tuo tunteen, että on tasavertainen jäsen ja vahvasti osa tiedeyhteisöä.

Opiskelijakin hyötyy päätöksentekoelimien toimintaan osallistumisesta. Osallistuminen opettaa kokouskäytäntöjä ja toimimista organisaatiossa. Samalla opiskelija luo verkostoja, joista voi olla hyötyä myöhemmin. Reppuun tarttuu siis työelämässä tarpeellisia taitoja, Kyllönen jatkaa.

Kyllönen kertoo, että suomalaisen korkeakoulujärjestelmän isoja vahvuuksia ja voimavaroja on se, että opiskelijat ovat mukana päätöksenteossa. Tämä ei kansainvälisesti ole ollenkaan itsestäänselvää.

Aiemmat opiskelijaedustajat auttavat perehdytyksessä

Opiskelijoiden perehdytys on sekä ylioppilaskunnan että yliopiston vastuulla. Ylioppilaskunnan perehdytyksessä käydään läpi esimerkiksi yliopiston hallintorakennetta ja sitä, miten opiskelijaedustajien on hyvä pitää yhteyttä edustamiinsa opiskelijoihin ja -järjestöihin.

Janna Pietikäiselle perehdytysohjelma on ollut hyvä työkalu.

− Olemme toivottamassa opiskelijat tervetulleiksi, kertomassa, että heidän työnsä on tärkeää. Perehdytämme heidät kokouskäytäntöihin ja tiedekunnan päätöksenteon tapoihin. Esityslistalla on aina myös Kuulumisia opiskelijoilta -kohta, jotta opiskelijoiden asiat eivät pääse unohtumaan. Koska johtoryhmissä on sekä opettaja- että opiskelijajäseniä, tilanne saattaa näyttäytyä opiskelijoille opettajien pidemmän kokemuksen vuoksi hierakkisena. Perehdytyksessä ja johtoryhmätyöskentelyssä on tärkeää, että  opiskelijat saavat tukea, jotta kokevat itsensä opiskelun asiantuntijoina ja päätösvaltaisina johtoryhmien jäseninä.

Jotta perehdytys sujuisi mahdollisimman jouhevasti, Pietikäinen vinkkaa, että kannattaa valjastaa apuun edelliset opiskelijaedustajat. He ovat parhaita kokemusasiantuntijoita ja jakavat yleensä mielellään oppejaan vaikka perehdytyksen vetäjinä tai sparraajina.

Palkkio on pieni porkkana – uusi käytäntö valmistelussa

HYY viestii hauista laajasti omissa kanavissaan ja tekee yhteistyötä yliopiston kanssa. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus tiivistää edelleen. Myös järjestöjä kannustetaan innostamaan opiskelijoita hakemaan opiskelijaedustajiksi hallintoelimiin.

Kyllönen uskoo, että nykyistä henkilökohtaisempi rekrytointi voisi olla yksi ratkaisu hakijamäärän kasvattamiseksi.

− Jos esimerkiksi koulutusohjelman johtaja huomaa, että joku opiskelija on kiinnostunut vaikuttamisesta, hän voisi henkilökohtaisesti jutella asiasta opiskelijalle ja innostaa mukaan.

Opiskelijajäsenille maksetaan pientä korvausta hallituksen, kollegion ja tiedekuntaneuvoston työhön osallistumisesta. Nykyiset palkkiokäytännöt ja -summat ovat olleet voimassa jo pitkään ja uutta palkkiokäytäntöä valmistellaan parhaillaan.

− Opiskelijoita painostetaan valmistumaan yhä nopeammin. Työnteon ja opiskelun yhdistäminen on siten entistä haastavampaa. Palkkio on yksi porkkana, sillä monen toimeentulo on niukka, Kyllönen sanoo.

Ryhdy opiskelijaedustajaksi!

Haluaisitko päästä vaikuttamaan opetuksen suuntaan yliopistolla? Onko sinulla toiveita, miten esimerkiksi opetuksen sisältöjä ja menetelmiä tulisi kehittää? Osallistu päätöksentekoon yliopistolla!

• Opiskelijaedustajana osallistut päätöksentekoon yliopiston eri hallintoelimissä, kuten hallituksessa, kollegiossa, koulutusohjelmien johtoryhmissä, tiedekuntaneuvostoissa, tohtorikoulutuksen johtoryhmissä, TAY-toimikunnassa sekä erillislaitosten päätöksentekoelimissä.
• Osallistumalla hallintoelimiin pääset vaikuttamaan tasavertaisesti osana tiedeyhteisöä. Kartutat hyödyllisiä työelämätaitoja, kuten organisaatiossa toimimista, verkostojen luomista ja kokouskäytäntöjä. 
• Sinut perehdytetään hallintoelimissä toimimiseen. Perehdytyksessä käydään läpi esimerkiksi yliopiston hallintorakennetta ja sitä, miten sinun kannattaa opiskelijaedustajana pitää yhteyttä edustamiisi opiskelijoihin ja järjestöihin.
• Opiskelijaedustajien kaudet kestävät kaksi vuotta. Eri elimet kokoontuvat eri tahtiin ja työllistävät jäseniä eri määrän. 
• Opiskelijaedustajia valitaan yhteensä lähes 700, varajäsenet mukaan lukien. Eniten edustajia valitaan koulutusohjelmien johtoryhmiin: kaksi varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.
• Päähaut ovat joka syksy, ja tällöin valitaan jäsenet muun muassa koulutusohjelmien johtoryhmiin. Erillishakuja on pitkin vuotta. Lue lisää käynnissä olevasta erillislaitosten hausta ja hae 3.3. mennessä.

Lue lisää

• Suositukset opiskelijajäsenten osallistumisen vahvistamiseksi (pdf)
• Koulutusohjelmien johtaminen -sivut

Ajatuksia, kommentteja, kysymyksiä? Keskustele uutisesta Flammassa.

Kuva: Veikko Somerpuro