Tule kehittämään yliopiston toimintaa – ilmoittaudu 4.4. mennessä!
Työryhmissä pohditaan tutkimusinfrastruktuuria, viestintää ja kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden osallisuuden lisäämistä. Ryhmien työ liittyy yliopiston toimintarakenteen ja johtamisjärjestelmän arvioinnin jatkotyöstöön.
Helsingin yliopiston viime vuonna toteuttaman toimintarakenteen ja johtamisjärjestelmän (TOIJO) arvioinnin tulokset julkistettiin helmikuussa.
Jotta arvioinnin pohjalta päästään käytännön toimenpiteisiin, rehtori on nimittänyt työryhmän ehdottamaan vuoden 2026 alussa käyttöön otettavaa yliopiston toimintarakennetta sekä määrittelemään siihen liittyvän johtamismallin.
Työryhmä keskittyy työssään erityisesti arviointiryhmän esiin nostamiin kehittämiskohteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi päätöksentekoprosessien selkeyttäminen, yliopistoyhteisön vaikuttamismahdollisuudet, toiminta- ja johtamisrakenteen selkeyttäminen sekä tutkimustoiminnan edellytysten ja tieteidenvälisyyden lisääminen.
– Työryhmämme saama toimeksianto on laaja, joten olemme päättäneet perustaa tueksi kolme alatyöryhmää. Ryhmät keskittyvät tutkimusinfrastruktuuriin, kommunikaatioon ja kansainvälisen henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuden lisäämiseen, kertoo työryhmän puheenjohtaja, vararehtori Jouni Hirvonen.
Toimintarakenteen ja johtamisjärjestelman arvioinnin toimeenpanoa valmisteleva työryhmä valitsee kuhunkin alatyöryhmään 7–10 henkilöä hakijoiden ilmoittautumislomakkeessa antamien perustelujen mukaan. Kaikille hakeneille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Ryhmien kokoonpanot tulevat esille Flamman TOIJO-sivustolle.
Ilmoittautuneet, jotka eivät mahdu varsinaisiin alatyöryhmiin, voivat halutessaan ilmoittautua kommentoimaan niiden tuottamia raportteja. Lisätietoa tästä tulee ryhmien jäsenten valinnan yhteydessä.
Alatyöryhmät ja niiden tehtävät:
1. Tutkimusinfrastruktuurialatyöryhmä
- pohtii, miten yliopiston erilaisten tutkimusinfrastruktuurien käyttö, ylläpito ja kehitys tulisi järjestää ja rahoittaa, jotta tieteidenvälisyys vahvistuisi, tutkimuslaitteiden yhteiskäyttö lisääntyisi ja yhteisten tarpeiden tunnistaminen voisivat johtaa nykyistä kustannustehokkaampiin ratkaisuihin, jotka parhaiten tukisivat tieteellistä tutkimusta ja yliopiston edelläkävijyyttä
- tuottaa mallin/mallit ja niiden toimintakuvaukset johtamismalleineen, joilla eri puolilla yliopistoa olevat erilaiset infrastruktuurit järjestetään tehokkaiksi ja toimiviksi kokonaisuuksiksi
- käsittelee lisäksi työryhmän oman näkemyksen mukaan tutkimusinfrastruktuureihin liittyviä tärkeitä aiheita
2. Kansainvälisen henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden osallisuuden lisäämistä pohtiva alatyöryhmä
- pohtii ja tekee ehdotuksia siitä, miten käytännössä parannetaan kansainvälisen henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden osallistumismahdollisuuksia yliopistoyhteisössä
- tekee ehdotuksia, joilla lisätään kansainvälisen henkilöstön ja kansainvälisten opiskelijoiden osallistumista päätöksentekoon yliopistolla
- pohtii, miten yliopisto voi parhaiten vahvistaa asemaansa kansainvälisenä yliopistollisena toimijana
- käsittelee muita, työryhmän kannalta merkityksellisiä kansainvälisyyteen liittyviä asioita
3. Kommunikaatioalatyöryhmä
- pohtii, miten yliopiston sisäisen viestinnän kanavia selkeytetään ja miten kanavien saavutettavuutta ja käytettävyyttä helpotetaan
- pohtii keinoja, joilla viestintäkanavissa käytettyä kieltä selkeytetään ja joilla lisätään kieliperiaatteiden mukaista kolmikielistä viestintää
- pohtii keinoja, joilla päätösten valmisteluprosessit olisivat läpinäkyviä ja helposti yliopistolaisten saavutettavissa
- pohtii keinoja lisätä yliopistolaisten vaikutusmahdollisuuksia päätöksentekoon valmisteluvaiheessa
Alatyöryhmien työskentelyaika on 15.4.–15.8.
Ilmoittaudu alatyöryhmiin e-lomakkeella viimeistään 4.4.
Ajatuksia, kommentteja, kysymyksiä? Keskustele tästä uutisesta Flammassa.
Kuva: Bea Karlstedt