Ilmastotyö tarkoittaa konkreettisia tekoja yliopistolta nyt ja tulevaisuudessa

Vuonna 2023 Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 -tiekartassa asetetut tavoitteet edistyivät pääosin suunnitellusti ja onnistuimme vähentämään hiilijalanjälkeämme edelliseen vuoteen verrattuna. Työtä ilmastotyön saralla riittää kuitenkin myös jatkossa.

Hiilijalanjäljen pienentäminen on ensisijainen tavoitteemme. Yliopiston hiilijalanjälki vuonna 2023 oli 49 992 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (tCO₂e), mikä tarkoittaa, että hiilijalanjälkemme kääntyi laskuun tavoitteidemme mukaisesti.  

– Hiilijalanjäljen laskentatapa tarkentuu vuosittain ja sitä kehitetään aktiivisesti, mutta se on lopulta vain edistymisen seurannan väline. Pääpainon tulee olla päästövähennysten edistämisessä eli konkreettisissa toimissa, toteaa hiilijalanjäljen laskennasta vastaava Pekka Joensuu. 

Päästövähennyksissä onnistuttiin erityisesti toimitiloissa eli osa-alueella, jonka kokonaispäästöt ovat iso osa yliopiston hiilijalanjäljestä, 38,5 prosenttia. Toimitilojen lisäksi päästöjä syntyi hankinnoista (40 prosenttia kokonaispäästöistä) ja liikkumisesta (17 prosenttia). Ruoan osuus oli 4,5 prosenttia yliopiston kokonaispäästöistä.

Kaikki ostosähkö oli hiilineutraalia vuonna 2023  

Vuonna 2023 kaikki ostosähkö oli hiilineutraalia, koska ostimme alkuperätakuita ydinvoimasta. Kampuksilla uusiutuvasti tuotetun energian määrä oli 2,5 prosenttia käytetystä kokonaisenergian määrästä. 

Toimitilojen jätteen määrä valitettavasti nousi 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kierrätysaste oli 56 prosenttia. Tavoitteena vuodelle 2030 on, että kaikki toimitiloissamme käytettävä sähkö ja kaukolämpö on hiilineutraalia, 10 prosenttia energiankulutuksesta katetaan itse tuotetulla uusiutuvalla energialla ja fossiilisista lämmityspolttoaineista luovutaan. Kaukolämmön hiilineutraaliustavoitteeseen emme pysty vaikuttamaan itse, vaan olemme riippuvaisia energiayhtiö Helenistä, ja sen toiminnalleen asettamista tavoitteista.  

Vuonna 2024 panostamme muun muassa vähähiilisen rakennuttamisen ohjeiden valmisteluun ja lajittelu-astioiden lisäämiseen.  

Uudet matkustusohjeet ohjaavat kohti kestävämpiä matkustamisen muotoja

Vuonna 2023 valmistelimme uutta matkustusohjetta, jonka seuranta kertoo meille tulevina vuosina, minkälaiset vaikutukset ohjeistuksella on matkustamisen aiheuttamiin päästöihin. Tarkastelemme sekä koti- että työmatkoja, joista ensin mainitussa eniten päästöjä aiheuttaa yksityisautoilu, jälkimmäisessä lentomatkustus.

Panostamme tulevina vuosina lisää pyöräparkkien kehittämiseen kampuksilla, ja etsimme myös muita keinoja matkustamisen päästöjen vähentämiseen. 

Isona toimijana vaikutamme sekä konkreettisten tekojen että markkinavuoropuhelun kautta 

Pystyimme onnistuneesti huomiomaan tarjouspyyntöjen kautta tavoitteemme tehdä hankintoja pääosin toimittajilta, jotka ovat sitoutuneet vähähiilisyyteen. Meillä ei kuitenkaan ole silti täysin kattavia tietoja kaikkien hankkimiemme tavaroiden ja palveluiden tuotantoketjuista. 

Tavoitteena on, että ostettavien tavaroiden ja palveluiden hiilijalanjälkeä pystytään seuraamaan luotettavasti ja meillä on tehokkaat kierrätys- sekä kiertotalousmallit sekä voimakas yhteiskäytön kulttuuri. Näihin tavoitteisiin panostetaan vielä enemmän tulevien vuosien aikana muun muassa markkinavuoropuhelun ja sisäisten kiertotalousmallien kehittämisen kautta. 

Ravintolatoimijamme ovat panostaneet lounaiden ja tarjoilujen hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kestävien vaihtoehtojen tarjoamiseen. Esimerkiksi Unicafe-ravintoloissa vegaani- ja kasvislounaiden osuus oli 48 prosenttia myydyistä lounaista vuonna 2023, vegaanivaihtoehto on aina edullisempi kuin muut vaihtoehdot ja kasvisvaihtoehdot ovat tarjoilulinjastossa ensimmäisenä näytillä. 

Suurin osa ruoan päästöistä tulee tiloissamme toimivista lounasravintoloista, joilta odotamme läpinäkyviä vähähiilisyys- ja kestävyysohjelmia. Vuonna 2023 valmistelimme myös yliopiston uutta tarjoilusuositusta. Se tukee osaltaan Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 -tiekartan (pdf) toimenpiteitä, joissa tavoitteeksi on asetettu, että yliopiston omat ruokatarjoilut ovat kasvispainotteisia vuoteen 2030 mennessä. 

Käymme myös jatkossa aktiivista markkinavuoropuhelua ravintolatoimijoiden kanssa ja tuomme kestävyystavoitteet yhä vahvemmin osaksi ravintolatoimijoiden kilpailutuksia tulevina vuosina.

Miten etenemme kohti vuotta 2030? 

Yliopiston hiilineutraaliustavoitteen edistämiseksi julkaisimme keväällä 2023 Hiilineutraali Helsingin yliopisto 2030 –tiekartan (pdf), jossa laadittiin päästövähennystavoitteet neljälle eri osa-alueelle, joista päästöjä syntyy eniten. Osa-alueet ovat toimitilat, hankinnat, liikkuminen ja ruoka. 

– Meillä on tiedossa suuntaviivat päästövähennystavoitteiden osalta, mutta vastuu tavoitteidemme saavuttamiseksi on meillä kaikilla. Toivon, että toimialoilla innostutaan miettimään jatkossa yhä tarkemmin, mitä kukin voi tehdä tavoitteidemme saavuttamiseksi, vararehtori Anne Portaankorva toteaa.

Tavoitteiden etenemistä tarkastellaan aktiivisesti, ja tavoitteita peilataan vuosittain laskettavaan hiilijalanjälkeen. Aktiivisen seurannan avulla voimme tunnistaa niin onnistumiset kuin myös toimenpidealueet, joihin kaivataan lisäpanostuksia.

– Päästöjen vähentäminen on tässä hetkessä ensisijainen tavoitteemme, mutta samalla tarkastelemme myös ilmastotyön parissa tapahtuvaa laajempaa kehityskulkua huomioiden myös luonnon monimuotoisuustyön merkityksen ja kehitysaskeleet, joita otetaan esimerkiksi päästöjen kumoamisen saralla. Seuraamme myös aktiivisesti, kuinka EU:ssa valmisteltavana oleva sääntely vaikuttaa yritysten ja organisaatioiden vastuullisuustavoitteiden määrittämiseen ja ilmastopäästöjen kumoamiseen, kertoo kestävyyden ja vastuullisuuden erityisasiantuntija Riina Koivuranta.

Hiilijalanjäljen laskentatapa 

Hiilijalanjälki lasketaan GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) mukaisesti, ja Helsingin yliopisto ottaa laskuihin huomioon suorien päästöjen (Scope 1) ja ostoenergian päästöjen (Scope 2) lisäksi myös epäsuoria päästöjä (Scope 3), kuten matkustaminen ja hankinnat. 

Ajatuksia, kommentteja, kysymyksiä? Keskustele tästä uutisesta Flammassa.

Jutun pääkuva: Veikko Somerpuro