Vaihtoon hakeminen helpottuu Q&A
Kiitämme saamastamme vaihtovalintojen muutokseen liittyvästä palautteesta (3.4. julkaistu Vaihtoon hakeminen helpottuu -tiedote). Tarkemmat kriteerit julkaistaan 16.9. mutta alla taustaa sekä aiheeseen liittyviä kysymyksiä ja vastauksia.
Valintaprosessin valmistelu on aloitettu yli vuosi sitten ja olemme tämän kevään aikana konsultoineet mm. Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa opiskelijanäkökulmien saamiseksi ja HY:n lakipalveluita prosessin laillisuuden ja hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi jatkossakin. Moni partneriyliopistomme on siirtynyt tähän valintatapaan onnistunein tuloksin ja olemme saaneet arvokasta tietoa heidän kokemuksistaan.
Q: Miksi perustelukirjettä ei enää käytetä valintoja tehtäessä?
A: Hakemusta on nykymenettelyssä tarkasteltu kokonaisuutena ja perustelukirje on tähänkin saakka ollut vain yksi osa. Perustelukirjeen arvostelu voi olla hyvinkin subjektiivista ja tekoälyn vaikutus kirjeisiin on kasvanut viime vuosina. Emme pysty aina todentamaan, onko opiskelija kirjoittanut kirjeen itse. Kirjeiden tyyli on myös vaihdellut eri tiedekuntien välillä, mikä on tehnyt vertailusta vaikeaa. Vaihtoon hakemista on usein pidetty haastavana ja perustelukirjeestä on aiheutunut monelle hakijalle tarpeetonta stressiä. Hakemus on saattanut jopa jäädä kesken tai kokonaan tekemättä sen vuoksi.
Q: Pystyikö perustelukirjeellä ennen kompensoimaan huonoa opintomenestystä?
A: Perustelukirjettä on tähän asti käytetty lähinnä kahden muuten tasavertaisen hakijan vertailussa toisiinsa. Heikolla opintomenestyksellä on siis ennen ollut hyvin epätodennäköistä tulla valituksi kilpailtuun kohteeseen, vaikka motivaatio olisi ollut huippuluokkaa. Kokemuksemme mukaan motivaatio on kaikilla suosittuihin kohteisiin hakeneilla ollut tasaisen hyvä, eikä hakija senkään vuoksi ole pystynyt erottumaan sillä kovin hyvin muista hakijoista.
Q: Miksi keskiarvoa ei enää käytetä hakijoiden vertailuun?
A: Valintoja tehtäessä keskiarvon merkitys on aikaisemmin korostunut, vaikka todellisuudessa vertailu eri tiedekuntien keskiarvojen välillä on haastavaa. Myöskään erilaisia elämäntilanteita ei pystytä ottamaan riittävästi huomioon silloin kun keskiarvon merkitys on korostunut. Osa tiedekunnista on hiljattain luopunut kokonaan numeerisesta arvostelusta, mikä tekee mahdottomaksi kyseisten tiedekuntien hakijoiden vertailun muihin. Koska keskiarvolla ei ole enää merkitystä valituksi tulemisessa (kunhan kohdeyliopiston keskiarvovaatimus täyttyy), pystymme poistamaan aiemmin käytännön syistä itse asettamiamme keskiarvovaatimuksia. Esimerkki: Tiettyihin kohteisiin on aina ollut niin paljon kilpailua, ettei niihin koskaan käytännössä valittu ketään alle 3 keskiarvolla. HY:n asettama keskiarvovaatimus (3) ohjasi opiskelijoita hakemaan kohteisiin, joihin heillä oli mahdollisuuksia tulla valituksi. Nyt myös niillä, joiden opintomenestys on syystä tai toisesta ollut heikkoa, on mahdollisuus tulla valituksi myös tällaisiin kohteisiin. On hyvä huomata, että olemme joutuneet ottamaan huomioon kaikkien suoritusotteella olevien suoritusten keskiarvon (edelleen joudumme toimimaan näin kohteissa, joissa on partnerin asettama KA vaatimus). Sen vuoksi hyvinkin motivoitunut opiskelija, joka on ennen nykyistä tutkintoaan saanut huonoja arvosanoja esim. avoimen yliopiston kursseista, on kärsinyt vertailussa, vaikka arvosanat nykyisen tutkinnon ajalta olisivatkin erinomaiset. Toisaalta edes vuosien kova työ ja yli 4,5 keskiarvo ei ole tähänkään mennessä taannut valintaa ykkösprioriteetin kohteeseen.
Q: Onko keskiarvolla enää mitään merkitystä?
A: Monella partneriyliopistollamme on omat keskiarvovaatimuksensa ja sellaisiin kohteisiin voimme valita vain opiskelijoita, jotka täyttävät partnerin asettaman minimivaatimuksen (sekä haku- että nominaatiovaiheessa). Vaatimukset vaihtelevat tyypillisesti 3 ja 3,8 välillä. Meillä on myös paljon kohteita, joilla ei ole keskiarvovaatimusta, joten myös alle 3 keskiarvolla on mahdollista päästä vaihtoon.
Q: Voinko jotenkin vaikuttaa mahdollisuuksiini tulla valituksi?
A: Erityisesti Euroopan ulkopuolisiin kohteisiin on kohdeyliopistojen asettamia vaatimuksia, mm. keskiarvon, kielitaidon ja opintojen tason suhteen. Valitsemalla kohteen, josta löydät tutkintoosi sopivaa opiskeltavaa ja jonka kielitaitovaatimuksen ja mahdollisen keskiarvorajan täytät, sekä suunnittelemalla vaihto-opintosi tutkintoosi niin, ettei valmistuminen viivästy tavoiteajasta, pääset mukaan kyseisen kohteen hakuun. Jos kohteeseen on enemmän hakijoita kuin paikkoja, vaihtopaikat arvotaan hakukelpoisten hakijoiden kesken. Kaikkiin kohteisiin ei ole yhtä suuri kilpailu eikä arvontaa tarvita, jos jokaiselle hakijalle riittää paikka kyseiseen kohteeseen. Näissä tapauksissa kaikki halukkaat sijoitetaan kohteeseen opiskelijan itsensä asettaman prioriteettijärjestyksen mukaisesti.
Q: Onko sillä enää mitään merkitystä minne haen, jos kaikki paikat arvotaan?
A: Kohdekohtainen motivaatio säilyy tärkeänä tekijänä edelleen, koska opiskelija valitsee kohteet (max. neljä hakukohdetta), joihin hakee ja voi tulla sijoitetuksi vain niihin. Kohteiden prioriteettijärjestys otetaan huomioon, eli ensisijaisesti pyrimme edelleen sijoittamaan hakijat ykkösprioriteetin kohteisiin. Vain sellaisten kohteiden paikat arvotaan, joihin on enemmän hakijoita, kuin paikkoja . Jos hakemiinsa kohteisiin ei tule valituksi, tarjoamme vaihtoehtoista sopivaa kohdetta, jos hakija on ilmoittanut kiinnostuksensa kuulla vaihtoehtoisista kohteista.
Julkaisemme uudet hakukelpoisuuskriteerit ja valintaperusteet heti syksyn täydennyshaun päätyttyä, 16.9. Silloin tiedotamme uudesta hakuprosessista enemmän. Otamme edelleen mielellämme palautetta vastaan (studentexchange@helsinki.fi) ja huomioimme sen mahdollisuuksien mukaan uusia hakukriteerejä tarkentaessamme.