Apua päihde- ja riippuvuusongelmiin

YTHS ohjeistaa hakemaan nopeasti ammattiapua terveydenhuollosta, jos 

• sinulla on ongelmia, joita olet yrittänyt hoitaa alkoholilla, esim. unettomuutta, jännittämistä, ahdistusta, masennusta
• et onnistu alkoholin hallintaan omatoimisesti
• mietit alkoholin aiheuttaneen sinulle jo fyysisiä terveysongelmia.

Terveydenhuollon ammattilaisiin voit ottaa yhteyttä seuraavasti:

• helsinkiläiset 13-23 -vuotiaat  Nuorten päihdepalvelu Pysäkille, tätä vanhemmat päihdepoliklinikalle
• Länsi-Uusimaa, mielenterveys- ja päihdepalvelut
• Vantaa ja Kerava, päihde- ja mielenterveyspalvelut ilman ajanvarausta

Tietoa päihteistä ja riippuvuuksista, testejä sekä avuntarjoajien yhteystietoja löydät myös näiltä tahoilta

• Päihdeneuvontapuhelin: apua ja tukea omasta tai läheisen päihteiden käytöstä huolestuneelle anonyymisti, p. 0800 90045, ehyt.fi/paihdeneuvonta  
• Päihdelinkki: oma-apuvälineitä päihteiden käytön seurantaan, vähentämiseen ja lopettamiseen sekä tietoa eri päihteistä
• YTHS:n päihteet ja muut riippuvuuksien aiheuttajat -sivu
• Mielenterveystalon juomisen hallinnan opas
• Mieli ry:n Kriisipuhelin, p. 09 2525 0111
• Mieli ry:n Sekasin-chat
• EHYT ry:n OttoMitalla voit seurata omaa alkoholin käyttöäsi
• Peluuri: tietoa, työkaluja ja tukea rahapelaamisen hallintaan
• Sospedin omatuki digipelaajalle ja somebreikin omatuki
• Kannabisinterventio, apua kannabiksen käytön lopettamiseen tai vähentämiseen (EHYT ry ja YAD ry).
• Nyyti ry, opiskelijan opas elämäntaidoista

Helsingin yliopistolla on päihdeohjelma (pdf), jonka avulla pyritään ennalta ehkäisemään päihteiden käytöstä aiheutuvaa haittaa opintoihin sekä ohjaamaan ja ottamaan puheeksi asiat silloin kun päihteet vaikuttavat suoriutumiseen opinnoissa ja jaksamiseen.



Yliopiston päihdeohjelman tavoitteena on korostaa ennaltaehkäisyä, tunnistamista, ohjausta ja varhaista puuttumista. Päihdeohjelma on laadittu yhteistyössä Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö YTHS:n sekä Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan HYY:n kanssa ja se perustuu Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI:n julkaisemaan päihdeohjelmaan.

Päihteillä tarkoitetaan alkoholia, huumeita ja lääkkeitä, joita on käytetty päihdyttävässä tarkoituksessa. 

Helsingin yliopiston päihdeohjelman tavoitteena on

• edistää opiskelu- ja työkykyä
• edistää opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia
• ennaltaehkäistä päihdehaittoja
• laatia toimintatavat puuttua opiskelijan päihdeongelmaan tai hoidonohjaukseen

Helsingin yliopiston päihdeohjelmassa painotetaan ennaltaehkäisevää toimintaa sekä opiskelijan tukemista varhaisessa vaiheessa. Päihdeohjelma osaltaan edesauttaa turvallisen opiskelu- ja työympäristön ylläpitämistä. Ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi päihdeohjelmassa laaditaan ohjeet siitä, miten toimia, kun kohtaamme päihdeongelmia ja siitä johtuvaa epäasiallista käytöstä. Päihdeohjelmassa kerrotaan myös seuraamuksista, joihin opinnoissa tai harjoittelussa päihtyneenä esiintyminen tai epäasiallinen käytös voivat johtaa.

Yliopistolain (558/2009) 43 d §:n 3 momentin mukaan yliopistolla on oltava opiskelijahuollon toimijoiden kanssa yhteistyössä laaditut kirjalliset toimintaohjeet opiskelijoiden päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmiin puuttumiseksi, jotta se voi vaatia huumausainetestiä koskevan todistuksen yliopistolaissa säädetyissä tilanteissa.

Sinulla on opiskelijana vastuu omasta opiskelukyvystäsi. Yliopistoyhteisössä kaikilla on vastuu turvallisen opiskeluympäristön luomisessa. Opiskeluympäristön turvallisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei opetukseen tai harjoitteluun osallistuta päihtyneenä eikä oppimistiloihin tulla päihtyneenä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että asiat otetaan puheeksi silloin kun siihen on tarve. Sinulla on opiskelijana mahdollisuus hakea apua päihteiden käyttöön jo varhaisessa vaiheessa.

Toisia huomioivaan ja turvalliseen opiskelukulttuuriin kuuluu, että päihteiden kohtuullista käyttöä mietitään opintojen alusta saakka. Esimerkiksi tuutoritoiminnassa ja muussa opiskeluyhteisöjen toiminnassa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että päihteiden tarjoamisesta ei tule olennainen osa ryhmän toimintaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että alkoholiton vaihtoehto on aina tarjolla eikä ketään painosteta päihteiden käyttämiseen tahallaan, vahingossa tai esimerkiksi perinteisiin vedoten.

Yliopisto tiedottaa uusia opiskelijoita ja tuutoreita päihdeohjelmasta lukuvuosittain ja yliopiston Opiskelijoiden hyvinvointiryhmä (Flammassa) seuraa päihdeohjelman toteutumista sekä opiskelijoiden yleistä hyvinvointia säännöllisesti erilaisten palautteiden avulla.

Jokaisella opiskelijalla on opintojen alkuvaiheessa nimetty opiskelutuutori tai vastaavaa tehtävää hoitava henkilö muulla nimikkeellä. Opettajatuutori on opiskelijan tukihenkilö opintojen etenemiseen liittyvissä kysymyksissä, ja hän myös ohjaa opiskelijaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) tekemisessä. Henkilökohtaisen ohjauksen yhteydessä opiskelijan jaksamiseen, hyvinvointiin ja päihteidenkäyttöön liittyvät kysymykset voivat nousta esille.

Helsingin yliopistossa tiedekuntien opintoasiainpäälliköt toimivat päihdeyhdyshenkilöinä. Heidän tehtävänään on antaa neuvoja ja tukea opiskelijoiden päihdeongelmaan puuttumisessa ja puheeksioton toteuttamisessa.

Vastuullisemman alkoholinkäytön ohjeita opiskelijayhteisöjen tapahtumiin

Yliopistotapahtumissa ja yliopiston järjestämissä opiskelijatapahtumissa edistetään turvallisemman tilan periaatteita ja pyritään ehkäisemään päihdehaittatilanteita konkreettisin keinoin. 

• tilaisuuden alku- ja loppuajankohta ilmoitetaan selvästi
• huolehditaan, että tarjolla on monipuolinen ja runsas valikoima alkoholittomia juomia
• tilaisuudessa tarjoillaan vain mietoja alkoholijuomia
• tilaisuuden aikana on ruokaa ja naposteltavaa riittävästi tarjolla
• varmistetaan, että alkoholia tarjoillaan selkeinä annoksina, jotta osallistujat voivat olla tietoisia juomistaan määristä
• rajoitetaan tarjottavien alkoholiannosten määrää
• opastetaan tapahtuman järjestäjiä vastuullisen alkoholitarjoilun ohjeisiin
• kieltäydytään tarjoilemasta alkoholia päihtyneelle henkilölle.

Turvallisemman tilan periaatteet

Opiskelijayhteisön tilaisuuksissa ja tiloissa pyritään huomioimaan turvallisemman tilan periaatteet. Turvallisemman tilan ohjeista on olemassa monia muotoja ja yksi versio on nähtävissä Helsingin ylioppilaskunnan wikisivuilla. Ohjeet auttavat tilaisuuksia ja tapahtumia suunniteltaessa sekä antaa toimintaohjeita epäasiallisen käytökseen puuttumiseen.

Päihdeongelmalla tarkoitetaan tilanteita, joissa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa opiskelua, opiskeluun liittyvää harjoittelua, opiskelukykyä ja- turvallisuutta sekä opiskeluilmapiiriä. Päihteiden haitallinen käyttö saattaa ilmetä päihtyneenä tai krapulaisena esiintymisenä, alkoholin tuoksuna tai muina suorina päihdekäytön merkkeinä. Jos vapaa-ajalla tapahtuneen päihteidenkäytön seurauksena tulee ilmi ongelmia opiskelussa tai opiskelija tulee opintoihin päihtyneenä tai krapulassa, toimitaan päihdeohjelman ohjeiden mukaisesti.

Haitallinen päihdekäyttö voi olla taustatekijänä monenlaisessa oireilussa sekä elämänhallinnan ja toimintakyvyn ongelmissa, kuten toistuvissa lyhyissä poissa oloissa, myöhästelyssä tai opintosuoritusten huonontumisessa. YTHS pyrkii tunnistamaan haitallisen päihteiden käytön ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyssä (Sätky) ja tarjoamaan apua.

Kun opiskelijalla huomataan päihdeongelma, henkilökunta pyrkii puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Päihdekäyttöön puuttumisen ja puheeksioton tavoitteena on ensisijaisesti tukea opiskelijaa opinnoissaan. Kaikissa yhteyksissä on pidettävä huolta siitä, ettei asianosaisten oikeusturvaa loukata. Päihdeongelmiin puututaan esimerkiksi seuraavin tavoin tilanteesta riippuen:

Puheeksiotto on ensisijainen toimi, kun opiskelijan päihdekäyttö on huolta herättävää. Puheeksiotto on avoimessa ilmapiirissä tapahtuva keskustelu, jossa päihdeongelman arkaluontoisuus on otettava huomioon. Puheeksi ottaminen tehdään aina kahden kesken. Opiskelijan päihdekäytöstä ei saa keskustella ryhmätilanteessa esimerkiksi muiden opiskelijoiden kuullen. Keskustelun tarkoituksena on ilmaista huoli opiskelijan päihdekäytöstä ja sen vaikutuksista hänen opintoihinsa ja hyvinvointiinsa. Tällaisissa tilanteissa keskustelu itsessään toimii varhaisena puuttumisena, mutta tilanne on syytä arvioida uudelleen esimerkiksi sopimalla uusi tapaaminen parin viikon sisään, jossa tiedustellaan opiskelijan kuulumisia uudelleen. Puheeksiotossa opiskelijalle suositellaan aina myös yhteydenottoa YTHS:ään kokonaistilanteen arviointia ja tukea varten.

Opiskelija ohjataan hoitoon, mikäli päihdekäyttö on selvästi vaikuttanut opiskelijan opintosuorituksiin, vaarantanut turvallisuutta taikka vakavalla tavalla opiskelijan omaa terveyttä tai opiskelijan huumausaineiden käyttö on riippuvuustasoista, päihdeyhdyshenkilö järjestää opiskelijalle hoitoonohjausneuvottelun.

Hoitoonohjausneuvotteluun osallistuvat 1) opiskelija, 2) YTHS:n edustaja, 3) yliopiston/tiedekunnan edustaja tai edustajat (esim. opettaja tai päihdeyhdyshenkilö) sekä 4) tarvittaessa opiskelijan tukihenkilö.



Hoitoonohjausneuvottelun tarkoituksena on saada opiskelija ymmärtämään hoidon tarpeensa ja hakeutumaan hoitoon sekä varmistaa, että hänelle on hoitoa tarjolla. Vastuu hoitoon sitoutumisesta on opiskelijalla ja vastuu hoidosta terveydenhuollon toimintayksiköllä. Yliopisto ei voi ottaa vastuuta opiskelijan hoidosta eikä yliopistolla myöskään ole oikeutta saada tietoa opiskelijan hoidosta ilman lakisääteistä perustetta.



Kun opiskelijan päihteiden käyttö aiheuttaa yliopistolaissa tarkoitettua opetuksen häiriintymistä tai turvallisen opiskeluympäristön vaarantumista, yliopisto voi käyttää tehdä toimenpiteitä, joista tarkemmin seuraavassa luvussa.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on huumausaineiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai harjoittelussa tai että opiskelijalla on riippuvuus huumeista, yliopisto voi määrätä opiskelijan huumausainetestaukseen tai edellyttää häntä esittämään todistuksen huumausainetestistä (yliopistolaki 43 d §).

Kun opiskelijan päihteiden käyttö aiheuttaa yliopistolaissa tarkoitettua opetuksen häiriintymistä tai turvallisen opiskeluympäristön vaarantumista, yliopisto voi käyttää seuraavia kurinpidollisia toimenpiteitä tilanteessa (yliopistolaki 45 §):

• poistaa opiskelijan opetustilanteesta
• evätä oikeuden osallistua opetukseen kolmeksi päiväksi
• antaa kirjallisen varoituksen tai
• erottaa opiskelijan määräajaksi
• yliopisto voi myös peruuttaa opiskeluoikeuden niin sanotun SORA-lainsäädännön tarkoittamissa tilanteissa.

Näistä menettelyistä voit lukea enemmän liitteenä olevasta Helsingin yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelmasta. Pdf-tiedostossa on nähtävillä myös toimenpiteitä koskevat lomakkeet.

Päihdeongelmaa käsiteltäessä käsitellään myös opiskelijan terveystietoja. Terveystiedoilla tarkoitetaan henkilön fyysiseen tai psyykkiseen terveyteen liittyviä henkilötietoja, mukaan lukien tiedot terveyspalvelujen tarjoamisesta, jotka ilmaisevat hänen terveydentilansa.

Opiskelijan terveydentilaa ja toimintakykyä koskevien henkilötietojen käsittelystä opiskeluoikeuden myöntämistä, peruuttamista, palauttamista tai kurinpitoa koskevien prosesseihin liittyviä tietoja yliopistossa saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen opiskelijavalinnasta, opiskeluoikeuden peruttamisesta, opiskeluoikeuden palauttamisesta tai kurinpidosta taikka jotka antavat lausuntoja näistä asioista. Yliopiston palveluksessa oleva samoin kuin luottamustehtävää hoitava on vaitiolovelvollinen salassa pidettävästä tiedosta, jonka hän on saanut tietää yliopistossa toimiessaan.

Yliopiston päihdeohjelman mukaiset toimijatahot ja heidän tehtävänsä koskien ennaltaehkäisyä sekä päihdehaittatilanteissa toimimista esitellään alla.

Opiskelijan vastuulla on

• tulla opiskelemaan opiskelukuntoisena
• edistää omalla toiminnallaan turvallista ja vastuullista päihdekulttuuria
• hakea apua päihdeongelmiinsa

Yliopiston opiskelijaa ohjaavan tahon/ opettajatuutorin vastuulla on

• puuttua viipymättä opiskelukyvyn heikkenemiseen ja päihdehaittatilanteisiin ottamalla asia puheeksi
• ohjata opiskelija tarvittaessa opiskelijaterveyshuoltoon

Opiskelijatuutorin vastuulla on

• huomioida se, että vain osa opiskelijoista käyttää alkoholia ja tapaamisissa suositaan päihteettömiä ympäristöjä. Yliopisto tarjoaa tuutoreille riittävästi koulutusta ryhmänohjauksesta sekä vastuullisesta päihdekulttuurista opiskelijayhteisössä. Tutustumista edistävät tavoitteelliset tutustumisharjoitteet, ei päihtyminen
• edistää HYY:n ja yliopiston turvallisemman tilan periaatteita sekä niiden toteutumista opiskelijayhteisöissä ja opiskelijatilaisuuksissa:
  • HYY:n turvallisemman tilan periaatteet wiki-sivulla
  • Yliopiston ohjauskulman turvallisemman tilan periaatteet

Päihdeyhdyshenkilön vastuulla on

• varmistaa, että tiedekunnan tilaisuuksissa alkoholitarjoilu on vastuullista
• kertoa ja jakaa tietoa Helsingin yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelmasta (ohjeet tuotetaan keskitetysti opiskelijan ohjeisiin sekä opetustyön ohjeisiin)
• toimia yhteistyössä opiskelijaterveyshuollon kanssa päihdehaittojen ehkäisemiseksi
• kartoittaa tiedekunnan päihdeasioiden tilannetta ja tehdä yhteenveto tarvittaessa, mikäli esimerkiksi oppilaitoskyselyt tai 1. vuoden opiskelijakartoitukset antavat aihetta
• puuttua viipymättä opiskelukyvyn heikkenemiseen ja päihdehaittatilanteisiin ottamalla asia puheeksi
• ohjata opiskelija tarvittaessa opiskelijaterveyshuoltoon
• sopia terveydenhuollon (yleensä YTHS:n) kanssa huumetestauksen käytännönjärjestelyistä

Ylioppilaskunnan vastuulla on

• varmistaa, että HYY:n tilaisuuksissa on aina tarjolla alkoholiton vaihtoehto ja edistää turvallisemman tilan periaatteita tapahtumissa
• pyrkiä ehkäisemään päihteiden aiheuttamia ongelmatilanteita

Opiskelijaterveyshuollon vastuulla on

• tukea opiskelijoiden päihteettömyyttä ja päihteiden riskikäytön ennaltaehkäisyä
• osallistua oppilaitoksen hyvinvointiryhmän/päihdeyhdyshenkilöiden kokouksiin ja päihdehaittoja ehkäisevän koulutukseen toteuttamiseen
• antaa opiskelijoille terveystarkastusten ja vastaanottojen yhteydessä tietoa päihteiden käytön vaikutuksesta terveyteen ja opiskelukykyyn
• pitää esillä päihteettömyyttä ja terveyttä edistäviä aiheita hyvinvointitapahtumissa ja verkkosivuillaan
• pyrkii tunnistamaan haitallisen päihteiden käytön ensimmäisen vuoden opiskelijoiden terveyskyselyssä (Sätky) ja ottamalla päihdekäytön aktiivisesti puheeksi vastaanotoilla
• seuloa alkoholin riskikäyttöä AUDIT-testillä sekä tarjoaa ohjausta ja neuvontaa riskikäyttäjille
• ohjaa päihderiippuvaisen opiskelijan tarvittaessa päihdehoidosta vastaavaan palveluun
• osallistuu kutsuttuna hoitoonohjausneuvotteluun
• tukee päihdekuntoutujan paluuta opiskeluun

Opiskelijoiden hyvinvointiryhmän/ tiedekunnan vastuulla on

• edistää päihteetöntä opiskeluympäristöä ja vastuullista alkoholin käyttöä
• kertoa ja jakaa tietoa Helsingin yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelmasta säännöllisesti lukuvuosittain
• suunnitella ennaltaehkäisevää päihdetyötä
• sopia yhteisistä toimintatavoista ja muista hyvinvointiin liittyvien kysymysten käsittelystä
• hyvinvointityöryhmä seuraa yliopiston/tiedekuntien päihdetilannetta
• yliopisto/ tiedekunnan on huolehdittava riittävästä koulutuksesta ja tuesta, jotta ohjausta antavat tahot/opettajatuutorit pystyvät toimimaan ottamaan puheeksi ja/ tai ohjaamaan opiskelija tukipalvelujen piiriin
• määritellä selkeästi se/ne yliopiston toimija/toimijat (dekaani ja päihdeyhdyshenkilö tai hänen sijaisenaan toimiva henkilö), jotka voivat velvoittaa opiskelijaa esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen
• kertoa ja jakaa tietoa Helsingin yliopiston opiskelijoiden päihdeohjelmasta