Miten lähteä käsittelemään uutta tekstiä, jonka kohtaa? Miten tekstejä lähdetään aktiivisesti ja tehokkaasti aukaisemaan? Olennaista on, että kaikki uusi tieto rakentuu aiemmin opitun päälle. Siksi on tärkeää aktivoida aikaisemmat tietonsa aiheesta ennen kuin ryhtyy lukemaan uutta tekstiä. Sitä ennen on kuitenkin analysoitava, millaista lukutapaa tehtävänanto vaatii
Ennen lukemista
- Mitä minun edellytetään tekevän?
- Millaista ymmärtämistä edellytetään? Sanatarkkaa muistamista, tulkintaa, päätelmiä?
- Miten olisi järkevää aloittaa lukeminen (silmäilenkö ensin väliotsikot, tarkistanko lähdeteokset, katsonko loppupäätelmät)?
- Miten olisi parasta viedä lukeminen läpi?
- Mitä ongelmia lukeminen mahdollisesti aiheuttaa (en ymmärrä kaikkea, en löydä pääasioita, aihepiiri aiheuttaa minussa torjuntaa)?
Lukemisen aikana
Tekstin avaamisen ensimmäinen vaihe: ennakointi
1. Lue otsikko ja ennusta sen perusteella sisältö:
- Mitä aihetta teksti mahtaa käsitellä?
- Mitä tiedän aiheesta ennestään? Tiedänkö niin paljon, että voin olla aiheesta jotakin mieltä?
2. Kirjaa ennakko-oletuksesi muistiin ja vertaa sitä tekstiin lukemisen jälkeen. Muodosta aiheesta jonkinlainen oma näkemys ennen lukemista ja pohdi, muuttuiko käsityksesi lukemisen aikana.
Tekstin avaamisen toinen ja kolmas vaihe: aktiivinen lukeminen, tekstin sisällön kommentointi ja kysymysten tekeminen
1. Alleviivaa keskeisiä kohtia
2. Kirjoita muistiin lukemisen aikana heränneitä kysymyksiä ja ajatuksia, esimerkiksi:
- Mihin kirjoittaja pyrkii?
- Mikä on tämän tekstin tavoite?
- Mitä tämä kohta tarkoittaa?
- Miksei tätä ole määritelty tarkemmin?
3. Ota kantaa tekstiin: merkitse muistiin, missä kohdin olet samaa mieltä tai eri mieltä.
4. Kiinnitä huomiota tekstin mahdollisiin kuviin, tilastoihin tai taulukoihin. Miten ne selventävät asiaa?
Tekstin avaamisen neljäs ja viides vaihe: Käsitekartan piirtäminen, tiivistelmän tekeminen
- Piirrä tekstin ydinasioista ja niiden välisistä suhteista kartta. Karttaan kirjoitetaan keskeiset käsitteet, jotka ympyröidään viivalla, ja käsitteiden väliset yhteydet merkitään lukusuuntaa esittävillä nuolilla. Käsitteiden väliset yhteydet nimetään.
- Kirjoita tekstistä tiivistelmä tai esitä se jollekin suullisesti. Luetun selostaminen toiselle on yksi parhaimpia tapoja testata, oletko ymmärtänyt keskeiset asiat.
Tekstin aukaisustrategiat lukemisen jälkeen
Arviointi
- Mitä asioita tekstissä painotettiin?
- Oliko teksti kiinnostava?
- Mitkä asiat jäivät avoimiksi?
Tekstin luotettavuus ja vakuuttavuus
Kriittinen lukija asettaa aina tekstin jonkinlaiseen kontekstiin eli asiayhteyteen. Hän siis hahmottaa tekstin paikkaa muiden tekstien joukossa. Hän kysyy tekstistä seuraavia kysymyksiä:
- Milloin tämä teksti on kirjoitettu?
- Missä tämä teksti on julkaistu?
- Kuka tämän tekstin on kirjoittanut?
- Miksi tämä teksti on kirjoitettu?
- Kenelle tämä teksti on kirjoitettu?
Ensimmäiseksi on tärkeää panna merkille tekstin kirjoittamisajankohta. Suhtaudumme eri tavalla esimerkiksi didaktiikan oppikirjaan sen mukaan, onko se kirjoitettu 1940-luvulla vai 1990-luvulla. Monilla aloilla kehitys kulkee niin vinhasti eteenpäin, että 5 - 10 vuoden takainenkin teos saattaa tuntua vanhentuneelta. Myös julkaisupaikka on tärkeä. Suhtaudumme artikkeliin eri tavalla sen mukaan, missä se on julkaistu. Tieteellinen aikakausijulkaisu on yleensä luotettavampi tiedonlähde kuin esimerkiksi iltapäivälehti.
Toiseksi kannattaa pohtia, mitä tietää tekstin kirjoittajasta. Onko hän alan ainoa asiantuntija Suomessa? Millainen arvomaailma häntä ohjaa? Mitä muut asiantuntijat esittävät samasta aiheesta?
Kolmanneksi on mietittävä tekstin tavoitetta ja lukijaa. Onko kyseessä aloittelijoille tarkoitettu oppikirja vai tutkijakollegoille kirjoitettu raportti? On myös hyvä tarkkailla kirjoittajan roolia tekstissä. Esittääkö kirjoittaja asioita persoonattomasti ikään kuin objektiivisena totuutena vai viittaako hän itseensä ja näkemyksiinsä metatekstuaalisesti (esim. ilmaisuissa "Tutkimukseni mukaan", "On ilmeistä, että..." jne)?
Tekstin vakuuttavuutta voi pohtia analysoimalla kirjoittajan esittämiä väittämiä ja perusteluja eli argumentointia. Siinä voi käyttää apuna esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
- Mitkä ovat kirjoittajan teesit eli pääväittämät? Onko niitä helppo löytää tekstistä?
- Miten kirjoittaja perustelee teesejään? Kehitteleekö kirjoittaja argumentointiaan esittämällä itse vastaväitteitä?
- Millaisin keinoin perusteluja tuetaan (esim. auktoriteetteihin tai kokemuksiin vetoaminen)
Kaikkea edellä esitettyä kutsutaan kontekstoinniksi ja kulttuuriseksi lukutaidoksi. Se on taito, joka karttuu yleissivistyksen myötä. Yleissivistyksellä tarkoitetaan historiantajua sekä kulttuurin ja yhteiskunnan ilmiöiden laaja-alaista tuntemusta. Mitä enemmän on lukenut, sitä paremmin osaa kontekstoida eli sijoittaa lukemansa uuden asian johonkin asiayhteyteen. Lukemaansa voi soveltaa ja arvioida kriittisesti vasta, kun osaa sijoittaa luetun muiden tekstien joukkoon ja näkee, kuinka teksti keskustelee muiden tekstien kanssa.