Opintopsykologeille usein esitettyjä kysymyksiä

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.
Millaisissa ongelmissa voin olla yhteydessä opintopsykologiin?

Kaikissa opiskeluun liittyvissä ongelmissa! Mikäli et ole varma, voiko juuri sinun tilanteessasi tai kysymyksessäsi ottaa opintopsykologiin yhteyttä, kysy opintopsykologeilta! Voit miettiä opintopsykologin kanssa, mistä voisit parhaiten saada apua ja tukea tilanteeseesi.

Millaisia opiskeluun liittyviä ongelmia yliopisto-opiskelijoilla on?

Monet yliopisto-opiskelijat kokevat opiskeluun liittyvää stressiä tai väsymystä, motivaatio-ongelmia, ajanhallinnan tai opintojen suunnittelun vaikeuksia, pohtivat alavalintaan liittyviä kysymyksiä tai heillä on ongelmia gradun tai kandin kanssa. Yliopisto-opiskelu asettaa myös opiskelutavoille ja -tekniikoille erilaisia vaatimuksia kuin vaikkapa lukio- tai ammattikorkeakouluopiskelu. Nämä ovat myös tavallisia syitä ottaa yhteyttä opintopsykologiin. Näiden lisäksi on monia muita opiskelujen sujuvuutta ja/tai mielekkyyttä haittaavia asioita, kuten oppimisvaikeus, raskas elämäntilanne, sairaus, jännittäminen, yliopistoon huonosti sopivat työskentelytottumukset, vieraantuminen yliopistolta ja ohjauksen/opetuksen puute. Näidenkin asioiden vaikutusta opintoihin voi miettiä yhdessä opintopsykologin kanssa.

Valitsisinko pienryhmän vai yksilöohjauksen?

Voit valita kumman tahansa, ne eivät sulje toisiaan pois; voit jatkaa yksilöllisestä ohjauksesta pienryhmään tai pienryhmästä yksilöohjaukseen, ja opintopsykologilta saat lisätietoa, miten tämä tapahtuu. Pienryhmän vahvuutena on muilta opiskelijoilta saatava vertaistuki. Ryhmässä voit huomata, ettet ole ongelmiesi kanssa yksin ja kuulet muiden opiskelijoiden ideoita siitä, miten ongelmia voisi ratkaista tai miten tulla toimeen opiskeluun liittyvien haasteiden kanssa: ”Pienryhmässä parasta oli uusien näkökulmien saaminen kirjoitustyötä hidastaviin henkisiin esteisiin ja sen huomaaminen, että muilla oli samoja vaikeuksia. Itselle asetettu vaatimustaso alkoi muuttua realistisempaan suuntaan."

Pienryhmät kokoontuvat viisi tai kuusi kertaa kaksi tuntia kerrallaan (tutkielmatyöpajan kesto neljä tuntia kerrallaan), joten aikaa ryhmän teemojen käsittelyyn on enemmän kuin yksilöohjauksessa. Jos et ole varma, sopiiko pienryhmä sinulle, voit kysyä lisätietoa pienryhmää vetävältä opintopsykologilta soittamalla tai lähettämällä sähköpostia (yhteystiedot löytyvät henkilöhakemistosta hakusanalla opintopsykologi). Jos kuitenkin koet, että ongelmasi ovat moninaisia tai sillä tavoin yksilöllisiä, etteivät pienryhmien teemat osu niihin tai jos työskentely pienryhmässä ei tunnu mahdolliselta, yksilöohjaus on sopivampi vaihtoehto.

Mitä opintopsykologin vastaanotolla tapahtuu?

Opintopsykologin vastaanotolla keskustellaan lähinnä opiskeluongelmista ja niihin kietoutuneista asioista. Vastaanotolla voidaan myös käydä läpi erilaisia opiskeluusi liittyviä tehtäviä tai tehdään muita harjoituksia. Ensimmäisellä tapaamiskerralla pääpaino on usein opiskelijan tilanteen kartoittamisessa.

Miksi opintopsykologin vastaanotolle pääsee vasta useiden viikkojen kuluttua yhteydenotosta?

Opintopsykologien työnkuvaan kuuluu paljon muutakin kuin opiskelijoiden yksilöohjausta, kuten esimerkiksi pienryhmiä ja kursseja. Yksilöohjausta opintopsykologi antaa tyypillisesti kahtena päivänä viikossa, ja ohjausajat täyttyvät helposti muutamiksi viikoiksi eteenpäin. Jonoihin voi vaikuttaa myös se, että monet opiskelijat toivovat pääsevänsä ohjaukseen juuri tietylle kampukselle. 

Maksaako opintopsykologilla käynti?

Ei maksa. Palvelu on ilmainen kaikille yliopiston perustutkinto-opiskelijoille.

Olen käynyt jo aikaisemmin opintopsykologilla, voinko tulla uudestaan?

Kyllä voit. Opintopsykologipalvelua on resurssoitu viisi tapaamista opiskelijaa kohti, mutta opintopsykologit pyrkivät tilanteen mukaan joustavasti auttamaan opiskelijaa eteenpäin hänen kulloisessakin tilanteessaan. Toisinaan on perusteltua tavata opiskelijaa useamman eri lukuvuoden aikana. Kun otat yhteyttä uudelleen opintopsykologiin, on hyvä kertoa, että olet käynyt aiemminkin opintopsykologilla. Jos mahdollista ja niin toivot, voit jatkaa työskentelyä saman opintopsykologin kanssa kuin aiemmin.

Mitä eroa on YTHS:n psykologilla ja opintopsykologilla?

Keskeinen ero on se, että YTHS:n psykologit ovat osa julkista terveydenhuoltoa ja opintopsykologit taas yliopiston työntekijöitä. Opintopsykologit auttavat ensisijaisesti opiskeluun liittyvissä kysymyksissä, YTHS:n psykologit taas mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. Jos et ole varma, pitäisikö sinun ottaa yhteyttä opintopsykologeihin vai YTHS:n psykologeihin, ota yhteyttä jompaankumpaan ja kerro tilanteestasi, jolloin sinut ohjataan sopivaan paikkaan. Toisinaan voi myös olla hyödyllistä hakeutua molempiin palveluihin. 

Epäilen, että minulla voi olla lukivaikeus/ADHD/autismin kirjon häiriö. Voinko ottaa yhteyttä opintopsykologiin?

Kyllä, voit  tulla keskustelemaan epäilyksestäsi opintopsykologin kanssa. Opintopsykologit eivät tee tutkimuksia, joiden avulla pystyttäisiin diagnosoimaan, onko sinulla esim. lukivaikeus, vaan nämä tutkimukset tehdään pääosin julkisen terveydenhuollon puolella. Opintopsykologit voivat kuitenkin auttaa sinua eteenpäin ja pohtia kanssasi, ovatko tarkemmat tutkimukset tarpeellisia ja miten opinnot saisi sujumaan.

Näin opintopsykologin pitävän luentoa yhdessä erään opettajamme kanssa. Uskallanko kertoa opintopsykologille laitoksemme opetuksen/ohjauksen puutteista?

Kyllä uskallat. Opintopsykologi on vaitiolovelvollinen eikä kerro opiskelijan asioista ilman hänen lupaansa kenellekään ulkopuoliselle. Opintopsykologit tekevät yhteistyötä opetuksen kehittämisessä ja tutkimuksessa yliopiston henkilökunnan kanssa, mutta eivät kerro yliopiston henkilökunnalle yksittäisen opiskelijan asioita.

Minusta tuntuu, etten enää muista ja opi yhtä hyvin kuin aiemmin. Onkohan muistissani jotain vikaa?

Lähes kaikilla ihmisillä on toisinaan sellainen tunne, että he eivät muista riittävän hyvin. Oppimiseen ja muistamiseen vaikuttavat hyvin monet eri tekijät, kuten motivaatio, vireystila, masennus, opiskelutekniikat, opiskeluolosuhteet, se mitä opiskellaan, jännittäminen, stressi ja vaikea elämäntilanne. Nuorilla ihmisillä on hyvin harvoin varsinaisia muistisairauksia. Voit tulla keskustelemaan opintopsykologin kanssa, mikäli haluat ymmärtää paremmin sitä, miksi juuri sinä koet, ettet muista riittävän hyvin.

En ole saanut riittävästi opintopisteitä, jotta täyttäisin KELA:n tai yliopiston opintopistevaatimukset. Voiko opintopsykologi auttaa minua?

Opintopsykologin kanssa voi työskennellä sen kanssa, että saisi opintonsa paremmin sujumaan ja tulisi toimeen tehokkuusvaatimusten kanssa. Varsinaiset opiskeluun liittyvät muodollisuudet, kuten lisäajan hakemiset tai opintojen etenemisen kuvaukset, kannattaa selvittää KELAssa tai oman kampuksesi Opiskelijaneuvonnassa.

Olen täysin innoton, enkä jaksa opiskella. Voinko varata ajan opintopsykologille?

Kyllä voit. Opiskeluinto on välillä kateissa itse kullakin ja se voi kadota monestakin syystä johtuen. Voit ottaa opintopsykologiin yhteyttä, niin voimme yhdessä pohtia, miten voisit päästä tilanteessasi eteenpäin. Jos innottomuus ja jaksamattomuus on jatkunut kuukausia ja se liittyy muuhunkin kuin opiskeluun, voi olla hyvä ottaa yhteyttä myös terveydenhuoltoon, esim. YTHS:ään.

Olen jatko-opiskelija. Voinko varata ajan opintopsykologin yksilöohjaukseen?

Tällä hetkellä opintopsykologipalvelut on resursoitu vain yliopiston perustutkinto-opiskelijoille. Jatko-opiskelijat voivat saada tukea opintoihinsa laitoksilta tai tiedekunnan opintojen tukipalveluista. Mikäli jatko-opiskelijat ovat työsuhteessa, heillä voi olla käytössään työterveyshuolto, jossa on saatavilla myös psykologipalveluita.