Tekoälyn ekologinen ja sosiaalinen kestävyys herätti vilkasta keskustelua

Kolme henkilöä istuvat pöydän ääressä ja he katsovat yhdessä kannettavan tietokoneen ruutua.
Tiedote 14.11.2024

Tekoäly (AI) on noussut merkittäväksi osaksi nykypäivän teknologista kehitystä, ja sen vaikutukset ulottuvat laajasti eri elämänalueille. Tekoälyä käsiteltiin sen ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta Kestävyys ja vastuullisuusverkoston tapaamisessa, joka keräsi suuren määrän kiinnostuneita yliopistoyhteisön jäseniä. 

Tapaamisessa oli mukana kolme asiantuntijaa kertomassa tekoälyn kestävyyden eri puolista: professori Laura Ruotsalainen, yliopistonlehtori ja dosentti Anna-Mari Wallenberg sekä tekoälyasiantuntija johdon tieto- ja analytiikkapalveluista Pekko Vehviläinen. Tapaamiseen saapunutta yhteisöä puhututti erityisesti tekoälyn ympäristövaikutukset sekä miten käyttää tekoälyä kestävästi yliopistossa. 

Tekoälyn haasteet ja mahdollisuudet ympäristön kestävyydessä 

Tekoälyn ekologinen kestävyys on monimutkainen kysymys. Neuroverkkojen opettaminen kuluttaa huomattavasti energiaa, mikä luo merkittävän ekologisen kuorman. Datansiirron ja tekoälyn kouluttamisen lisäksi, esimerkiksi käyttäjän tietokoneet ja puhelimet vaativat kaikki ympäristön resursseja.  

Toisaalta tekoälyn ympäristövaikutuksia voidaan hallita ja kompensoida innovatiivisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi suomalainen Lumi-superkone tuottaa hukkalämpöä, jota hyödynnetään Kajaanin kaupungin lämmittämisessä.  

“Tekoälyn avulla voidaan myös tutkia ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja kehittää ratkaisuja sen hillitsemiseksi," lisää professori Laura Ruotsalainen.  

Ruotsalainen nosti muun muassa Destination Earth projektin, jossa tarkoituksena on tehdä maapallosta digitaalinen kaksonen tekoälyä hyödyntäen ja näin tutkia ilmastonmuutoksen vaikutusta maapalloon. Tekoäly voi myös edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita monin tavoin. Toisaalta sen on nähty myös estävän joidenkin toimenpiteiden toteutumista. 

Sosiaalisen kestävyyden näkökulmat: mahdollisuudet ja riskit 

Sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta tekoälyllä on sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia. Tekoäly voi edistää esimerkiksi sosiaalisesti kestävämmän kaupunkiliikenteen suunnittelua tai terveydenhuollossa erittäin tarkkojen diagnoosien tekemistä. Samalla sen käyttöön liittyy kuitenkin myös eettisiä kysymyksiä, kuten Deep Fake -teknologiat, jotka voivat vääristää todellisuutta. Keskustelussa nousi myös tekijänoikeudet, eli mitä tietoa tekoäly voi hyödyntää rikkomatta tekijänoikeuksia tai kuka omistaa tekoälyllä tehdyt tuotokset. Tämä kysymys osoittaa tekoälyn sosiaaliseen kestävyyteen liittyvän kompleksisuuden ja jäi täten vaille yksiselitteistä vastausta.  

Onko tekoälyn energia kysymysten tarkastelu liian kapea lähestymistapa? 

Verkoston tapaamiseen osallistuneita kiinnostivat erityisesti tekoälyn aiheuttama kuorma ympäristölle ja kysymykset liittyivät laajasti luontohaitoista veden käyttöön. Ruotsalainen kertoikin, että nykyisten monimutkaisten tekoälymallien myötä, jollainen myös ChatGPT on, energiankulutus on kasvanut hurjaa vauhtia ja tilanne vaatii vastuullisuutta sekä kehittäjiltä että menetelmien hyödyntäjiltä. 

Yliopistonlehtori ja kognitiotieteen dosentti Anna-Mari Wallenberg, nosti kuitenkin esityksessään tekoälyn kestävyyskysymysten systeemisen tarkastelun tarpeen.  

“Tämä tarkoittaa sitä, että yksittäisten datan määrän laskemisen sijaan tulisi pohtia laajempaa kokonaisuutta, joka kattaa myös geopoliittiset ja eettiset ulottuvuudet”, muistuttaa Wallenberg.  

Tekoälyn vaikutukset kestävyyteen eivät siis ole yksiselitteisiä, ja siksi keskustelu aiheesta on monimutkaista ja vaatii eri näkökulmien huomioimista. 

Kuka kantaa vastuun tekoälyn käytön kestävyydestä? 

Euroopan Unioni on ottanut askeleita säädelläkseen tekoälyn käyttöä muun muassa tekoälysäädöksellä. Toisaalta liian tiukka sääntely Euroopan alueella voi hidastaa tekoälyn ja sen tuomien ratkaisujen kehitystä. Siksi on tärkeää löytää tasapaino, joka mahdollistaa innovoinnin samalla kun minimoidaan tekoälyn negatiiviset vaikutukset. 

Yliopiston tekoälyasiantuntija Pekko Vehviläinen nosti esiin yksilön vastuun sen suhteen, että mihin ja miten tekoälyä käyttää puhumattakaan siitä, miten sieltä saatua tietoa käyttää.  

“Tekoälyjärjestelmä on vain niin hyvä kuin siihen syötetty data, ja sen opettamiseen käytetty menetelmä.  Se ei ole älykäs, vaan saattaa pahimmillaan johtaa harhaan, tai antaa täysin vääriä ohjeita ja neuvoja. Sen käyttö on toistaiseksi täysin käyttäjän vastuulla”, sanoo Vehviläinen. 

Tutustu yliopiston tekoälyohjeisiin ja välineisiin 

Tekoälyn määrittelyä: Tekoäly on muutakin kuin ChatGPT 

Tekoäly voidaan määritellä tietokoneohjelmiksi, jotka jäljittelevät ihmisten suorittamia toimintoja kuten päättelemistä tai kuvien tunnistamista. Usein tekoäly yhdistetään suoraan tunnettuihin ohjelmistoihin, kuten ChatGPT:hen, mutta todellisuudessa tekoäly kattaa paljon laajemman kentän. Tekoäly pystyy prosessoimaan suuria määriä dataa nopeasti ja tarkasti ohjatun, ohjaamattoman ja vahvistusoppimisen menetelmien avulla. 

Mitä ajatuksia tekoälyn kestävyys- ja vastuullisuuskysymykset herättävät sinussa? Osallistu keskusteluun Flammassa.