Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.
Hae koulutusohjelmaa
Kun haet koulutusohjelmaa nimellä tai nimen osalla hakukentän alapuolella olevan koulutusohjelmalistan vaihtoehdot rajautuvat. Valitse tämän jälkeen koulutusohjelma listasta.
Nautin kauniista luonnosta ja upeasta säästä, eivätkä metsäpalot riehuneet kyseisenä vuonna minun seudullani yhtä laajalti kuin Australian itäosissa.
En kokenut suurta kulttuurišokkia ja totuin pian puhumaan englanniksi. Kevyt jutustelu paikallisten kanssa tuntui aluksi vaikealta, mutta kun opin ennakoimaan tilanteita, aloin pärjätä kohtalaisen hyvin. Ensivaikutelmani maasta oli, että se muistutti Yhdysvaltoja (missä en ole koskaan käynyt), koska infrastruktuuri on suunniteltu autoille, etäisyydet ovat pitkiä, kulutuskulttuuri on korostuneempi kuin Suomessa ja ruokien pakkauskoot ovat suuret.
Vaikka tiesin Australiaan tullessani, että täällä on kesä, auringonpaisteen voimakkuus yllätti minut. Ihoni on sitä paitsi tottunut talviolosuhteisiin. Ilmakehän otsonikerros on täällä ohuempi kuin Euroopassa, minkä vuoksi iho palaa nopeammin. Lämpimästä säästä huolimatta tuulet ovat viileitä varsinkin rannoilla, mikä voi tuntua hämmentävältä.
Kulttuurienvälinen osaaminen nähdään usein tiettyinä tietoina, taitoina ja suhtautumistapoina (esim. ennakkoluulottomuus tai kielitaito). On kuitenkin tärkeää huomata, että kulttuurienvälinen osaaminen on muutakin kuin yksinkertaisesti hankittavia ja hallittavia tietoja ja taitoja. Kulttuurienvälinen oppiminen on jatkuva ja elinikäinen, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyvä prosessi. Vastaavasti kulttuuria voidaan pitää prosessina, joka rakentuu viestinnän kautta. Siksi on tärkeää ottaa huomioon maailmanlaajuiset, taloudelliset, poliittiset ja sosiaaliset kontekstit, joissa kulttuurienvälistä vuorovaikutusta tapahtuu.
Kulttuurienvälisen osaamisen ulottuvuudet kansainvälisen liikkuvuuden kannalta
Tiedot
Tieto omasta kulttuurista maailmanlaajuisessa kontekstissa
Tieto kohdemaan kulttuurista
Maailmanlaajuisten kysymysten, prosessien, kehityssuuntien ja järjestelmien ymmärtäminen
Taidot
Kyky hankkia, analysoida ja arvioida tietoa, käyttää kulttuurisia viittauksia kriittisessä ajattelussa ja ratkaista käytännön oppimispulmia
Kyky kuunnella, havainnoida ja suhteuttaa asioita sekä viestiä ja luoda yhteyksiä eri kulttuuritaustoista tulevien ihmisten kanssa
Kyky käyttää hankittua tietoa päästäkseen ennestään tuntemattomien tiedonlähteiden äärelle
Suhtautumistavat
Avoimuus kulttuurienvälisille mahdollisuuksille
Kulttuurierojen ja monitulkintaisuuden sietäminen
Lähde: Erasmus Skills -hanke
Katsaus kulttuurienvälisen viestinnän teoriaan
Spitzbergin ja Cupachin (2011) ABC-mallissa (Affective, Behavioral, Cognitive) kulttuurienvälinen osaaminen on ominaisuus, joka jaetaan kolmeen eri ulottuvuuteen:
Affektiivinen – kunnioitus, ennakkoluulottomuus, sallivuus, empaattisuus, uteliaisuus ja asenteet
Behavioraalinen – sekä makrotaso (esim. sopeutumiskyky, joustavuus, sosiaaliset taidot ja tulkintataidot) että mikrotaso (esim. katse, nyökkäily, sisimmän avaaminen ja viestitaidot) = viestintätaidot
Kognitiivinen – itsetuntemus ja kulttuurintuntemus, kielitaito, tietoinen läsnäolo ja kyky luoda uusia kategorioita)
Konstruktionistisen lähestymistavan (Byram, 2000; Angouri, 2010) mukaan kulttuurienvälinen osaaminen on kykyä toimia tehokkaasti vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa, joiden kulttuurin tunnistamme poikkeavan omasta kulttuuristamme. Kulttuuri rakentuu ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, diskursseissa. Koska kulttuurin rakentuminen edellyttää viestintää, se on reflektiivinen ja jatkuva prosessi. Kulttuurienvälisen osaamisen kehittämisellä ei ole päätepistettä.
Dialektisessa lähestymistavassa (Martin & Nakayama, 2015) kulttuurienvälinen osaaminen nähdään osana kulttuurienvälistä viestintäprosessia. Dialektinen lähestymistapa kannustaa ihmisiä ajattelemaan laajoja globaaleja, taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia konteksteja, joissa kulttuurienvälistä vuorovaikutusta tapahtuu.
Jo Angouri (2010) ’If we know about culture it will be easier to work with one another’: developing skills for handling corporate meetings with multinational participation, Language and Intercultural Communication, 10:3, s. 206–224, DOI: 10.1080/14708470903348549
Judith N. Martin & Thomas K. Nakayama (2015) Reconsidering intercultural (communication) competence in the workplace: a dialectical approach, Language and Intercultural Communication, 15:1, s. 13–28, DOI: 10.1080/14708477.2014.985303
Spitzberg, B. H., & Cupach, W. R. (2011). Interpersonal skills. SAGE Handbook of Interpersonal Communication, 4. painos, s. 481–527.
Mitä työnantajat ajattelevat kulttuurienvälisestä osaamisesta ja kokemuksesta?
Piilotettu osaaminen -tutkimushankkeessa tunnistettiin seuraavat osaamisalueet, jotka kehittyvät kansainvälisen kokemuksen kautta ja joita työnantajat arvostavat rekrytoinnissa:
Perinteisesti tunnistettu osaaminen: kielitaito, kulttuurien ymmärrys, suvaitsevaisuus, kommunikaatiotaidot
Sitkeä toteuttajuus eli resilienssi: sopeutuminen, itsevarmuus, sitkeys, itsetuntemus
Uteliaisuus: kiinnostus uusia asioita kohtaan, vieraiden kulttuurien ymmärrys, yhteistyökyky, verkostoitumiskyky
On oleellista, että yllä olevaa osaamista ei ainoastaan tunneta, vaan että se osataan myös sanallistaa käyttäen esimerkkejä omasta työkokemuksesta. Kokeile itse: miten sanallistaisit piilotetun osaamisesi?
Pohtimiseen ja kehittymiseen tarkoitettu opas
Ennen kansainvälistymisjaksoa
Pohdintatehtäviä
Jotta saisit kaiken hyödyn irti kansainvälistymisjaksostasi, kirjaa ajatuksiasi ennen jakson alkua. Tästä on hyötyä, kun pohdit myöhemmin kokemuksiasi ja sitä, mitä olet oppinut ja saavuttanut.
Motivaatio: Mikä motivoi sinua opiskelemaan kansainvälisesti?
Odotukset: Mitä odotat kokevasi ja oppivasi? Mitä haluaisit oppia? Miten se voisi tapahtua?
Tunteet ja ajatukset: Mitä odotat erityisen innokkaasti? Pelottaako tai huolestuttaako jokin asia sinua? Onko sinulla kysyttävää?
Kulttuurienvälinen osaaminen
Tarkastele kulttuurienvälisen osaamisen ja piilotetun osaamisen ulottuvuuksia. Mitä mieltä olet osaamisestasi tällä hetkellä? Millaisissa tilanteissa olet jo käyttänyt osaamistasi? Mitä tietoja, taitoja tai suhtautumistapoja pidät vahvuuksinasi? Mitä haluaisit oppia ja kehittää? Mitkä tiedot ja taidot ovat uskoaksesi hyödyllisimmät ulkomailla viettämäsi jakson aikana?
Identiteetin/kulttuurin pohdinta
Etsi seuraavalta sivulta kyselylomake täytettäväksi ennen vaihtoon lähtöä. Se on tarkoitettu vain itsetutkiskeluun, eikä sitä tule pitää kokeena, joten voit käyttää sitä omaksi iloksesi tai suhtautua siihen vakavammin. Keskity osioon, joka täytetään ennen ulkomailla oleskelua.
Kun opiskelet vierasta kieltä, tutustut uuteen kotikaupunkiisi ja vietät aikaa uusien ystäviesi kanssa, päiväkirjan pitäminen voi tuntua vaativalta. Kansainvälistymisjakson aikana on kuitenkin hyödyllistä käyttää välillä hetki omien ajatusten kirjaamiseen. Kirjoittaminen auttaa painamaan uudet kokemukset ja ajatukset muistiin, mutta se on myös hyvä tapa käsitellä ajatuksia, jos uudessa ympäristössä eläminen tuntuu välillä hankalalta.
Pohdi jo oppimiasi asioita.
Mitä olet oppinut itsestäsi, muista ja opiskelualastasi?
Oletko yllättynyt jostakin? Oletko joutunut kyseenalaistamaan ajattelutapojasi?
Mistä haluaisit oppia lisää? Miten se voisi tapahtua? Ikinä ei ole liian myöhäistä asettaa itselleen oppimistavoitteita.
Millaisia haasteita olet kohdannut? Mitä olet tehnyt tai voisit tehdä selvitäksesi kohtaamastasi haasteesta? Mikä oli lopputulos? (Haasteita voivat olla esimerkiksi kulttuurišokkiin sopeutuminen ja viestintä.)
Kuvaile jokin merkityksellinen kohtaaminen ja sen konteksti. Keitä kohtaamiseen liittyi? Mitä sinä ja muut asianosaiset teitte? Mikä oli lopputulos? Miltä sinusta tuntui? Mitä opit kohtaamisesta?
Kirjoita päiväkirjaa ainakin kerran kuukaudessa. Päiväkirjan ei tarvitse olla julkinen, vaan voit kirjoittaa itsellesi ajatuksistasi ja tunteistasi kyseisellä hetkellä. Kun palaat tekstiin myöhemmin, se voi avata näkökulman siihen, miten olet ratkaissut asioita.
Julkaise Instagramissa. Instagram on hyvä tapa tallentaa ajatuksia ja tunteita visuaalisessa muodossa. Voit käyttää sitä albumina, jonka avulla voit muistella ja pohtia oppimisprosesseja. Julkaisujesi aiheita voivat olla esimerkiksi ensimmäinen kerta lounaalla lähijohtajasi kanssa tai ensimmäinen pitämäsi Suomea koskeva esitelmä.
Luo soittolista. Vaikka soittolistan luominen voi vaikuttaa arkiselta, musiikki voi palauttaa mieleesi muistoja ja auttaa sinua ymmärtämään itseäsi.
Kuvaa lyhyitä videoita itsestäsi itsellesi. Jos et julkaise some-alustoilla, voit tallentaa puhelimellasi videoita, joilla kerrot nykyiselle ja tulevalle itsellesi suunnitelmistasi, tunteistasi, onnistumisistasi ja epäonnistumisistasi, kehityksestäsi ja monista muista asioista.
Tallenna päivittäin arkisia muistoja. Tallenna joka päivä ainakin yksi arkinen hetki, jonka haluaisit muistaa. Se voi olla vaikkapa kahvikuppi, ruskea lehti, essee tai kirja. Kun olet palannut Suomeen, yhdistä nämä muistot kokemuksiasi kuvaavaksi teokseksi.
Hengitä ja ajattele. Kun olet löytänyt lempipaikkasi uudella kampuksella, käy siellä silloin tällöin hengittelemässä ja pohdiskelemassa.
Ole läsnä. Tartu hetkeen! Ole läsnä, kun puhut muiden kanssa. Tuleva minäsi arvostaa sitä, ja läsnäolo auttaa luomaan aitoja suhteita muihin.
Kansainvälistymisjakson jälkeen
Oppimisen reflektio
Lue ennen vaihtojaksoa ja sen jälkeen kirjoittamasi muistiinpanot. Täyttyivätkö odotuksesi ja oppimistavoitteesi? Sujuiko jokin toisin kuin olit odottanut?
Kysymyksiä, joiden avulla voit pohtia mitä ja miten opit ulkomailla viettämäsi ajanjakson aikana:
Opitko uusia tietoja, taitoja tai suhtautumistapoja?
Mitä opit itsestäsi, muista, kohdemaasta ja sen kulttuurista, kotimaastasi ja sen kulttuurista tai opiskelualastasi?
Yllättikö jokin sinut? Jouduitko kyseenalaistamaan ajattelutapojasi?
Millaisia haasteita tai pettymyksiä kohtasit? Mitä teit selvitäksesi kohtaamastasi haasteesta? Mitä tietoja ja taitoja sovelsit kohtaamasi esteen ylittämiseen? Mikä oli lopputulos? Miten voisit käyttää vastaavaa osaamista työelämässä?
Kuvaile muita merkityksellisiä kohtaamisia. Keitä kohtaamisiin liittyi? Mikä teki niistä kulttuurien välisiä? Mitä sinä ja muut asianosaiset teitte? Mikä oli lopputulos? Miltä sinusta tuntui? Mitä opit kohtaamisista?
Etsi seuraavalta sivulta englanninkielinen itsearviointityökalu ja sen vaihdon jälkeen täytettävä osuus. Se on tarkoitettu vain itsetutkiskeluun, eikä sitä tule pitää kokeena, joten voit käyttää sitä omaksi iloksesi tai suhtautua siihen vakavammin. Keskity osioon, joka täytetään ulkomailla oleskelun jälkeen.
Luekotikansainvälistymisestä ja siitä, miten voit jatkaa kehittymistä palattuasi Suomeen olemalla yhteydessä eri kulttuureista tuleviin ihmisiin.
Työelämä
Piilotettu osaaminen -tutkimushankkeen (2014) mukaan työnantajat arvostavat kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista, mutta eivät osaa yhdistää työnhakijoiden kansainvälistä kokemusta tällaiseen osaamiseen. Siksi onkin tärkeää oppia tunnistamaan vaihtojakson aikana hankittuja tietoja ja taitoja sekä kertomaan niistä.
Osallistu urapalveluiden järjestämään Vaihtokokemusten hyödyntäminen työnhaussa -tilaisuuteen, jossa kuvataan sitä, miten voit hyödyntää ulkomaankokemuksiasi työelämässä ja kertoa niistä työnhakutilanteissa.
Lisätietoja piilotetusta kansainvälisestä osaamisesta ja työkaluja kansainvälisen osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen (suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi)