Tutkielma ja kypsyysnäyte kandiohjelmassa

Kuuluu teemoihin:

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Yliopistotutkintoon kuuluu aina tutkielma. Yliopisto-opiskelijana olet akateemisen yhteisön tasavertainen jäsen ja oman tieteenalasi asiantuntija.

Tutkielmassa tarkastelet sinua kiinnostavaa tutkimuskysymystä tai -kysymyksiä ja tuotat uutta tutkimustietoa omalta alaltasi tieteellisen yhteisön käyttöön. Tutkielma kirjoitetaan yleensä itsenäisesti, mutta siihen liittyvää tutkimusta voi tehdä tilanteesta riippuen esimerkiksi osana projekti- tai tutkimusryhmän työtä tai esimerkiksi yhteistyössä järjestön tai yrityksen kanssa.

Koulutusohjelmasi mahdolliset omat ohjeet liittyen tutkielmaan saat esille valitsemalla yllä olevasta valikosta oman koulutusohjelmasi.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvä tutkielma

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy 6 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma.

Tutkielmassa osoitat kykyä tieteelliseen ajatteluun, tieteenalan ongelmien käsittelyyn ja tieteelliseen viestintään. Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Sinulla on oltava työssäsi selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma itsenäisesti. 

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman arvosana otetaan huomioon laskettaessa aineopintojen kokonaisarvosana. Jos olet tyytymätön tutkielmasi arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta.  Tutkielmasi suorituspäiväksi kirjataan päivä, jolloin palautat valmiin tutkielman arviointia varten. Koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan sisältyy tutkielman arviointiin liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita.

Tutkielmatiedoston saavutettavuuden varmistamiseksi, voit käyttää Helsingin yliopiston mallipohjaa. Pohjassa on ohjeistettu saavutettavan tiedoston tekemistä ja annettu valmiit tyylit. Varmista kuitenkin tiedekuntasi ja koulutusohjelmasi opinnäyteohjeet ennen kuin käytät mallipohjaa. Kun Word-tiedosto on saavutettavuuden osalta kunnossa, onnistuu myös saavutettavan PDF-tiedoston laatiminen vaivattomasti.

Tutkielmaan kuuluu tiivistelmä, joka laaditaan tutkielman kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee laatia tiivistelmä lisäksi koulusivistyskielellään siinä tapauksessa, että tiivistelmä on myös kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tiivistelmää koskevat ohjeet (esimerkiksi merkkimäärän osalta) vaihtelevat koulutusohjelmittain. Tarkastathan tältä osin ohjeet koulutusohjelmastasi. Voit käyttää oheista yliopiston tiivistelmäpohjaa (Word-tiedosto). Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla. Yhdistä tiivistelmä tutkielmatiedostoon. 

Kandidaatin tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte on tutkielmasi alaan liittyvä tieteellinen teksti, esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai jokin muu kirjallinen työ, joka on määritelty koulutusohjelmasi opetussuunnitelmassa. Sinun tulee suorittaa tutkintosi yhteisiin opintoihin kuuluvat äidinkielen opinnot ennen kypsyysnäytettä.

Kypsyysnäytteellä osoitat perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kirjoita kypsyysnäyte koulusivistyskielelläsi, suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintotodistukseesi merkitään koulusivistyskielesi sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen. Koulusivistys ja kypsyysnäyte tuottavat yhdessä tämän kielen erinomaisen taidon (kielitaitolaki, 6 §).

Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomen tai ruotsin kieli, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai samalla kielellä, jolla olet kirjoittanut tutkielmasi. Tutkintotodistuksellasi et voi tällöin osoittaa erinomaista kielitaitoa, vaan sinun tulee tarvittaessa hankkia todistus erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta muulla tavalla. Lisätietoa muista tavoista löydät opetushallituksen sivuilta (yleiset kielitutkinnot).

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen arvioi ja hyväksyy useimmissa tapauksissa koulutusohjelman opettaja, esimerkiksi tutkielmasi ohjaaja. Hyväksyjän tulee hallita kieli, jolla olet kirjoittanut kypsyysnäytteesi.

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, mutta sen laajuudeksi kirjataan opintotietojärjestelmään 0 op.

Huomaathan, että tekoälyn käyttäminen kypsyysnäytteen laatimiseen ei ole sallittua. Lue lisää sivulta Tekoälyn käyttäminen oppimisen tukena.

Koulutusohjelmasi tutkielmaohjeet

Yleisiä asioita

Jos opintosuuntasi on matematiikka tai tilastotiede, niin teet kanditutkielman matemaattisten tieteiden kandiohjelman ohjeiden mukaisesti. Seuraa siis alla olevia ohjeita.

Jos opintosuuntasi on tietojenkäsittelyteoria, niin teet kanditutkielman tietojenkäsittelytieteen kandiohjelman ohjeiden mukaisesti.

Jos opintosuuntasi on ekonometria, niin teet kanditutkielman taloustieteen kandiohjelman ohjeiden mukaisesti.

Ohjaaja, aihe ja tutkielman suunnittelu

Aluksi etsi itsellesi ohjaaja. Ohjaajana voi toimia lähes jokainen opetushenkilökuntaan kuuluva. Alla olevasta luvusta voit tarkastella listaa ohjelman ohjaajista. Voit myös kysyä neuvoa ohjaavalta opettajaltasi.

Sovi tutkielman aiheesta, aikataulusta ja ohjauksesta ohjaajan kanssa. Aihetta valitessa tutustu alla oleviin tavoitteisiin ja arviontiperusteisiin. Työ on tarkoitus tehdä aineopintotasoisen tietotaidon pohjalta, ja tekstin ja aiheen käsittelyn tulee olla sellaista, että aineopinnot suorittanut toinen opiskelija voi lukea tutkielman. Työstä saa 6 opintopistettä, mikä on hyvä pitää mielessä työn laajuutta suunniteltaessa.

Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voit suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa sinulla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman teet itsenäisesti.

Kun olet sopinut ohjaajasi kanssa tutkielmasta, täytä tutkielmalomake. Lomakkeen täyttö on osa Matematiikan kandiseminaari (MAT21008) suoritusta. Opintojakso on pakollinen matemaattisten tieteiden kandiohjelman matematiikan ja tilastotieteen opintosuunnille.

Tutkielmalomake (e-lomake)

Lomakkeen täyttö auttaa itseäsi suunnittelemaan tutkielmaprosessia. Koulutusohjelmalle ja kandiseminaarin opettajalle lomake antaa tärkeää tietoa käynnissä olevista tutkielmaprosesseista. Vaikka lopullinen tutkielmaprosessisi poikkeaa lomakkeessa ilmoitetusta esimerkiksi keston osalta, siitä ei tarvitse erikseen ilmoittaa lomakkeella. Jos kuitenkin tutkielmaohjaajasi tai aiheesi vaihtuu, tai haluat muokata lähettämääsi virheellistä vastausta, voit täyttää lomakkeen uudelleen.

Osallistu kandiseminaariin. Kandiseminaari sisältää tietoja kandidaatintutkielman tekemisestä ja arvostelusta sekä osallistujien esitelmiä omien tutkielmien aiheista. Kandidaatintyössä harjoitellaan matematiikan ja tilastotieteen kirjoittamista. Lisäksi opetellaan lähdekirjallisuuden käyttöä.

Kieli, pituus ja formaatti

Kirjoita tutkielma itsenäisesti suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kieli määräytyy tyypillisesti äidinkielesi mukaan. Kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä voit kääntyä esimerkiksi Kielijelpin puoleen. Ulkoasun ja merkintöjen tulisi olla matematiikalle tai tilastotieteelle tyypillisten käytäntöjen mukaiset.

Tutkielmaan kuuluu kypsyysnäyte, jolla testataan äidinkielen hallintaasi, ja sitä, että olet todella itse kirjoittanut tutkielmasi. Kypsyysnäyte on noin 1-2 sivua pitkä tiivistelmä tutkielman aiheesta, joka liitetään kanditutkielman kansilehden jälkeiselle sivulle. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa tutkielman ohjaaja.

Tutkielma suositellaan tehtäväksi LaTeX-ladontajärjestelmällä. Voit purkaa allaolevan ZIP-tiedoston omalle koneelleesi tai ladata sen suoraan Helsingin yliopiston Overleaf-palveluun. Paketissa on mukana LaTeX-pohja ja PDF-näyte tutkielmatiedoston ulkonäöstä.

Lisälukemistoksi LaTeXin käyttöön suositellaan seuraavia:

Arviointi

Ohjaaja arvioi työn ja antaa sille arvosanan. Tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5. Arvosana annetaan kandidaatintutkielmasta: seminaarissa pidettävä esitelmä tai kypsyysnäytteestä saatava palaute eivät vaikuta arvosanaasi. Arvosanaan vaikuttaa varsinaisen tutkielman lisäksi tutkielmantekoprosessi: oma-aloitteisuutesi ja kehityksesi työn aikana vaikuttavat arvosanaan positiivisesti. Ohjauksen määrä ei kuitenkaan ole arvosanan kannalta ratkaisevaa.

Opetussuunnitelmakausi 2026-2030

Arviointimatriisi ladattavana tiedostona (pdf)

Kanditutkielman arviointimatriisi

Kandidaatintutkielma arvioidaan asteikolla 0-5 noudattaen soveltuvin osin alla olevia kriteerejä.

Arviointimatriisi
Osa-alue 0 1 2 3 4 5
Sisältö ja menetelmät Aiheesta ei ole sovittu ohjaajan kanssa tai teksti ei liity aiheeseen. Työstä puuttuu tutkielman kannalta oleellisia osia tai työssä on vakavia virheitä. Työ sisältää yliopistomatematiikan tai -tilastotieteen tasoista käsitteistöä ja menetelmiä, jotka ovat relevantteja annetun aiheen kannalta. Työssä on vähintään yksi aineopintotasoinen todistus, menetelmän sovellus tai vastaava. Opiskelija taustoittaa aihetta tai tutkimuskysymystä ainakin yhdellä virkkeellä. Aineiston analyysia sisältävissä töissä opiskelija tarkastelee työnsä tuloksia ainakin yhdellä virkkeellä.   Opiskelija käyttää matemaattisia tai tilastotieteellisiä argumentteja, joista suuri osa on aineopintotasoista. Opiskelija esittelee työssään tarvitsemiaan käsitteitä, menetelmiä, tilastollisia malleja tai aineistoja pääosin hyvin. Tilastotieteessä valitut mallit ja menetelmät ovat aiheen kannalta sopivat. Työ sisältää ainakin yhden relevantin ja havainnollistavan esimerkin, kuvan tai taulukon. Aineiston analyysia sisältävissä töissä opiskelija tarkastelee työnsä tuloksia monipuolisesti.   Opiskelija esittelee työssään tarvitsemansa käsitteet, menetelmät, tilastollisen mallin tai aineiston kattavasti ja tarkasti käyttäen havainnollistamisessa taidokkaasti hyväksi esimerkkejä, kuvia tai taulukoita. Aihe tai tutkimuskysymykset on perusteltu ja taustoitettu. Työ sisältää vaativia aineopintotasoisia matemaattisia tai tilastotieteellisiä argumentteja, menetelmiä tai sovelluksia. Opiskelija tarkastelee työnsä tuloksia kriittisesti ja tekee pohdintoja ja johtopäätöksiä kandiopiskelijalta oletetulla vaatimustasolla.
Rakenne ja esitys Argumentaatio on hyvin puutteellista tai tekstiä on hyvin vaikea seurata. Tutkielman teksti ei noudata tieteenalan tyyliä, tai työssä ei ole yhtään tieteellistä lähdettä. Työ noudattaa pääpirteittäin alan tutkielman rakennetta. Se on jaettu mielekkäisiin lukuihin ja tekstiä voi seurata. Argumentaatio on suurelta osin oikein. Työssä on lähdeluettelo, jossa on ainakin yksi aiheen kannalta sopiva lähde.   Teksti on sujuvaa ja kieliopillisesti pääosin korrektia. Argumentaatio on oikein ja sitä on vähäisiä puutteita lukuunottamatta melko helppo seurata. Tekstissä on kokonaisuuteen hyvin nivoutuvia elementtejä, kuten esimerkkejä, kuvia tai taulukoita. Työssä on lähdeluettelo, jossa työn osille on sopivat lähteet, ja lähteitä on sopiva määrä. Lähteisiin viitataan tekstissä.   Teksti etenee loogisesti ja painottuu aiheen kannalta olellisiin kohtiin muodostaen ehjän ja tasapainoisen kokonaisuuden. Opiskelijan esittämät todistukset ja aineistojen analyysit ovat selkeitä ja virheettömiä. Teksti on selkeää, yksiselitteistä, täsmällistä ja johdonmukaista noudattaen tieteenalan tyyliä. Argumentaatiota on helppo seurata. Opiskelijan valitsemat esimerkit ovat hyvin harkittuja. Lähdeluettelo on tieteenalan käytäntöjen mukainen, sisältää useita relevantteja lähteitä, ja viittaukset on tehty oikein. Tekstiä tukevat elementit, kuten esimerkit, kuvat ja taulukot, ovat viimeisteltyjä, valaisevia ja nivoutuvat luontevasti kokonaisuuteen. Esimerkiksi kuviin viitataan ja niillä on informatiivinen kuvateksti.
Työskentely-prosessi Työ ei etene oma-aloitteisesti. Työn viivästymisestä ei ole keskusteltu ohjaajan kanssa. Ei ole selvää, että opiskelija on itse kirjoittanut tutkielmansa tekstin. Opiskelija ei tee työhönsä ohjaajan ehdottamia korjauksia. On selvää, että opiskelija on itse kirjoittanut tutkielmansa tekstin. Työn etenemisen sallitaan olevan hyvin ohjaajavetoista. Opiskelija saa tehtyä ohjaajan ehdottamista korjauksista ehdottomasti välttämättömät.   Opiskelija on itse kirjoittanut työnsä tekstin ja työstänyt argumentit paremmin kuin esimerkiksi pelkästään kääntämällä. Tekoälysovellusten hyödyntäminen on raportoitu. Opiskelija tekee työhönsä ohjaajan ehdottamat korjaukset. Opiskelija tiedottaa ohjaajaa alunperin sovittuun aikatauluun tulevista mahdollisista viivästyksistä. Työskentelyprosessi on pääosin opiskelijavetoista.   Opiskelija on perehtynyt aiheeseen syvällisesti, työstänyt aihepiiriä ja argumentteja sekä itse luonut selkeästi oman esityksen aiheesta.
Tekoälysovellusten hyödyntäminen on raportoitu tarkasti. Opiskelija korjaa työtään ohjaajan ehdotusten lisäksi myös oma-aloitteisesti. Opiskelija pysyy sovitussa aikataulussa, joka ei ole puolta vuotta pidempi. Koko työskentelyprosessi etenee opiskelijavetoisesti.
Yleis-vaikutelma Opiskelija ei ymmärrä kirjoittamaansa tekstiä. Työn aiheen rajaus on epäonnistunut. Tekstistä ilmenee, että opiskelija hahmottaa joitain työssään esittämiensä käsitteiden välisiä yhteyksiä. Aiheen käsittelyn sallitaan olevan hieman liian suppea tai laaja, kunhan rajaus on tehty mielekkäästi.   Työstä ilmenee opiskelijan hyvä asianhallinta ja omaakin ajattelua välittyy. Aiheen käsittely on rajattu sopivan laajuiseksi mielekkääksi kokonaisuudeksi.   Työstä ilmenee opiskelijan erinomainen asianhallinta ja oma ajattelu näkyy selkeästi. Aiheen käsittelyn rajaus on erittäin onnistunut, työ ei ole liian suppea eikä laaja.

Tutkielman arvosana määräytyy kokonaisuuden perusteella eikä välttämättä ole osa-alueiden arvosanojen keskiarvo. Hyväksytyn tutkielman tulee saada vähintään arvosana 1 jokaisesta osa-alueesta. Osa-alueiden arvosana määräytyy sen mukaan, mikä kuvaus parhaiten vastaa kandin tasoa, vaikka jokin kriteeri vastaisikin eri tasoa. Väliarvosanoja 2 ja 4 annetaan, kun kuvausten perusteella työ on 1:n ja 3:n tai 3:n ja 5:n välillä. Vaatimukset, jotka näkyvät alemmilla tasoilla, mutta eivät esiinny ylempien arvosanojen kuvauksissa, tulkitaan toistuvan vähintään samantasoisina.

Kanditasolla tieteelliseksi lähteeksi lasketaan myös kurssikirjat ja vastaavat. Lähteiden sopiva määrä määräytyy tutkielman aiheen mukaan. Esimerkiksi tilastotieteessä on usein enemmän lähteitä kuin matematiikassa.

Opetussuunnitelmakausi 2023-2026

Arvosana 5:

Teksti on selkeää, ja työn rakenne on johdonmukainen. Käsitteet, todistusten välivaiheet ja käytetyt menetelmät esitetään ymmärrettävästi. Tekstistä näkyy, että työn tekijä on paneutunut aiheeseen ja ymmärtää, mitä kirjoittaa. Opiskelija on työssään oma-aloitteinen ja reagoi ohjaajan esittämiin korjausehdotuksiin tekemällä parannuksia myös itsenäisesti. Työ ilmentää opiskelijan erinomaista asianhallintaa.

Arvosana 3:

Teksti on ymmärrettävää. Käsitteet, todistusten välivaiheet ja käytetyt menetelmät esitetään, mutta opiskelijan oma ajattelu ei juurikaan välity tekstistä. Opiskelija tekee ohjaajan ehdottamat korjaukset. Työstä näkee, että opiskelija hallitsee sen asiasisällön.

Arvosana 1:

Teksti on kankeaa eikä esitys etene johdonmukaisesti. Käsitteiden, todistusten välivaiheiden tai menetelmien esityksessä on puutteita. Opiskelija ei työskentele oma-aloitteisesti. Opiskelija saa tehtyä ohjaajan ehdottamista korjauksista vain välttämättömät.

Tutkielman lähetys ja kirjaus

Toimita tutkielmasi lopullinen versio ohjaajalle. Voit palauttaa tutkielman ohjaajalle sähköisesti: paperiversio ei ole välttämätön.

Kun tutkielma on valmis ja arvioitu, lähetä tutkielma (tiivistelmineen) tallennettavaksi osoitteeseen: kumpula-student@helsinki.fi.

Ohjaaja ilmoittaa opiskelijapalveluihin arviointi@helsinki.fi, että tutkielma ja kypsyysnäyte on suoritettu, jolloin ne kirjataan Sisuun.

Kanditutkielmien ohjaajia Matemaattisten tieteiden kandiohjelmassa

Kan­di­daa­tin­tut­kiel­man oh­jaa­jia

Alla on listattu mahdollisia kandidaatintyön ohjaajia aihealueittain. Lähes jokainen opetushenkilökuntaan kuuluva voi ohjata kandidaatintutkielman, joten voit etsiä ohjaajan myös listan ulkopuolelta. Matematiikan ja tilastotieteen osaston henkilökunnan yhteystiedot löytyvät omalta sivultaan. 

Jos sinulla ei ole vielä aihetta, kannattaa ensin pohtia, mikä matematiikan tai tilastotieteen ala kiinnostaa sinua, ja ottaa yhteyttä sen alan ohjaajaan. Voitte ohjaajaan kanssa yhdessä miettiä, mikä olisi hyvä aihe.

Jos sinulla on jo jokin ajatus aiheesta, ota yhteyttä ohjaajaan, jonka ala on lähellä aihettasi. Tarvittaessa sinut ohjataan sopivamman ohjaajan luo.

Al­gebra

  • Erik Elfving
  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Tuomas Sahlsten
  • Eero Saksman
  • Hans-Olav Tylli
  • Topi Törmä
  • Christian Webb

Ana­lyy­si

  • Anne-Maria Ernvall-Hytönen
  • Konstantin Izyurov
  • Petteri Harjulehto
  • Mika Koskenoja
  • Tuomo Kuusi
  • Jani Lukkarinen
  • Lauri Oksanen
  • Petri Ola
  • Tuomas Sahlsten
  • Eero Saksman
  • Jari Taskinen
  • Hans-Olav Tylli
  • Christian Webb
  • Xiao Zhong

Dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löt

  • Mika Koskenoja
  • Lauri Oksanen
  • Petri Ola
  • Samuli Siltanen
  • Jari Taskinen
  • Hans-Olav Tylli
  • Xiao Zhong

Geo­met­ria

  • Erik Elfving
  • Petteri Harjulehto
  • Mika Koskenoja
  • Eero Saksman

Kom­bi­na­to­riik­ka

  • Anne-Maria Ernvall-Hytönen
  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Hans-Olav Tylli

Li­ne­aa­rial­gebra

  • Erik Elfving
  • Mika Koskenoja
  • Petri Ola
  • Pekka Pankka
  • Eero Saksman
  • Samuli Siltanen
  • Hans-Olav Tylli
  • Christian Webb

Lo­giik­ka

  • Åsa Hirvonen (logiikan kandikoulu)
  • Tapani Hyttinen
  • Juha Kontinen

Lu­ku­teo­ria

  • Anne-Maria Ernvall-Hytönen
  • Mika Koskenoja
  • Eero Saksman
  • Topi Törmä

Ma­te­maat­ti­nen fy­siik­ka

  • Konstantin Izyurov
  • Jani Lukkarinen
  • Pao­lo Mu­ra­to­re Gi­nan­neschi
  • Tuomas Sahlsten
  • Christian Webb

So­vel­let­tu ma­te­ma­tiik­ka

  • Stefan Geritz
  • Eva Kisdi
  • Paolo Muratore-Ginanneschi
  • Lauri Oksanen
  • Petri Ola
  • Samuli Siltanen

Ti­las­to­tie­de

  • Leena Kalliovirta
  • Sangita Ku­lat­hi­nal
  • Jyrki Möttönen
  • Elina Numminen
  • Petteri Piiroinen

To­den­nä­köi­syys ja sto­kas­tiik­ka

  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Jaakko Lehtomaa
  • Paolo Muratore-Ginanneschi
  • Petri Ola
  • Petteri Piiroinen
  • Eero Saksman
  • Hans-Olav Tylli
  • Christian Webb

To­po­lo­gia

  • Erik Elfving
  • Mika Koskenoja
  • Jani Lukkarinen
  • Petri Ola
  • Pekka Pankka
  • Hans-Olav Tylli

Kan­di­da­tupp­sat­ser på svens­ka hand­leds av

  • Anne-Maria Ernvall-Hytönen
  • Åsa Hirvonen
  • Peter Hästö
  • Hans-Olav Tylli

 

Kandidaatintutkielman julkisuus ja julkaiseminen

Tutkielmien julkisuus

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö, tutkielma, on julkinen asiakirja. Julkisuus perustuu julkisuuslakiin (621/1999). Tutkielman julkisuus tarkoittaa sitä, että yliopiston on pyynnöstä annettava tutkielmasta tieto kenelle tahansa sitä pyytävälle.

Myös tutkielman tiivistelmä on julkinen.

Salassa pidettävä aineisto ja tutkielma

Tutkielmaan ei saa sisällyttää mitään salassa pidettävää tietoa. Tutkielma on julkinen heti sen jälkeen, kun se on arvioitu ja hyväksytty. Sinun tulee jättää salassa pidettävät tiedot tausta-aineistoon, jota ei liitetä arvioitavaan tutkielmaan.

Salassa pidettävistä viranomaisten asiakirjoista on säädetty julkisuuslaissa (621/1999). Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. tiedot yksityisestä liike- tai elinkeinotoiminnasta taikka yksittäisten henkilöiden terveydentilasta, varallisuudesta, poliittisesta vakaumuksesta tai perhe-elämästä.

Et voi sijoittaa salassa pidettävää aineistoa myöskään tutkielman liitteiksi tai osaksi tiivistelmää. Tutkielman ohjaaja voi saada salassa pidettävän tausta-aineiston nähtäväkseen, mutta hänen tulee huolehtia siitä, ettei tätä aineistoa sisällytetä tutkielmaan. Tutkielman tarkastaja tekee arviointityönsä opiskelijan tuottaman kirjallisen työn perusteella, joka ei saa sisältää salassa pidettäviä tietoja. Tarkastajalla ei ole oikeutta nähdä salassa pidettäviä tausta-aineistoja.

Tutkielmien julkaiseminen

Yliopisto suosittelee tutkielmien avointa julkaisemista.

Jos koulutusohjelmassasi käytetään E-thesis -järjestelmää, tutkielmasi tiivistelmä julkaistaan aina Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa. Hyväksymällä julkaisusopimuksen koko tutkielmasi julkaistaan avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa, jossa se on suuren yleisön nähtävillä. Hakukoneet nostavat julkaisuarkistossa olevan aineiston korkealle hakutuloksissa. Mikäli et anna julkaisulupaa, tulee tutkielma nähtäville ainoastaan Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokioskeille.

Julkaisuluvan hyväksyminen tai kieltäminen tehdään E-thesis-järjestelmässä, josta on tällä hetkellä käytössä kaksi versiota. 

  • Jos koulutusohjelmassasi käytetään vanhaa E-thesistä, saat julkaisulupaa koskevan viestin E-thesis-järjestelmästä tutkielmasi hyväksymisen jälkeen.
  • Jos koulutusohjelmassasi käytetään uutta E-thesistä, hyväksyt tai kiellät julkaisuluvan jättäessäsi tutkielman arvioitavaksi.