Tutkielma ja kypsyysnäyte kandiohjelmassa

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Yliopistotutkintoon kuuluu aina tutkielma. Yliopisto-opiskelijana olet akateemisen yhteisön tasavertainen jäsen ja oman tieteenalasi asiantuntija. Tutkielmassa tarkastelet sinua kiinnostavaa tutkimuskysymystä tai -kysymyksiä ja tuotat uutta tutkimustietoa omalta alaltasi tieteellisen yhteisön käyttöön. Tutkielma kirjoitetaan yleensä itsenäisesti, mutta siihen liittyvää tutkimusta voi tehdä tilanteesta riippuen esimerkiksi osana projekti- tai tutkimusryhmän työtä tai esimerkiksi yhteistyössä järjestön tai yrityksen kanssa.

Koulutusohjelmasi mahdolliset omat ohjeet liittyen tutkielmaan saat esille valitsemalla yllä olevasta valikosta oman koulutusohjelmasi.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvä tutkielma

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy 6 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma.

Tutkielmassa osoitat kykyä tieteelliseen ajatteluun, tieteenalan ongelmien käsittelyyn ja tieteelliseen viestintään. Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Sinulla on oltava työssäsi selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma itsenäisesti. 

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5.

Tutkielmasta laaditaan myös tiivistelmä. Tiivistelmää koskevat ohjeet (esimerkiksi merkkimäärän osalta) vaihtelevat koulutusohjelmittain. Tarkastathan tältä osin ohjeet koulutusohjelmastasi. Voit käyttää oheista yliopiston tiivistelmäpohjaa (Word-tiedosto). Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla.

Kandidaatin tutkintoon sisältyvä kypsyysnäyte

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, josta ei anneta opintopisteitä. Kypsyysnäytteellä osoitat perehtyneisyyttä tutkielmasi tieteenalaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa. Kypsyysnäyte voi olla esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai muu kirjallinen työ.

Kirjoita kypsyysnäyte, kun olet suorittanut tutkinnon yhteisiin opintoihin kuuluvat äidinkielen opinnot.

Kirjoita kypsyysnäyte koulusivistyskielelläsi, suomeksi tai ruotsiksi. Kandidaatintutkintotodistukseen merkitään koulusivistyksesi kieli sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen. Näin osoitat erinomaisen äidinkielen taidon.

Jos olet saanut koulusivistyksesi muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, voit kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Tällöin et osoita tutkinnon osana erinomaista kielitaitoa, vaan sinun tulee tarvittaessa hankkia todistus erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta muulla tavalla. Lisätietoa muista tavoista löydät opetushallituksen sivuilta (valtionhallinnon kielitutkinnot).

Ota yhteyttä oman tiedekuntasi opiskelijaneuvontaan, jos olet epävarma siitä, mikä koulusivistyskielesi on.

Kypsyysnäytteen tarkastaa tutkielman ohjaaja, ellei jäljempänä ole muuta ohjeistettu.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty ja rekisteröidään tutkielmasi hyväksymisen jälkeen.

Koulutusohjelmasi tutkielmaohjeet

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma

Matematiikan ja tilastotieteen opintosuuntien tutkielmien vaiheet

  • Jos opintosuuntasi on tietojenkäsittelyteoria, niin kandityön teet tietojenkäsittelytieteen kandiohjelman ohjeiden mukaisesti.
  • Jos opintosuuntaison ekonometria, niin kandityön teet taloustieteen kandiohjelman ohjeiden mukaisesti.
  • Opiskelija etsii itselleen ohjaajan. Ohjaajana voi toimia lähes jokainen opetushenkilökuntaan kuuluva. Alla olevasta luvusta voit katsoa Matemaattisten tieteiden kandiohjelmassa toimivia ohjaajia.
  • Opiskelija sopii ohjaajan kanssa tutkielman aiheesta, aikataulusta ja ohjauksesta sekä osallistuu kandiseminaariin.
  • Opiskelija toimittaa tutkielmansa lopullisen version ohjaajalle. Tutkielman voi palauttaa ohjaajalle sähköisesti, paperiversiota ei vaadita.
  • Ohjaaja arvioi työn ja antaa sille arvosanan. Tutkielma arvostellaan asteikolla 0-5. Kandidaatintyön arviointiperusteet alla.
  • Tutkielman ohjaajana voi toimia myös tohtorikoulutettava, mutta tarkastajalla täytyy olla tohtorin tutkinto. Jos siis tutkielman ohjaaja on esimerkiksi tohtorikoulutettava, täytyy tutkielmalla olla myös toinen, tohtorintutkinnon omaava tarkastaja. Toinen tarkastaja voi olla esimerkiksi tohtorikoulutettavan oma ohjaaja.
  • Tutkielmaan kuuluu kypsyysnäyte, jolla testataan toisaalta äidinkielen hallintaa, toisaalta sitä, että kokelas on todella itse kirjoittanut tutkielmansa. Kypsyysnäyte on noin 1-2 sivua pitkä tiivistelmä tutkielman aiheesta, joka liitetään tutkielmaan kansilehden jälkeen. Kypsyysnäytteen kielen tarkastaa tutkielman ohjaaja.
  • Opiskelija lähettää tutkielman (sisältäen tiivistelmän)tallennettavaksi osoitteeseen: kumpula-student@helsinki.fi
  • Ohjaaja ilmoittaa opiskelijapalveluihin arviointi@helsinki.fi että kandidaatintutkielma ja kypsyysnäyte on suoritettu ja se kirjataan Oodiin.

Yleisiä ohjeita matematiikan ja tilastotieteen opintosuuntien tutkielman tekemiseen

  • Opiskelija kirjoittaa tutkielman itsenäisesti, pääsääntöisesti äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
  • Aihetta valitessa on tutustuttava kandidaatintutkielman tavoitteisiin ja arviontiperusteisiin.
  • Tutkielmaan voi sisältyä kirjallisuuteen perustuvan tutkimuksen lisäksi kokeellinen osa. Kokeellisen osan voi suorittaa osana tutkimusprojektia, jossa opiskelijalla on selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjallisen tutkielman opiskelija tekee itsenäisesti. 
  • Tutkielma suositellaan tehtäväksi LaTex-ladontajärjestelmällä. Esimerkkitutkielman PDF tiedosto ja LaTeX-pohja. Latex-tyylitiedosto ym.
  • Kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi kääntyä Kielijelpin puoleen.

Matematiikan ja tilastotieteen kandidaatintyön tavoitteet ja arviointiperusteet

  • Kandidaatintyössä harjoitellaan matematiikan ja tilastotieteen kirjoittamista. Lisäksi opitaan lähdekirjallisuuden käyttöä.
  • Työn vaativuus tulee valita opiskelijan taitojen mukaan kuitenkin pitäen mielessä, että se on tarkoitus tehdä aineopintojen pohjalta. Työstä saa 6 opintopistettä, mikä on hyvä muistaa työn laajuutta suunniteltaessa.
  • Tekstin ja aiheen käsittelyn tulee olla sellaista, että aineopinnot suorittanut toinen opiskelija voi lukea tutkielman.
  • Ulkoasun ja merkintöjen tulisi noudattaa matematiikalle tai tilastotieteelle tyypillisiä käytäntöjä.
  • Tutkielman tulee olla kirjoitettu hyvällä suomen tai ruotsin kielellä ellei toisin sovita. Kielenhuoltoon liittyvissä kysymyksissä opiskelija voi kääntyä Kielijelpin puoleen.
  • Arvosanaan vaikuttaa työn lisäksi tutkielmantekoprosessi: Opiskelijan oma-aloitteisuus ja kehittyminen työn aikana vaikuttavat arvosanaan positiivisesti. Ohjauksen määrä ei ole arvosanan kannalta ratkaisevaa.
  • Arvosana annetaan kandidaatintutkielmasta. Seminaarissa pidettävä esitelmä tai kypsyysnäytteestä saatava palaute eivät vaikuta arvosanaan.
  • Kandidaatintutkielman arvostelee sen ohjaaja. Jos ohjaajalla ei ole tohtorintutkintoa, täytyy tutkielmalla olla myös toinen, tohtorintutkinnon suorittanut tarkastaja.

Arvosana 5:

Teksti on selkeää, ja työn rakenne on johdonmukainen. Käsitteet, todistusten välivaiheet ja käytetyt menetelmät esitetään ymmärrettävästi. Tekstistä näkyy, että työn tekijä on paneutunut aiheeseen ja ymmärtää, mitä kirjoittaa. Opiskelija on työssään oma-aloitteinen ja reagoi ohjaajan esittämiin korjausehdotuksiin tekemällä parannuksia myös itsenäisesti. Työ ilmentää opiskelijan erinomaista asianhallintaa.

Arvosana 3:

Teksti on ymmärrettävää. Käsitteet, todistusten välivaiheet ja käytetyt menetelmät esitetään, mutta opiskelijan oma ajattelu ei juurikaan välity tekstistä. Opiskelija tekee ohjaajan ehdottamat korjaukset. Työstä näkee, että opiskelija hallitsee sen asiasisällön.

Arvosana 1:

Teksti on kankeaa eikä esitys etene johdonmukaisesti. Käsitteiden, todistusten välivaiheiden tai menetelmien esityksessä on puutteita. Opiskelija ei työskentele oma-aloitteisesti. Opiskelija saa tehtyä ohjaajan ehdottamista korjauksista vain välttämättömät.

 

Kanditutkielmien ohjaajia Matemaattisten tieteiden kandiohjelmassa

Matemaattisten tieteiden kandiohjelma

Kan­di­daa­tin­tut­kiel­man oh­jaa­jia

Tällä sivulla on listattu mahdollisia kandidaatintyön ohjaajia aihealuettain auttamaan ohjaajan haussa.  Lähes jokainen opetushenkilökuntaan kuuluva voi ohjata kandidaatintutkielma, joten voit etsiä ohjaajan myös listan ulkopuolelta. Matematiikan ja tilastotieteen osaston henkilökunnan yhteystiedot löytyvät listattuina omalta sivultaan. 

Mikäli sinulla ei ole vielä aihetta mietittynä mistä haluaisit työn tehdä, kannattaa pohtia mikä matematiikan tai tilastotieteen osa-ala on sinua kiinnostanut ja ottaa yhteyttä sen alan ohjaajaan. Voitte ohjaajaan kanssa yhdessä miettiä, mikä olisi hyvä aihe kandidaatin työksi.

Jos sinulla on jo idea aiheesta mistä haluaisit työn tehdä, ota yhteyttä mahdolliseen ohjaajaan kenen ala on lähellä sitä. Tarvittaessa hän osaa neuvoa sinut sopivamman ohjaajan luo.

Al­gebra

  • Erik Elfving
  • Hui Gao
  • Åsa Hirvonen
  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Johanna Rämö
  • Eero Saksman
  • Hans-Olav Tylli

Ana­lyy­si

  • Ilkka Holopainen
  • Ritva Hurri-Syrjänen
  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Jani Lukkarinen
  • Henri Martikainen
  • Petri Ola
  • Tuomas Orponen
  • Eero Saksman
  • Mikko Stenlund
  • Jari Taskinen
  • Hans-Olav Tylli
  • Antti Kemppainen
  • Xiao Zhong
  • Tuomo Kuusi

Dif­fe­ren­ti­aa­liyh­tä­löt

  • Mats Gyllenberg
  • Ilkka Holopainen
  • Ritva Hurri-Syrjänen
  • Mika Koskenoja
  • Samuli Siltanen
  • Petri Ola
  • Mikko Stenlund
  • Jari Taskinen
  • Hans-Olav Tylli
  • Xiao Zhong

Geo­met­ria

  • Ilkka Holopainen
  • Mika Koskenoja
  • Eero Saksman

Kom­bi­na­to­riik­ka

  • Åsa Hirvonen
  • Konstantin Izyurov
  • Mika Koskenoja
  • Hans-Olav Tylli

Li­ne­aa­rial­gebra

  • Erik Elfving
  • Åsa Hirvonen
  • Mika Koskenoja
  • Petri Ola
  • Johanna Rämö
  • Eero Saksman
  • Samuli Siltanen
  • Mikko Stenlund
  • Hans-Olav Tylli

Lo­giik­ka

  • Åsa Hirvonen
  • Tapani Hyttinen
  • Juha Kontinen

Lu­ku­teo­ria

  • Eero Saksman
  • Mika Koskenoja

Ma­te­maat­ti­nen fy­siik­ka

  • Jani Lukkarinen
  • Antti Kupiainen
  • Konstantin Izyurov
  • Antti Kemppainen
  • Pao­lo Mu­ra­to­re Gi­nan­neschi

So­vel­let­tu ma­te­ma­tiik­ka

  • Stefan Geritz
  • Mats Gyllenberg
  • Eva Kisdi
  • Paolo Muratore-Ginanneschi
  • Petri Ola
  • Samuli SIltanen
  • Antti Kemppainen

Ti­las­to­tie­de

  • Jyrki Möttönen
  • Petteri Piiroinen
  • Sangita Ku­lat­hi­nal
  • Leena Kalliovirta
  • Mikko Myrskylä (Valtiotieteellinen tiedekunta)
  • Maria Valaste (Valtiotieteellinen tiedekunta)
  • Kimmo Vehkalahti (Valtiotieteellinen tiedekunta)

 

To­den­nä­köi­syys ja sto­kas­tiik­ka

  • Konstantin Izyurov
  • Jaakko Lehtomaa
  • Mika Koskenoja
  • Antti Kupiainen
  • Paolo Muratore-Ginanneschi
  • Petri Ola
  • Petteri Piiroinen
  • Eero Saksman
  • Mikko Stenlund
  • Hans-Olav Tylli
  • Antti Kemppainen

To­po­lo­gia

  • Erik Elfving
  • Ilkka Holopainen
  • Mika Koskenoja
  • Jani Lukkarinen
  • Pekka Pankka
  • Petri Ola
  • Hans-Olav Tylli

Kan­di­da­tupp­sat­ser på svens­ka hand­leds av

  • Åsa Hirvonen
  • Hans-Olav Tylli