Lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja LTT

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalinja (LTT) on lääketieteen, hammaslääketieteen, psykologian ja logopedian opintoihin integroituva korkeatasoinen tutkijakoulutus. Tutkijalinja tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen opintojen ohella tohtorintutkintoon tähtäävä hyvin valvottu ja ohjattu tutkimustyö kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä.

Tutkijalinjan opiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä viiden kesän ajan ennen perustutkinnon suorittamista. Kahden ensimmäisen kesän aikana opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään tutkimusta 4 eri tutkimusryhmässä tutustuakseen eri tutkimusaiheisiin ja –asetelmiin (nk. rotaatiovaihe). Tutkijalinjan koulutettava aloittaa väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksen valitsemassaan tutkimusryhmässä (nk. harjoitteluvaihe) mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, osa jo ensimmäisen kesän jälkeen, jos sopiva ryhmä on löytynyt. Lääketieteellinen tiedekunta vastaa sekä rotaatiovaiheen että harjoitteluvaiheen rahoituksesta. Tutkijalinjan opiskelija hakee perusopintojensa aikana tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta lääketieteelliseltä tiedekunnalta ja ilmoittautuu samalla johonkin tiedekunnan tohtoriohjelmaan. Perustutkinnon suorittamista seuraa täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä. Tämän kauden aikana opiskelija laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisesti tiedekunnan hyväksymällä tavalla.

Tutkijalinjalle haetaan ensimmäisen vuoden syksyllä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille tiedotetaan hakuprosessista syksyn aikana sähköpostitse, lisäksi hakuilmoitus julkaistaan Opiskelijan ohjeet-sivustolla.

Ennen hakuajan alkua järjestetään myös tiedotustilaisuus, jonne kiinnostuneet hakijat voivat tulla kuuntelemaan tutkijalinjalla opiskelusta opettajilta ja opiskelijoilta. Tiedotustilaisuudesta lähetetään myös erillinen ilmoitus sähköpostitse kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Rotaatiovaiheen tavoitteena on tutustuttaa tutkijalinjan opiskelija tutkimustyön tekemiseen. Rotaatiovaiheen tutkimusjaksojen aikana opiskelija tutustuu eri tutkimusryhmien tutkimusmenetelmiin ja -asetelmiin ja hän pääsee osaksi tutkijayhteisöä. Kunkin rotaatiojakson jälkeen opiskelijan tulisi tietää mitä ja miksi ko. ryhmässä tutkitaan ja olla tutustunut tutkimusryhmän käyttämiin keskeisiin tutkimusmenetelmiin.

Menettely

Vuodesta 2022 eteenpäin tutkijalinjalle valituilla opiskelijoilla on kahden ensimmäisen kesän aikana mahdollisuus perehtyä tutkimukseen ja löytää sopiva tutkimusryhmä rotaatioiden avulla (1-4 ryhmää kuukauden jaksoissa, rotaatiovaihe). Mikäli sopiva tutkimusryhmä löytyy jo ensimmäisenä kesänä, voi opiskelija aloittaa väitöskirjatutkimuksensa heti kyseisessä ryhmässä. Rotaatiovaiheessa voi vierailla enintään neljässä tutkimusryhmässä (1kk/tutkimusryhmä) ja viimeistään toisen kesän jälkeen tutkijalinjan opiskelija aloittaa väitöskirjatutkimuksensa valitsemassaan tutkimusryhmässä. 

Tärkeä muistaa:

• opiskelijalla on oikeus asianmukaiseen työnohjaukseen ja turvalliseen työympäristöön
• rotaatiojaksoaan tekeviä opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti

Opiskelija ja ohjaaja

Tutkijalinjan opiskelija on itsenäisesti yhteydessä tutkimusryhmään jo hyvissä ajoin ennen rotaatiojakson alkamista ja neuvottelee tutkimusryhmän johtajan kanssa mahdollisuudesta tehdä rotaatiojakso kyseisessä ryhmässä. Rotaatiojaksolle hakeutuva opiskelija suorittaa perustutkintoa, joten hänen aiempi kokemuksensa laboratoriotyöskentelystä on hyvä selvittää ennen tarkemman tehtäväkuvauksen laatimista. Saatuaan suostumuksen ryhmässä työskentelyyn opiskelijan tulee olla yhteydessä linjan koulutussuunnittelijaan työsopimuksen tekemistä varten.

Rotaatiojakson tutkimusryhmän senioritutkijalla on oltava vähintään dosentin pätevyys ja tutkimusryhmän tulee tehdä laadukasta tutkimustyötä. Työn käytännön ohjaajan tulee olla käytettävissä koko kyseisen rotaatiojakson ajan. Käytännön ohjaajalta tulee vaatia sitoutumista tehtävään, ja hänellä pitää olla tähän tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

Raportointi

Opiskelija kirjoittaa rotaatiovaiheen molempien kesien jälkeen raportin ja palauttaa sen tutkijalinjalle 15. syyskuuta mennessä. Raportissa pohditaan mm. eri tutkimusjaksoja, niissä opeteltuja menetelmiä ja saatuja tuloksia. Raportointilomakkeeseen on hyvä tutustua hyvissä ajoin ennen rotaatioraportin kirjoittamista. Linkki raporttiin lähetetään opiskelijoille sähköpostitse. 

Usein kysytyt kysymykset rotaatioista

Haluan suorittaa rotaation ulkomailla. Miten se onnistuu?

Ulkomailla suoritettu rotaatio on antoisa kokemus, vaikka se vaatiikin hieman enemmän järjestelyjä Helsingissä suoritettuihin rotaatioihin nähden. Sopivan tutkimusryhmän etsiminen on sinun vastuullasi, mutta vinkkejä kannattaa kysellä vanhemmilta opiskelijoilta ja tarvittaessa LTT:n koulutussuunnittelijalta. Kun sopiva ryhmä on löytynyt, ilmoita työskentelytiedot samalla tavalla kuin muidenkin rotaatioiden kohdalla. Ulkomailla suoritettava rotaatio ei vaikuta kuukausipalkan suuruuteen, mutta kannattaa selvittää, oletko esimerkiksi oikeutettu korotettuun opintotukeen rotaation ajalta. Tarvittaessa saat rotaatiosta LTT:n koulutussuunnittelijalta erillisen todistuksen Kelaa varten – huomioithan kuitenkin, että rotaatioista ei myönnetä opintopisteitä. Lennot, majoitus ym. matkajärjestelyt sinun tulee hoitaa itse.

Haluan työskennellä tulevana kesänä vain yhdessä tutkimusryhmässä. Sopiiko se?

LTT:n erikoisuus ja ainutlaatuisuus piilee mahdollisuudessa vierailla useassa eri rotaatioryhmässä ennen tutkimusryhmän valitsemista. Yhdessä ryhmässä ei voi olla kuukautta pidempään tiedekunnan rahoituksella. Jos haluat jatkaa samassa ryhmässä, tulee sinun aloittaa harjoitteluvaihe. Tällöin rahoitus on 1kk/vuosi. 

Yhden rotaatioista tulee sijoittua kliinistä tutkimusta tekevään tiedekuntamme tutkimusryhmään. Mikä lasketaan kliiniseksi ryhmäksi?

Kliiniseksi tutkimusryhmäksi lasketaan esimerkiksi ryhmä, jonka johtaja tekee kliinistä tutkimusta tai jossa käsitellään potilasdataa. Jos olet epävarma siitä, täyttääkö jokin tietty tutkimusryhmä kliinisen ryhmän kriteerit, voit tarkistaa asian LTT:n koulutussuunnittelijalta.

Pitäisikö jo ensimmäisen rotaatiokesän jälkeen (toisena opiskeluvuonna) tehdä tutkimusta osa-aikaisena?

Tämä riippuu ihan opiskelijan omasta jaksamisesta. LTT ei vaadi osa-aikaisen tutkimustyön tekemistä.  Ensimmäisen vuoden opiskelijan on hyvä muistaa, että hänelle on toisena rotaatiokesänä tulossa uusia ryhmiä, joiden kautta oma tutkimusaihe saattaa valjeta paremmin.

Rotaatiovaiheen jälkeen väitöskirjaan tähtäävä tutkimustyö jatkuu perusopintojen ohella nk. harjoitteluvaiheen aikana. Opiskelijalla on seuraavina kolmena kesänä (kesät 3-5) mahdollisuus vähintään kuukauden (ennen vuotta 2022 aloittaneilla vähintään kolmen kuukauden) mittaiseen täysipäiväiseen palkalliseen tutkimustyöhön. 3.-5. kesän jaksot tulee pääsääntöisesti suorittaa lukukausien ulkopuolella, mutta ne voidaan suorittaa myös muulloin. Harjoitteluvaiheen (kesät 3-5) rahoituksesta vastaa lääketieteellinen tiedekunta. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan tehdä tutkimustyötä vaihtelevissa määrin opintojen ohella. Opiskelun ohessa tehtävän työn palkan maksusta vastaa väitöskirjan ohjaaja.

Menettely

Viimeistään kolmannen opiskeluvuoden syksyllä (1.12. mennessä) opiskelija valitsee tutkimusryhmän, jossa väitöskirjaprojekti tehdään. Tutkijalinjan johtoryhmä käsittelee tutkimusryhmäesitykset. Opiskelijan edellytetään sitoutuvan väitöskirjaprojektiin ja tekevän valitussa tutkimusryhmässä täysipäiväisesti töitä tulevina kesinä aina kolme kuukautta kerrallaan. Perusopintojen päättymisen jälkeen tohtorikoulutettava jatkaa täysipäiväistä työskentelyä ohjaajansa tutkimusryhmässä väitöskirjan valmistumiseen asti.

Raportointi

Opiskelija tekee jokaisesta harjoittelujaksostaan nk. seurantaraportin ja palauttaa sen tutkijalinjalle 31. joulukuuta mennessä. Raportissa käsitellään väitöskirjaprojektin edistymistä (englanninkielinen tutkimussuunnitelma), aikataulua ja tutkijankoulutusta. Raportointilomakkeeseen on hyvä tutustua hyvissä ajoin ennen raportin kirjoittamista. Linkki raporttiin lähetetään opiskelijoille sähköpostitse. Lisäksi linkki lomakkeeseen lisätään tälle sivustolle raportoinnin ollessa ajankohtainen.

Usein kysytyt kysymykset harjoittelusta

Mitä harjoitteluvaiheen alkaessa tulisi huomioida?

Harjoitteluvaiheen alussa sinun tulisi valita tutkimusryhmä, jossa teet väitöskirjaprojektisi. Ryhmävalinta ilmoitetaan LTT:n koulutussuunnittelijalle. Harjoitteluvaiheeseen kuuluu kolme työskentelykesää (3 x 1 kk vuodesta 2022 eteenpäin valituilla, 3 x 3 kk ennen vuotta 2022 valituilla). Tarvittaessa harjoittelukuukaudet voi käyttää muinakin ajankohtina kuin kesäisin. Kuten rotaatiovaiheessakin, jokaisesta harjoitteluvuodesta täytetään erillinen seurantaraportti. Harjoitteluraportti on palautettava kunkin vuoden loppuun mennessä.

Väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien kanssa on hyvä sopia ajoissa siitä, milloin haet tohtorintutkinnon suoritusoikeutta jostakin tiedekuntamme tohtoriohjelmasta. Suositeltavaa on, että tämä tapahtuisi mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään neljännen vuoden aikana. Kannattaa siis tutustua hyvissä ajoin eri tohtoriohjelmiin. Suoritusoikeutta haetaan valitsemasi tohtoriohjelman ohjeiden mukaisesti.

Huomioithan, että tutkimusryhmää on mahdollista vaihtaa, jos työskentely ryhmässä ei syystä tai toisesta onnistukaan. Jos pohdit tutkimusryhmän vaihtoa, olethan yhteydessä LTT:n koulutussuunnittelijaan.

Vietän tällä hetkellä välivuotta. Voinko käyttää harjoittelukuukausia sen aikana?

Voit käyttää yhden harjoittelukesän palkkakuukaudet (3 kk tai 1kk riippuen aloitusvuodesta linjalla) välivuoden aikana. Mainitsethan välivuodesta kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun lähetät työsopimusta varten tarvittavat tiedot HR-koordinaattorille ja LTT:n koulutussuunnittelijalle.

En pysty työskentelemään tänä vuonna LTT:n ohjeiden mukaisesti. Mitä teen?

Ei hätää – opiskelu- ja elämäntilanteet vaihtelevat, mikä on toki ymmärrettävää. Olisi kuitenkin hyvä, että ilmoittaisit asiasta LTT:n koulutussuunnittelijalle. 

Väitöskirjaa aloittelevan opiskelijan on haettava tiedekunnalta tohtorintutkinnon suoritusoikeutta. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta voi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta hakea henkilö, joka on suorittanut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon, psykologian tai logopedia maisterin tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon. Tieteellistä jatkotutkintoa suorittamaan voidaan myös hyväksyä henkilö, joka on hyväksytty suorittamaan lääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin, hammaslääketieteen kandidaatin ja lisensiaatin tai eläinlääketieteen lisensiaatin tutkintoa Suomessa tai muussa EU/ETA valtiossa ja psykologian ja logopedian kandidaatin ja maisterin tutkintoa Suomessa.

Opiskelija hakee hyvissä ajoin perusopintojensa aikana tohtorintutkinnon suoritusoikeutta. Ohjeet suoritusoikeuden hakemiseen löytyvät tohtoriohjelmien sivuilta. Opinto-oikeus myönnetään tiedekunnan määräysten mukaisesti tohtorintutkintoon ja johonkin tiedekunnan tohtoriohjelmaan.

Lääketieteellinen tiedekunta koordinoi viittä terveyden tutkimuksen tohtoriohjelmaa. Lisäksi lääketieteellinen tiedekunta on mukana muiden tiedekuntien koordinoimissa tohtoriohjelmissa. Kaikki väitöskirjatutkijat kuuluvat johonkin tohtoriohjelmaan. Koska opinto-oikeutta haetaan tohtoriohjelmaan, asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtoriohjelmaan tutkinnonsuoritusoikeutta hakevien hakemukset ja tekee tiedekunnalle perustellun ehdotuksen valittavista hakijoista. Tutkinnon suoritusoikeutta voi hakea vain tohtoriohjelman hakuaikana.

Oppimistavoitteet ja kurssit

Lääketieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelmat järjestävät yksin ja yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa säännöllisesti korkeatasoisia substanssikoulutuksia. Koulutustilaisuuksien aiheet valitaan siten, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman monia lääketieteen alan tohtorikoulutettavia riippumatta kunkin omasta tutkimusalasta. Tieteellisen koulutuksen perustana on väitöskirjatutkijan tekemä väitöskirjatyö, jonka edistymistä seurataan vuosittain seurantaryhmissä.

Tutkijalinjalle valittuja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan tohtoriohjelmien tarjoamaan korkeatasoiseen metodologia- ja substanssikoulutukseen lääketieteen eri teema-alueilla. Jokainen väitöskirjatutkija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman Sisussa. Opintosuunnitelman tarkoitus on tukea tohtorikoulutettavaa väitöskirjatyössä.

Oppimistavoitteet ovat:

• tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toiminnan sisäistäminen
• oman tutkimusalueen tieteellinen perusta ja perusmetodologia sekä syventävät koulutukset
• tutkimuksen lainsäädäntö ja eettiset normistot
• valmiustaitokoulutukset

Väitöskirjatutkijan seurantaryhmä

Rehtorin päätöksen 82/2013 mukaisesti kaikille uusille väitöskirjatutkijoille nimetään nk. seurantaryhmä seuraamaan väitöskirjaprojektin etenemistä. Seurantaryhmä määrätään väitöskirjatyölle rekisteröinnin yhteydessä. Vähintään yhdellä seurantaryhmän asiantuntijajäsenellä tulisi olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.  Tutkinnonsuoritusoikeuden saatuaan tutkijalinjan opiskelija järjestää seurantaryhmän kokouksen, joita tämän jälkeen järjestetään vuosittain.

Seurantaryhmän raportit sisältävät suosituksia tutkimusta tukevasta koulutuksesta ja tarpeen mukaan suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä. Seurantaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida alustavasti opiskelijan saavuttamien tulosten riittävyys väitöskirjaksi.

Tohtoriohjelmakohtaiset ohjeet koskien seurantaryhmän kokoonpanoa, tehtäviä ja kokousmenettelyä sekä tohtoriohjelmalle raportointia löytyvät kunkin tohtoriohjelman nettisivuilta.

Väitöskirjan valmistuessa

Opiskelijan ohjeissa sivuilla on yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten toimia väitöskirjan valmistuessa ja väitöstilaisuudessa. Tutkijalinjalla ei ole omaa julkaisusarjaa, mutta ohjelma edellyttää, että väitöskirjan Acknowledgements-kappaleessa mainitaan tutkijalinja.

Usein kysytyt kysymykset tohtorivaiheesta

Milloin tohtorintutkinnon suoritusoikeutta tulisi hakea?

LTT:n ohjeiden mukaan tohtorintutkinnon suoritusoikeutta tulisi hakea mahdollisimman aikaisin, kuitenkin viimeistään neljännen opiskeluvuoden aikana. Asiasta on hyvä keskustella ohjaajan tai ohjaajien kanssa hyvissä ajoin, ja kaikki hakudokumentit on syytä valmistella huolellisesti. Tarkempaa tietoa tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakemisesta löydät valitsemasi tohtoriohjelman sivuilta.

Tutkijalinjalla opiskeleva voi hakea tohtorintutkinnon suoritusoikeutta vaikka ylempää korkeakoulututkintoa ei ole vielä suoritettu. Opiskelijalla ei myöskään tarvitse olla gradua tehtynä, kyseisen kohdan voi jättää hakulomakkeelta tyhjäksi.

Miten rahoitan väitöskirjaprojektini lisensiaatintutkinnon valmistumisen jälkeen?

Ensisijainen vaihtoehto väitöskirjatyön rahoittamiseksi on hakea palkkapaikkaa tohtoriohjelmaltasi. Haku järjestetään tavallisesti joka syksy, katso tarkemmat tiedot tohtoriohjelmasi sivuilta. Toinen vaihtoehto on, että ohjaajasi maksaa palkkasi, tai että haet väitöskirjaprojektillesi apurahaa. Kattava listaus apurahoja myöntävistä tahoista löytyy Aurora-tietokannasta.

Tutkijalinjan opiskelijat työskentelevät perusopintojen opetuksen ulkopuolisella ajalla ohjatusti ja täysiaikaisesti  viiden vuoden ajan ennen perustutkinnon suorittamista. Rotaatiovaiheen (kesät 1-2) ja harjoitteluvaiheen (kesät 3-5) rahoituksesta vastaa Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. 

Tutkimustyöskentelyn rahoitusmahdollisuudet

Väitöskirjatutkijan toinen seurantaryhmän kokous järjestetään neljä kuukautta ennen perustutkinnon valmistumista. Kokouksessa arvioidaan väitöskirjaprojektin edistyminen ja neuvotellaan väitöskirjan ohjaajan ja seurantaryhmän kanssa rahoitusmahdollisuuksista, mikäli väitöskirja ei valmistu ennen perustutkinnon suorittamista. Väitöskirjatutkijaa kannustetaan hakemaan tutkijakoulun tohtoriohjelmien tohtorikoulutettavien paikkoja perustutkinnon loppuvaiheessa tai välittömästi sen valmistuttua. Mikäli opiskelija ei saa tällaista palkallista väitöskirjatutkijan paikkaa tohtoriohjelmasta, rahoitusta voi hakea muista rahoituslähteistä. Mikäli rahoitus ei muuta kautta järjesty, voidaan siitä erikseen neuvotella opiskelijan, ohjaajan ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin kesken. Opiskelijan tulee tällöin olla yhteydessä tutkijalinjan koulutussuunnittelijaan, joka neuvoo prosessin alkuun saattamisessa. Rahoitussuunnitelma raportoidaan tutkijalinjalle.

Henkilöstöasiat ja YPJ

Rotaatio- ja harjoitteluvaihe

Rotaatio- ja harjoitteluvaiheiden (kesät 1-5) aikana opiskelija työskentelee tutkimusavustajana. Tutkimusavustajan tehtävä sijoittuu muun henkilöstön järjestelmään vaativuustasolle 4, jolloin tehtäväkohtainen peruspalkka on 1898,26 €, jonka lisäksi maksetaan henkilökohtainen työn suorituspalkkio suoritusprosentin mukaan. Suoritusprosentti määräytyy alla olevan listan mukaisesti.

1. kesä: suoritusprosentti 7 %, palkka 2199 e/kk

2. kesä: suoritusprosentti 12 %, palkka 2302 e/kk

3. kesä: suoritusprosentti 18 %, palkka 2425 e/kk

4. kesä: suoritusprosentti 24 %, palkka 2549 e/kk

5. kesä: suoritusprosentti 30 %, palkka 2672 e/kk

Jos jatko-opinto-oikeus on saatu ja se näkyy Sisu-järjestelmässä työsopimuksen tekohetkellä, nimike on väitöskirjatutkija.

3. kesä: suoritusprosentti 9 % palkka 2426 e/kk
4. kesä: suoritusprosentti 15 %, palkka 2560 e/kk
5. kesä: suoritusprosentti 21 %, palkka 2693 e/kk

Usein kysyttyä

Ylempi korkeakoulututkintoni on pian valmis, enkä ole käyttänyt kaikkia LTT-palkkakuukausiani. Voinko käyttää ne nyt?

Palkkakuukaudet tulee käyttää ennen perustutkinnon valmistumista. Huomioithan, että minimiaika työsopimukselle on yksi kuukausi – esimerkiksi puolikasta palkkakuukautta ei siis voi valitettavasti käyttää.

Tutkijalinjan johtoryhmä vastaa opiskelijavalinnan organisoinnista ja seuraa ohjelman tavoitteiden toteutumista. Lisäksi johtoryhmä tekee päätöksiä seurantaryhmien suositusten pohjalta ja nimeää 2-3 opinto-ohjaajaa (tuutoria) kullekin kurssille. Johtoryhmään kuuluu tutkijalinjan opiskelijoiden keskuudestaan valitsema opiskelijaedustaja, jonka toimikausi on kaksi vuotta.

Johtoryhmän kokoonpano 2022-2025:
professori Antti Mäkitie, puheenjohtaja
professori Minna Laakso
professori Jari Lahti
professori Satu Mustjoki
professori Mikko Niemi
professori David Rice
opiskelijajäsen Suvi Laitinen

Sihteeri: asiantuntija Kaisa Heloma

L1 syksy

• Syksyllä ennen haun avaamista: ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään infotilaisuus
• Vuodenvaihde: haku tutkijalinjalle

L1 kevät – L2 syksy (1. rotaatiokesä)

• Maalis-/huhtikuu: infotilaisuus ja tutortapaaminen
• Huhti-/toukokuu: rotaatioryhmät valitaan (yhdessä tutoreiden kanssa, mutta opiskelija on itse yhteydessä tutkimusryhmiin)
• Viimeistään 30.4.: rotaatioryhmät ilmoitetaan LTT:n koulutussuunnittelijalle
• Toukokuun loppupuolella: henkilötietolomake (06) ja työsopimus (3 kk)
• Kesäloman kynnyksellä, eli ennen ensimmäistä rotaatiokesää: LTT:n aloituskurssi
• Syyskuu: tutortapaaminen
• Viimeistään 15.9.: rotaatioraportti palautetaan tutkijalinjalle

L2 kevät – L3 syksy (2. rotaatiokesä)

• Huhtikuu: tutortapaaminen
• Huhti-/toukokuu: rotaatioryhmät valitaan
• Viimeistään 30.4.: rotaatioryhmät ilmoitetaan LTT:n koulutussuunnittelijalle
• Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
• Viimeistään 15.9.: rotaatioraportti palautetaan tutkijalinjalle
• Syyskuu: tutortapaaminen
• Viimeistään 1.12.: opiskelija valitsee tutkimusryhmän, jossa tekee väitöskirjaprojektin

L3 kevät – L4 syksy (1. harjoittelukesä)

• Toukokuun loppupuolella: henkilötietolomake palautetaan ja työsopimus tehdään
• Syys-/lokakuu: tutortapaaminen
• Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalinjalle

L4 kevät – L5 syksy (2. harjoittelukesä)

• Viimeistään keväällä: opiskelija hakee tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta ja valitsee tohtoriohjelman
• Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisen yhteydessä: seurantaryhmä nimetään
• Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
• Syys-/lokakuu: tutortapaaminen
• Tohtoriohjelman ohjeiden mukaisesti: opiskelija järjestää ensimmäisen seurantaryhmäkokouksen ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
• Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalinjalle

L5 kevät – (3. harjoittelukesä)

• Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
• Perustutkinnon suorittamisen jälkeen: täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä
• Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalinjalle
• Viimeistään neljä kuukautta ennen perustutkinnon suorittamista: opiskelija järjestää toisen seurantaryhmäkokouksen ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
• Ennen perustutkinnon suorittamista: tohtorikoulutettava neuvottelee rahoituksesta ja raportoi rahoitussuunnitelman tutkijalinjalle

Perustutkinnon suorittamisen jälkeen

• Tohtoriohjelmakohtaiset käytänteet: tohtorikoulutettava järjestää seurantaryhmäkokoukset tohtoriohjelman sääntöjä seuraten ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
• Väitöskirjan valmistuessa: tulevasta väitöksestä ilmoitetaan LTT:n koulutussuunnittelijalle
• Väitöskirjan Acknowledgements-kappaleessa tulee mainita tutkijalinja

Tutkijalinja toteutetaan yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan ja tiedekunnan tohtoriohjelmien kesken. Koulutusohjelmaa koordinoi Helsingin yliopiston tutkimuspalvelut yhteistyössä tutkijalinjan johtoryhmän kanssa. 

Kaikissa LTT:hen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä ohjelman asiantuntijan puoleen, jonka tavoitat osoitteesta meilahti-phd@helsinki.fi. Tarvittaessa voit myös sopia erillisen tapaamisajan. LTT:n asiantuntija työskentelee teitä opiskelijoita varten, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, olipa asiasi pieni tai suuri!

On myös mahdollista keskustella LTT:n asioista toisen LTT:n opiskelijan kanssa. Vertaistuesta on monesti hyötyä. Esimerkiksi joryn opiskelijajäsen on hyvin perillä LTT:n asioista ja häneen voi olla yhteydessä. Joryn opiskelijajäsen 2023-2025 on Suvi Laitinen.