Tutkijalääkäriohjelma

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.
Lääketieteen koulutusohjelma
Hammaslääketieteen koulutusohjelma

Tutkijalääkäriohjelma (TLO) on tohtorintutkintoon tähtäävää tutkimusta lääketieteen/hammaslääketieteen opintojen ohella. TLO tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen lisensiaatin tutkinnon ohella tohtorintutkintoon tähtäävä hyvin valvottu ja ohjattu tutkimustyö. Tutkijalääkärikoulutettavat valitaan vuosittain lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoista.

Tutkijalääkäriopiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä 3 kuukautta viiden kesän ajan ennen perustutkinnon (lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatti) suorittamista. Kahden ensimmäisen kesän aikana (rotaatiokesät) opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään tutkimusta 3-4 eri tutkimusryhmässä tutustuakseen eri tutkimusaiheisiin ja asetelmiin. Tiedekunta maksaa rotaatiokesiltä palkkaa. Toisen kesän jälkeen tutkijalääkärikoulutettava aloittaa väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksen yhdessä tiedekunnan tutkimusryhmistä. Harjoittelukesien rahoituksesta (palkasta) vastaa tiedekunta. Perustutkinnon suorittamista seuraa täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä, mikäli väitöskirja ei ole valmistunut tätä ennen. Tämän kauden aikana opiskelijan on tarkoitus laatia väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti tiedekunnan hyväksymällä tavalla. Rahoitus järjestetään enintään 18 kuukaudeksi, ja rahoituksen edellytyksenä on realistinen ja perusteltu selvitys väitöskirjan valmistumisesta rahoituskautena. Rahoituksesta tarkemmin tutkijalääkäriohjelman määräyksissä.

Tutkijalääkäriohjelma toteutetaan yhteistyössä tiedekunnan ja tiedekunnan koordinoimien tohtoriohjelmien kesken. Koulutusohjelmaa koordinoidaan opetus- ja opiskelijapalveluista tutkijalääkäriohjelman johtoryhmän (puheenjohtaja prof. Antti Mäkitie) kanssa.

Johdanto

Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tutkijalääkäriohjelma (TLO) on lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin opintoihin integroituva korkeatasoinen tutkijakoulutus. Tutkijalääkäriohjelma tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden aloittaa jo ensimmäisen vuoden jälkeen lisensiaatin tutkinnon ohella tohtorintutkintoon tähtäävä hyvin valvottu ja ohjattu tutkimustyö kansainvälisesti arvostetussa ympäristössä. Tutkijalääkärikoulutettavat valitaan vuosittain lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Ohjelman päämääränä on kouluttaa tutkijoita, joilla on valmistuttuaan valmiudet lääke-/hammaslääketieteellisen tutkimuksen merkittävään edistämiseen. Ohjelmassa annetaan laaja-alaista tutkijakoulutusta ja tuetaan siihen liittyvää kansainvälistymistä ja yhteiskunnallista vuorovaikutusta. Tutkijalääkäriohjelma  toteutetaan yhteistyössä tiedekunnan ja tiedekunnan tohtoriohjelmien kesken.

Tutkijalääkäriopiskelijat työskentelevät tutkimusryhmissä kolme kuukautta viiden kesän ajan ennen perustutkinnon suorittamista. Kahden ensimmäisen kesän aikana opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä tekemään tutkimusta 3-4 eri tutkimusryhmässä tutustuakseen eri tutkimusaiheisiin ja –asetelmiin (nk. rotaatiovaihe). Toisen kesän jälkeen tutkijalääkärikoulutettava aloittaa väitöskirjaan tähtäävän tutkimuksen valitsemassaan tutkimusryhmässä (nk. harjoitteluvaihe). Lääketieteellinen tiedekunta vastaa sekä rotaatiovaiheen että harjoitteluvaiheen rahoituksesta. Tutkijalääkäriopiskelija hakee perusopintojensa aikana tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta lääketieteelliseltä tiedekunnalta ja ilmoittautuu samalla johonkin tiedekunnan tohtoriohjelmaan. Perustutkinnon suorittamista seuraa täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä. Tämän kauden aikana opiskelija laatii väitöskirjan ja puolustaa sitä julkisesti tiedekunnan hyväksymällä tavalla. Rahoitus järjestetään enintään 18 kuukaudeksi, ja rahoituksen edellytyksenä on realistinen ja perusteltu selvitys väitöskirjan valmistumisesta rahoituskautena.

TLO vuodet

Hakeminen tutkijalääkäriohjelmaan

Tutkijalääkäriohjelmaan haetaan ensimmäisen vuoden syksyllä. Kaikille opiskelijoille tiedotetaan hakuprosessista alkusyksystä sähköpostitse. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat hakuilmoituksen sähköpostitse, lisäksi hakuilmoitus julkaistaan Opiskelijan ohjeet-sivustolla.

Ennen hakuajan alkua järjestetään myös tiedotustilaisuus, jonne kiinnostuneet hakijat voivat tulla kuuntelemaan TLO:ssa opiskelusta opettajilta ja opiskelijoilta. Tiedotustilaisuudesta lähetetään myös erillinen ilmoitus sähköpostitse kaikille ensimmäisen vuoden opiskelijoille.

Rotaatio-ohjeet

Rotaatiovaiheen tavoitteena on tutustuttaa tutkijalääkäriohjelman opiskelija tutkimustyön tekemiseen. Rotaatiovaiheen tutkimusjaksojen aikana opiskelija tutustuu eri tutkimusryhmien tutkimusmenetelmiin ja -asetelmiin ja hän pääsee osaksi tutkijayhteisöä. Kunkin rotaatiojakson jälkeen opiskelijan tulisi tietää mitä ja miksi ko. ryhmässä tutkitaan ja olla tutustunut tutkimusryhmän käyttämiin keskeisiin tutkimusmenetelmiin.

Menettely

Tutkijalääkäriohjelmaan valitut opiskelijat tekevät kahtena ensimmäisenä opiskelukesänä yhteensä neljä rotaatiojaksoa 3–4 tutkimusryhmässä. Ryhmissä työskennellään kolme kuukautta sekä 1. että 2. opiskelukesänä, yleensä kesä-, heinä- ja elokuun aikana, eli lukukauden ulkopuolella. Kussakin ryhmässä työskennellään n. 1,5 kuukautta ja vähintään yhden rotaatiojaksoista tulee tapahtua kliinistä tutkimusta tekevässä lääketieteellisen tiedekunnan tutkimusryhmässä. Rotaatiovaiheen (kesät 1-2) rahoituksesta vastaa lääketieteellinen tiedekunta. Ryhmää valittaessa on hyvä kiinnittää huomiota mm. ryhmän kokoon, rakenteeseen, tuotteliaisuuteen ja tutkimusaiheeseen. Monen opiskelijan rotaatiojakso jatkuu väitöskirjaprojektina kyseisessä ryhmässä, mutta väitöskirjan voi myös tehdä sellaisessa tutkimusryhmässä, jossa ei ole suorittanut rotaatiojaksoa.

Tärkeä muistaa:

  • opiskelijalla on oikeus asianmukaiseen työnohjaukseen ja turvalliseen työympäristöön
  • rotaatiojaksoaan tekeviä opiskelijoita tulee kohdella tasavertaisesti ja oikeudenmukaisesti
Opiskelija ja ohjaaja

Tutkijalääkärilinjan opiskelija on itsenäisesti yhteydessä tutkimusryhmään jo hyvissä ajoin ennen rotaatiojakson alkamista ja neuvottelee tutkimusryhmän johtajan kanssa mahdollisuudesta tehdä rotaatiojakso kyseisessä ryhmässä. Rotaatiojaksolle hakeutuva opiskelija suorittaa perustutkintoa, joten hänen aiempi kokemuksensa laboratoriotyöskentelystä on hyvä selvittää ennen tarkemman tehtäväkuvauksen laatimista.

Rotaatiojakson tutkimusryhmän senioritutkijalla on oltava vähintään dosentin pätevyys ja tutkimusryhmän tulee tehdä laadukasta tutkimustyötä. Työn käytännön ohjaajan tulee olla käytettävissä koko kyseisen rotaatiojakson ajan. Käytännön ohjaajalta tulee vaatia sitoutumista tehtävään, ja hänellä pitää olla tähän tarvittavat tiedolliset ja taidolliset valmiudet.
 

Raportointi

Opiskelija kirjoittaa rotaatiovaiheen molempien kesien jälkeen raportin ja palauttaa sen tutkijalääkäriohjelmalle 15. syyskuuta mennessä. Raportissa pohditaan mm. eri tutkimusjaksoja, niissä opeteltuja menetelmiä ja saatuja tuloksia. Raportointilomakkeeseen on hyvä tutustua hyvissä ajoin ennen rotaatioraportin kirjoittamista. Linkki raporttiin lähetetään opiskelijoille sähköpostitse. Lisäksi linkki lomakkeeseen lisätään tälle sivustolle raportoinnin ollessa ajankohtainen.

Usein kysytyt kysymykset rotaatioista

Haluan suorittaa rotaation ulkomailla. Miten se onnistuu?

Ulkomailla suoritettu rotaatio on antoisa kokemus, vaikka se vaatiikin hieman enemmän järjestelyjä Helsingissä suoritettuihin rotaatioihin nähden. Sopivan tutkimusryhmän etsiminen on sinun vastuullasi, mutta vinkkejä kannattaa kysellä vanhemmilta opiskelijoilta ja tarvittaessa TLO:n koulutussuunnittelijalta. Kun sopiva ryhmä on löytynyt, ilmoita työskentelytiedot samalla tavalla kuin muidenkin rotaatioiden kohdalla. Ulkomailla suoritettava rotaatio ei valitettavasti vaikuta kuukausipalkan suuruuteen, mutta kannattaa selvittää, oletko esimerkiksi oikeutettu korotettuun opintotukeen rotaation ajalta. Tarvittaessa saat rotaatiosta TLO:n koulutussuunnittelijalta erillisen todistuksen Kelaa varten – huomioithan kuitenkin, että rotaatioista ei myönnetä opintopisteitä. Lennot, majoitus ym. matkajärjestelyt sinun tulee hoitaa itse.

Haluan työskennellä tulevana kesänä vain yhdessä tutkimusryhmässä. Sopiiko se?

TLO:n erikoisuus ja ainutlaatuisuus piilee mahdollisuudessa vierailla useassa eri rotaatioryhmässä ennen tutkimusryhmän valitsemista. Rotaatioryhmiä tulisi kertyä yhteensä kolme kahden rotaatiokesän ajalta ja yhden ko. ryhmistä tulisi tehdä kliinistä tutkimusta. On kuitenkin mahdollista tehdä rotaatio vain yhdessä ryhmässä, jos esimerkiksi opiskelijan elämäntilanne tai tutkimusaihe mahdollistavat vain yhdessä ryhmässä työskentelyn. Olethan TLO:n koulutussuunnittelijaan yhteydessä (meilahti-phd@helsinki.fi), jos tilanteesi vuoksi voisit tehdä työskennellä rotaatiokesänä vain yhdessä ryhmässä. TLO:n aikatauluista pystytään kyllä joustamaan ja asiat koetetaan ratkaista opiskelijan eduksi. 

Yhden rotaatioista tulee sijoittua kliinistä tutkimusta tekevään tiedekuntamme tutkimusryhmään. Mikä lasketaan kliiniseksi ryhmäksi?

Kliiniseksi tutkimusryhmäksi lasketaan esimerkiksi ryhmä, jonka johtaja tekee kliinistä tutkimusta tai jossa käsitellään potilasdataa. Jos olet epävarma siitä, täyttääkö jokin tietty tutkimusryhmä kliinisen ryhmän kriteerit, voit tarkistaa asian TLO:n koulutussuunnittelijalta.
 

Kannattaako sitoutua tutkimusryhmään jo ensimmäisen kesän jälkeen?

Ei kannata. On hyvä nähdä useampi eri tutkimusryhmä, ennen kuin tekee ryhmävalinnan. Osa ryhmistä ei edes anna TLO:n opiskelijan valita ryhmäänsä ensimmäisen kesän jälkeen.

Kuitenkin jos opiskelijalla on esimerkiksi elämäntilanteen tai kiinnostuksensa vuoksi selkeintä tehdä kaikki rotaationsa samassa ryhmässä, on se kuitenkin mahdollista ja näin ollen voi sitoutua ryhmään jo ensimmäisen kesän jälkeen. Tällaisessa tilanteessa tulisi asiasta keskustella ensiksi TLO:n koulutussuunnittelijan kanssa, jonka jälkeen asiassa voidaan edetä.
 

Pitäisikö jo ensimmäisen rotaatiokesän jälkeen (toisena opiskeluvuonna) tehdä tutkimusta osa-aikaisena?

Tämä riippuu ihan opiskelijan omasta jaksamisesta. TLO ei vaadi osa-aikaisen tutkimustyön tekemistä.  Ensimmäisen vuoden opiskelijan on hyvä muistaa, että hänelle on toisena rotaatiokesänä tulossa uusia ryhmiä, joiden kautta oma tutkimusaihe saattaa valjeta paremmin.

Harjoitteluohjeet

Rotaatiovaiheen jälkeen väitöskirjaan tähtäävä tutkimustyö jatkuu perusopintojen ohella nk. harjoitteluvaiheen aikana. Opiskelijalla on seuraavina kolmena kesänä (kesät 3-5) mahdollisuus vähintään kolmen kuukauden täysipäiväiseen palkalliseen tutkimustyöhön. 3.-5. kesän jaksot tulee pääsääntöisesti suorittaa lukukausien ulkopuolella, mutta ne voidaan suorittaa myös muulloin. Harjoitteluvaiheen (kesät 3-5) rahoituksesta vastaa lääketieteellinen tiedekunta. Tämän lisäksi opiskelija voi halutessaan tehdä tutkimustyötä vaihtelevissa määrin opintojen ohella. Opiskelun ohessa tehtävän työn palkan maksusta vastaa väitöskirjan ohjaaja.

Menettely

Kolmannen opiskeluvuoden syksyllä (1.12. mennessä) opiskelija valitsee tutkimusryhmän, jossa väitöskirjaprojekti tehdään. Tutkijalääkäriohjelman johtoryhmä käsittelee tutkimusryhmäesitykset ja päätöksestä tiedotetaan opiskelijalle ja väitöskirjan ohjaajalle. Opiskelijan edellytetään sitoutuvan väitöskirjaprojektiin ja tekevän valitussa tutkimusryhmässä täysipäiväisesti töitä tulevina kesinä aina kolme kuukautta kerrallaan. Perusopintojen päättymisen jälkeen tohtorikoulutettava jatkaa täysipäiväistä työskentelyä ohjaajansa tutkimusryhmässä väitöskirjan valmistumiseen asti.

Raportointi

Opiskelija tekee jokaisesta harjoittelujaksostaan (kesät 3-5) nk. seurantaraportin ja palauttaa sen tutkijalääkäriohjelmalle 1. joulukuuta mennessä. Raportissa käsitellään väitöskirjaprojektin edistymistä (englanninkielinen tutkimussuunnitelma), aikataulua ja tutkijankoulutusta. Raportointilomakkeeseen on hyvä tutustua hyvissä ajoin ennen raportin kirjoittamista. Linkki raporttiin lähetetään opiskelijoille sähköpostitse. Lisäksi linkki lomakkeeseen lisätään tälle sivustolle raportoinnin ollessa ajankohtainen.

Usein kysytyt kysymykset harjoittelusta

Mitä harjoitteluvaiheen alkaessa tulisi huomioida?

Harjoitteluvaiheen alussa sinun tulisi valita tutkimusryhmä, jossa teet väitöskirjaprojektisi. Ryhmävalinta ilmoitetaan TLO:n koulutussuunnittelijalle ensimmäisen harjoitteluvuoden loppupuolella (katso yksityiskohdat yltä löytyvistä TLO:n yleisistä ohjeista). Harjoitteluvaiheeseen kuuluu kolme työskentelykesää (3 x 3 kk). Tarvittaessa harjoittelukuukaudet voi käyttää muinakin ajankohtina kuin kesäisin. Kuten rotaatiovaiheessakin, jokaisesta harjoitteluvuodesta täytetään erillinen seurantaraportti. Harjoitteluraportin DL on kunkin vuoden joulukuun alussa.

Väitöskirjan ohjaajan tai ohjaajien kanssa on hyvä sopia ajoissa siitä, milloin haet tohtorintutkinnon suoritusoikeutta jostakin tiedekuntamme tohtoriohjelmasta. Suositeltavaa on, että tämä tapahtuisi neljännen opiskeluvuotesi aikana. Kannattaa siis tutustua hyvissä ajoin eri tohtoriohjelmiin. Suoritusoikeutta haetaan valitsemasi tohtoriohjelman ohjeiden mukaisesti. Kaikki lääketieteellisen tiedekunnan koordinoimat tohtoriohjelmat löytyvät ulkoisilta sivuilta.

Huomioithan, että tutkimusryhmää on mahdollista vaihtaa, jos työskentely ryhmässä ei syystä tai toisesta onnistukaan. Jos pohdit tutkimusryhmän vaihtoa, olethan yhteydessä TLO:n koulutussuunnittelijaan.

Vietän tällä hetkellä välivuotta. Voinko käyttää harjoittelukuukausia sen aikana?

Voit käyttää yhden harjoittelukesän palkkakuukaudet (3 kk) välivuoden aikana. Mainitsethan välivuodesta kuitenkin viimeistään siinä vaiheessa, kun lähetät työsopimusta varten tarvittavat tiedot HR-koordinaattorille ja TLO:n koulutussuunnittelijalle.

En pysty työskentelemään tänä vuonna TLO:n ohjeiden mukaisesti. Mitä teen?

Ei hätää – opiskelu- ja elämäntilanteet vaihtelevat, mikä on toki ymmärrettävää. Olisi kuitenkin hyvä, että ilmoittaisit asiasta TLO:n koulutussuunnittelijalle. Tarvittaessa voit käyttää ko. vuodelta ylijäävät palkkakuukaudet myöhemmin.

Tie tutkijalääkäriohjelman opiskelijasta tohtorikoulutettavaksi

Väitöskirjaa aloittelevan opiskelijan on haettava tiedekunnalta tohtorintutkinnon suoritusoikeutta. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta voi Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta hakea henkilö, joka on suorittanut lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinnon tai muun ylemmän korkeakoulututkinnon tai hänet on hyväksytty suorittamaan lääketieteen lisensiaatin tai hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintoa Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Opiskelija hakee hyvissä ajoin perusopintojensa aikana tohtorintutkinnon suoritusoikeutta tohtoriohjelmien sivuilta löytyvien ohjeiden mukaisesti. Opinto-oikeus myönnetään tiedekunnan määräysten mukaisesti joko LT- tai HLT-tutkintoon ja johonkin tiedekunnan tohtoriohjelmaan.

Lääketieteellinen tiedekunta koordinoi neljää tohtoriohjelmaa, jotka kuuluvat Terveyden tutkimuksen tutkijakouluun. Lisäksi lääketieteellinen tiedekunta on myös mukana muiden tiedekuntien koordinoimissa tohtoriohjelmissa. Kaikki tohtoriopiskelijat kuuluvat johonkin tohtoriohjelmaan. Koska opinto-oikeutta haetaan tohtoriohjelmaan, asianomaisen tohtoriohjelman johtoryhmä käsittelee tohtoriohjelmaan tutkinnonsuoritusoikeutta hakevien hakemukset ja tekee tiedekunnalle perustellun ehdotuksen valittavista hakijoista.

Oppimistavoitteet ja kurssit

Lääketieteellisen tiedekunnan tohtoriohjelmat järjestävät yksin ja yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa säännöllisesti korkeatasoisia substanssikoulutuksia. Koulutustilaisuuksien aiheet valitaan siten, että ne hyödyttäisivät mahdollisimman monia lääketieteen alan tohtorikoulutettavia riippumatta kunkin omasta tutkimusalasta. Tieteellisen koulutuksen perustana on tohtorikoulutettavan tekemä väitöskirjatyö, jonka edistymistä seurataan vuosittain seurantaryhmissä.

Tutkijalääkäriohjelmaan valittuja opiskelijoita kannustetaan osallistumaan tohtoriohjelmien tarjoamaan korkeatasoiseen metodologia- ja substanssikoulutukseen lääketieteen eri teema-alueilla. Jokainen tohtorikoulutettava laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Opintosuunnitelman tarkoitus on tukea tohtorikoulutettavaa väitöskirjatyössä.

Oppimistavoitteet ovat:

  • tieteellisen ajattelun omaksuminen ja hyvän tieteellisen toiminnan sisäistäminen
  • oman tutkimusalueen tieteellinen perusta ja perusmetodologia sekä syventävät koulutukset
  • tutkimuksen lainsäädäntö ja eettiset normistot
  • valmiustaitokoulutukset

Tohtorikoulutettavan seurantaryhmä

Rehtorin päätöksen 82/2013 mukaisesti kaikille uusille tohtoriopiskelijoille nimetään nk. seurantaryhmä seuraamaan väitöskirjaprojektin etenemistä. Seurantaryhmä määrätään väitöskirjatyölle rekisteröinnin yhteydessä. Vähintään yhdellä seurantaryhmän asiantuntijajäsenellä tulisi olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Tutkijalääkäriohjelman opiskelija hakee tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta viimeistään viidentenä opiskeluvuonna. Tutkinnonsuoritusoikeuden saatuaan opiskelija järjestää seurantaryhmän kokouksen, joita tämän jälkeen järjestetään vuosittain.

Seurantaryhmän raportit sisältävät suosituksia tutkimusta tukevasta koulutuksesta ja tarpeen mukaan suosituksia työn jatkamisesta tai keskeyttämisestä. Seurantaryhmän tehtävänä on lisäksi arvioida alustavasti opiskelijan saavuttamien tulosten riittävyys väitöskirjaksi.

Tohtoriohjelmakohtaiset ohjeet koskien seurantaryhmän kokoonpanoa, tehtäviä ja kokousmenettelyä sekä tohtoriohjelmalle raportointia löytyvät kunkin tohtoriohjelman nettisivuilta.

Väitöskirjan valmistuessa

Lääketieteellisen tiedekunnan sivuilla on yleisiä ohjeita siitä, miten toimia väitöskirjan valmistuessa ja itse väitöstilaisuudessa. Tutkijalääkäriohjelmalla ei ole omaa julkaisusarjaa, mutta ohjelma edellyttää, että väitöskirjan "Acknowledgements"- kappaleessa mainitaan tutkijalääkäriohjelma. Tutkijalääkäriohjelman tohtorikoulutettavia kannustetaan julkaisemaan väitöskirjansa Terveyden tutkimuksen tutkijakoulun julkaisusarjassa Dissertationes Scholae Doctoralis Ad Sanitatem Investigandam Universitatis Helsinkiensis.

 

Usein kysytyt kysymykset tohtorivaiheesta

Milloin tohtorintutkinnon suoritusoikeutta tulisi hakea?

TLO:n ohjeiden mukaan tohtorintutkinnon suoritusoikeutta tulisi hakea neljännen opiskeluvuoden aikana. Asiasta on hyvä jutella ohjaajan tai ohjaajien kanssa hyvissä ajoin, ja kaikki hakudokumentit on syytä valmistella huolellisesti. Tarkempaa tietoa tohtorintutkinnon suoritusoikeuden hakemisesta löydät valitsemasi tohtoriohjelman sivuilta.

Mikä hyväksytään syventävien opintojen tutkielmaksi?

Syventävien opintojen tutkielmaksi (20 op) hyväksytään kirjoittamasi julkaisu ja sen yhteenveto. Myös tutkielmaa muodoltaan vastaava seurantaryhmän kokoukseen laadittu raportti, jossa käsitellään tutkimuksesi taustaa ja edistymistä, sopii syventävien opintojen tutkielmaksi. Huomioithan, että sinun tulee tehdä kypsyysnäyte (eli liittää tutkielmaasi koulusivistyskielellä kirjoitettu tiivistelmä) muiden opiskelijoiden tapaan. On suositeltavaa, että keskustelet asiasta tarkemmin myös ohjaajasi tai ohjaajiesi kanssa.

Miten rahoitan väitöskirjaprojektini lisensiaatintutkinnon valmistumisen jälkeen?

Ensisijainen vaihtoehto väitöskirjatyön rahoittamiseksi on hakea palkkapaikkaa tohtoriohjelmaltasi. Haku järjestetään tavallisesti joka syksy – katsothan tarkemmat tiedot tohtoriohjelmasi sivuilta. Toinen vaihtoehto on, että ohjaajasi maksaa palkkasi, tai että haet väitöskirjaprojektillesi apurahaa. Kattava listaus apurahoja myöntävistä tahoista löytyy Aurora-tietokannasta. Jos mikään edellä mainituista vaihtoehdoista ei ole mahdollinen, voit yhdessä ohjaajasi kanssa voi hakea sinulle tiedekunnan maksamaa palkkarahoitusta, jota myönnetään korkeitaan 18 kuukaudeksi. Tarkemmat ohjeet löydät saat TLO:n koulutussuunnittelijalta (meilahti-phd@helsinki.fi). On suositeltavaa, että keskustelet eri rahoitusvaihtoehdoista hyvissä ajoin ohjaajasi tai ohjaajiesi sekä seurantaryhmäsi kanssa, ja ilmoitat suunnitelmistasi myös TLO:n koulutussuunnittelijalle.

Rahoitus

Tutkijalääkäriohjelman opiskelijat työskentelevät perusopintojen opetuksen ulkopuolisella ajalla ohjatusti ja täysiaikaisesti kolme kuukautta vuodessa viiden vuoden ajan ennen perustutkinnon suorittamista. Rotaatiovaiheen (kesät 1-2) ja harjoitteluvaiheen (kesät 3-5) rahoituksesta vastaa Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Perustutkinnon suorittamista seuraa täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä. Rahoitus järjestetään enintään 18 kuukaudeksi, ja rahoituksen edellytyksenä on realistinen ja perusteltu selvitys väitöskirjan valmistumisesta rahoituskautena. Työsuhde voi alkaa, kun tohtorikoulutettava on suorittanut perustutkinnon ja hänelle on myönnetty jatko-opinto-oikeus.

Opiskelija valmistuu lääketieteen tai hammaslääketieteen lisensiaatiksi ennen kuudetta kesää. Mikäli lääketieteen opinnot eivät ole edenneet aikataulussa tai opiskelija on toiminut tutkijana täysipäiväisesti, tulisi hänen neuvotella lisärahoituksesta väitöskirjan ohjaajan kanssa. Tutkijalääkäriohjelma ei kannusta pitämään taukoja perusopinnoista ja mahdollisista tutkijajaksoista tulisi aina ilmoittaa ohjelmalle.

Tutkimustyöskentelyn rahoitusmahdollisuudet

Tohtorikoulutettavan toinen seurantaryhmän kokous järjestetään neljä kuukautta ennen perustutkinnon valmistumista. Kokouksessa arvioidaan väitöskirjaprojektin edistyminen ja neuvotellaan väitöskirjan ohjaajan ja seurantaryhmän kanssa rahoitusmahdollisuuksista, mikäli väitöskirja ei valmistu ennen perustutkinnon suorittamista. Tohtorikoulutettavaa kannustetaan hakemaan tutkijakoulun tohtoriohjelmien tohtorikoulutettavien paikkoja perustutkinnon loppuvaiheessa tai välittömästi sen valmistuttua. Mikäli opiskelija ei saa tällaista palkallista tohtorikoulutettavan paikkaa tohtoriohjelmasta, rahoitusta voi hakea muista rahoituslähteistä. Mikäli rahoitus ei muuta kautta järjesty, voidaan siitä erikseen neuvotella opiskelijan, ohjaajan ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin kesken. Opiskelijan tulee tällöin olla yhteydessä tutkijalääkäriohjelman koulutussuunnittelijaan, joka neuvoo prosessin alkuun saattamisessa. Rahoitussuunnitelma raportoidaan tutkijalääkäriohjelmalle.

Henkilöstöasiat ja YPJ

Rotaatio- ja harjoitteluvaihe

Rotaatio- ja harjoitteluvaiheiden (kesät 1-5) aikana opiskelija työskentelee tutkimusavustajana. Tutkimusavustajan tehtävä sijoittuu muun henkilöstön järjestelmään vaativuustasolle 4, jolloin tehtäväkohtainen peruspalkka on 1877,61 €, jonka lisäksi maksetaan henkilökohtainen työn suorituspalkkio suoritusprosentin mukaan. Suoritusprosentti määräytyy alla olevan listan mukaisesti.

1. kesä, suoritusprosentti 7 %, palkka 2009 e/kk
2. kesä, suoritusprosentti 12 %, palkka 2102 e/kk
3. kesä, suoritusprosentti 18 %, palkka 2215 e/kk
4. kesä, suoritusprosentti 24 %, palkka 2328 e/kk
5. kesä, suoritusprosentti 30 %, palkka 2440 e/kk

 

Yllä oleva ohje koskee vuonna 2014 ja sen jälkeen aloittaneita tutkijalääkäriohjelman opiskelijoita. Ennen vuotta 2014 koulutusohjelmaan valituille opiskelijoille maksetaan rotaatio- ja harjoitteluvaiheiden ajalta euromääräinen palkka.

Tutkijajakso

Tutkijajakson aikana (valmistumisen jälkeen, 18 kk) palkkauksessa noudatetaan YPJ mukaista palkkataulukkoa (opetus- ja tutkimushenkilöstö). Tohtorikoulutettavan tehtävä sijoittuu alkuvaiheessa vaativuustasolle 2. Tehtävän vaativuus nousee tasolle 3, kun tohtorin tutkintoon vaadittava työ on noin puolessa välissä ja tasolle 4, kun ohjaaja arvioi väitöstilaisuuden olevan noin vuoden kuluttua. Tiedekunnan henkilöstöasioista vastaavilta voi tiedustella tarkennusta tähän asiaan.

Usein kysyttyä

LL- / HLL-tutkintoni on pian valmis, enkä ole käyttänyt kaikkia TLO-palkkakuukausiani. Voinko käyttää ne nyt?

Lähtökohtaisesti kyllä. Jokaisella TLO:laisella on käytettävissään 5 x 3 palkkakuukautta. Jos et ehdi käyttää niitä kaikkia perustutkintosi aikana, voit sopia jäljelle jääneiden kuukausien käyttämisestä TLO:n koulutussuunnittelijan kanssa. Huomioithan kuitenkin, että minimiaika työsopimukselle on yksi kuukausi – esimerkiksi puolikasta palkkakuukautta ei siis voi valitettavasti käyttää.

Johtoryhmän kokoonpano ja tehtävät

Tutkijalääkäriohjelman johtoryhmä vastaa opiskelijavalinnan organisoinnista ja seuraa ohjelman tavoitteiden toteutumista. Lisäksi johtoryhmä tekee päätöksiä seurantaryhmien suositusten pohjalta ja nimeää 2-3 opinto-ohjaajaa (tutoria) kullekin kurssille. Johtoryhmään kuuluu tutkijalääkäriopiskelijoiden keskuudestaan valitsema opiskelijaedustaja, jonka toimikausi on kaksi vuotta.

Johtoryhmän kokoonpano 2018-2021:
professori Antti Mäkitie, puheenjohtaja
professori Satu Mustjoki
professori Mikko Niemi
professori David Rice
opiskelijajäsen Santeri Pakola

Sihteeri: koulutussuunnittelija Laura Viertola

Vuosikalenteri

L1 syksy
 

  • Syksyllä ennen haun avaamista: lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen vuoden opiskelijoille järjestetään infotilaisuus
  • Vuodenvaihde: haku tutkijalääkäriohjelmaan

L1 kevät – L2 syksy (1. rotaatiokesä)
 

  • Maalis-/huhtikuu: infotilaisuus ja tutortapaaminen
  • Huhti-/toukokuu: rotaatioryhmät valitaan (yhdessä tutoreiden kanssa, mutta opiskelija on itse yhteydessä tutkimusryhmiin)
  • Viimeistään 30.4.: rotaatioryhmät ilmoitetaan TLO:n koulutussuunnittelijalle
  • Toukokuun loppupuolella: henkilötietolomake (06) ja työsopimus (3 kk)
  • Kesäloman kynnyksellä, eli ennen ensimmäistä rotaatiokesää: TLO:n aloituskurssi
  • Syyskuu: tutortapaaminen
  • Viimeistään 15.9.: rotaatioraportti palautetaan tutkijalääkäriohjelmalle

L2 kevät – L3 syksy (2. rotaatiokesä)
 

  • Huhtikuu: tutortapaaminen
  • Huhti-/toukokuu: rotaatioryhmät valitaan
  • Viimeistään 30.4.: rotaatioryhmät ilmoitetaan TLO:n koulutussuunnittelijalle
  • Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
  • Viimeistään 15.9.: rotaatioraportti palautetaan tutkijalääkäriohjelmalle
  • Syyskuu: tutortapaaminen
  • Viimeistään 1.12.: opiskelija valitsee tutkimusryhmän, jossa tekee väitöskirjaprojektin

L3 kevät – L4 syksy (1. harjoittelukesä)
 

  • Toukokuun loppupuolella: henkilötietolomake palautetaan ja työsopimus tehdään
  • Syys-/lokakuu: tutortapaaminen
  • Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalääkäriohjelmalle

L4 kevät – L5 syksy (2. harjoittelukesä)
 

  • Viimeistään keväällä: opiskelija hakee tohtorin tutkinnon suoritusoikeutta ja valitsee tohtoriohjelman
  • Tutkinnonsuoritusoikeuden myöntämisen yhteydessä: seurantaryhmä nimetään
  • Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
  • Syys-/lokakuu: tutortapaaminen
  • Tohtoriohjelman ohjeiden mukaisesti: opiskelija järjestää ensimmäisen seurantaryhmäkokouksen ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
  • Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalääkäriohjelmalle

L5 kevät – (3. harjoittelukesä)
 

  • Toukokuun loppupuolella: työsopimus (3 kk)
  • Perustutkinnon suorittamisen jälkeen: täysipäiväinen työskentely väitöskirjan ohjaajan tutkimusryhmässä
  • Viimeistään 1.12.: harjoitteluraportti palautetaan tutkijalääkäriohjelmalle
  • Viimeistään neljä kuukautta ennen perustutkinnon suorittamista: opiskelija järjestää toisen seurantaryhmäkokouksen ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
  • Ennen perustutkinnon suorittamista: tohtorikoulutettava neuvottelee rahoituksesta ja raportoi rahoitussuunnitelman tutkijalääkäriohjelmalle

Perustutkinnon suorittamisen jälkeen
 

  • Tohtoriohjelmakohtaiset käytänteet: tohtorikoulutettava järjestää seurantaryhmäkokoukset tohtoriohjelman sääntöjä seuraten ja raportoi edistymisestä tohtoriohjelmalle
  • Väitöskirjan valmistuessa: tulevasta väitöksestä ilmoitetaan tutkijalääkäriohjelman koulutussuunnittelijalle
  • Väitöskirjan "Acknowledgements"- kappaleessa tulee mainita tutkijalääkäriohjelma

Usein kysytyt kysymykset

Ehtiikö TLO:ssa pitää lomaa?

Kyllä ehtii ja työstä kertyy lomaa. Työstä saa palkkaa 3 kuukaudelta/vuosi, tähän kuuluu noin 1 viikko palkallista lomaa. Myös palkattoman loman pitäminen on mahdollista, kunhan tämä sopii tutkimusryhmien aikatauluihin.

Milloin TLO:laiset ehtivät tehdä amanuenssuureja?

On mahdollista tehdä TLO:n tutkimustyötä jonain muuna vuoden aikana kuin kesällä. Amanuensuurit voi sijoittaa niille sopiviin aikoihin. TLO joustaa aikatauluissaan.

Onko kliinisten töiden tekeminen kandina poissuljettu?

Ei ole. TLO:ssa tehtävä palkallinen tutkimustyö on aikatauluiltaan joustava. Kliinisiä töitä voi tehdä esimerkiksi kesällä ja vastaavasti TLO:n tutkimustyötä esimerkiksi joululomalla.

Mitkä ovat tutkijalääkäriohjelman hyviä ja huonoja puolia?

Opiskelijoiden mukaan tutkijalääkäriohjelman hyviä puolia ovat vertaistuki, nopea eteneminen tutkimustyöhön sekä tutkimustyön aloittaminen jo opintojen varhaisessa vaiheessa. Rotaatiot ovat TLO:n vahvuus; on loistava mahdollisuus nähdä erilaisia tutkimusryhmiä ja laboratorioita, ennen kuin valitsee oman tutkimusryhmänsä. TLO tarjoaa opiskelijalle myös varman kesätyön, sillä rahoitus järjestetään vuosittain 3 kuukaudeksi. TLO on joustava ohjelma: TLO suosittaa rotaatioiden ja harjoitusvaiheen suorittamista kesäisin, mutta työtä on mahdollista tehdä muuhunkin aikaan vuodesta.

Huonoksi puoleksi TLO:n opiskelijat ovat maininneet ajankäytön. Loma-ajat menevät pitkälti TLO:n työskentelyn parissa, tosin lomaakin ehtii kyllä pitää.
 

LL- / HLL-tutkintoni on pian valmis, enkä ole käyttänyt kaikkia TLO-palkkakuukausiani. Voinko käyttää ne nyt?

Lähtökohtaisesti kyllä. Jokaisella TLO:laisella on käytettävissään 5 x 3 palkkakuukautta. Jos et ehdi käyttää niitä kaikkia perustutkintosi aikana, voit sopia jäljelle jääneiden kuukausien käyttämisestä TLO:n koulutussuunnittelijan kanssa. Huomioithan kuitenkin, että minimiaika työsopimukselle on yksi kuukausi – esimerkiksi puolikasta palkkakuukautta ei siis voi valitettavasti käyttää.

Mitä minun tulisi huomioida, kun olen valmistunut lisensiaatiksi?

Onnittelut tutkinnon valmistumisesta! Asiasta kannattaa ilmoittaa mahdollisimman pian TLO:n koulutussuunnittelijalle, jotta sinut siirretään perustutkinnon suorittaneiden TLO:laisten sähköpostilistalle. Kerrothan samalla, miten olet suunnitellut rahoittavasi väitöskirjaprojektisi loppuvaiheen. Jos sinulla on rahoitukseen liittyviä kysymyksiä, kurkkaa yltä löytyvä kohta ”Miten rahoitan väitöskirjaprojektini lisensiaatintutkinnon valmistumisen jälkeen?”

Yhteystiedot, tuki ja neuvonta

Tutkijalääkäriohjelma toteutetaan yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan ja tiedekunnan tohtoriohjelmien kesken. Koulutusohjelmaa koordinoi Helsingin yliopiston tutkimuspalvelut yhteistyössä tutkijalääkäriohjelman johtoryhmän kanssa. Tutkijalääkäriohjelman asioita koordinoi koulutussuunnittelija Laura Viertola.

Kaikissa TLO:hon liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä ohjelman koulutussuunnittelijan puoleen, jonka tavoitat osoitteesta meilahti-phd@helsinki.fi. Tarvittaessa voit myös sopia erillisen tapaamisajan. Löydät koulutussuunnittelijan Meilahden opiskelijapalveluiden tiloista Biomedicum 1:n kolmannesta kerroksesta. Koulutussuunnittelija työskentelee teitä opiskelijoita varten, joten ethän epäröi ottaa yhteyttä, olipa asiasi pieni tai suuri!
 

On myös mahdollista keskustella TLO:n asioista toisen TLO:n opiskelijan kanssa. Vertaistuesta on monesti hyötyä. Esimerkiksi joryn opiskelijajäsen on hyvin perillä TLO:n asioista ja häneen voi olla yhteydessä. Joryn opiskelijajäsen 2021-2022 on Santeri Pakola.