Tämä ohje koskee alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskeluoikeuksia, jotka ovat alkaneet 1.8.2005 tai sen jälkeen, eli opintojen rajauslain alaisia opiskeluoikeuksia.
Tutkinnon suoritusaikaan ei lasketa poissaoloa
- lakisääteisestä syystä
- muusta kuin lakisääteisestä syystä kaksi lukukautta (ennen 1.8.2015 alkaneissa opiskeluoikeuksissa neljä lukukautta).
Poissaololukukausien ei tarvitse olla peräkkäisiä. Jos sinulla on useampia aktiivisia opiskeluoikeuksia, sinun ei tarvitse ilmoittautua kaikkiin niihin samanaikaisesti joko läsnäolevaksi tai poissaolevaksi. Voit sen sijaan valita olevasi esimerkiksi läsnäoleva toisessa koulutusohjelmassa ja poissaoleva toisessa koulutusohjelmassa.
Jos opiskelet lisäajalla, poissaolo ei vaikuta lisäajan pituuteen.
Oletko uusi opiskelija? Huomaa että ensimmäisenä lukuvuonna poissaoloilmoittautuminen on sallittu vain lakisääteisistä syistä. Lue uuden opiskelijan ohjeet miten ilmoittaudut ensimmäiselle lukuvuodelle.
Lakisääteinen poissaolo
Lakisääteisiä poissaolon syitä ovat
- asevelvollisuuslain mukaisen palvelun suorittaminen
- siviilipalveluslain mukaisen palvelun suorittaminen
- naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain mukaisen palvelun suorittaminen
- raskaus-, vanhempainvapaa (ennen äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa) sekä adoption yhteydessä pidettävä vapaa.
Voit olla ilmoittautuneena poissaolevaksi lakisääteisestä syystä rajattoman määrän lukukausia ilman, että opiskeluaikasi kuluu. Toimita todistus lakisääteisestä poissaolosta (katso alla) opiskelijapalveluihin opiskeluoikeuden vielä ollessa voimassa. Todistusta ei voi toimittaa enää opiskeluoikeuden voimassaolon päättymisen jälkeen.
Lakisääteinen syy voidaan merkitä vain poissaololukukausille. Lakisääteisen poissaolon merkitsemiseksi riittää, että syy on kestänyt vähintään päivän sen lukukauden puolella, jolle olet ilmoittautunut poissaolevaksi. Jos olet ilmoittautunut läsnäolevaksi tai laiminlyönyt ilmoittautumisen jo päättyneelle lukukaudelle, ilmoittautumista ei voi jälkikäteen muuttaa lakisääteiseksi poissaoloksi. Tällaiset lukukaudet kuluttavat tutkinnonsuoritusaikaasi.
Ensimmäisenä opiskeluvuonna myös sairaus tai vamma on lakisääteinen poissaolon syy. Toisin kuin muut lakisääteiset poissaolon syyt, poissaolo sairauden tai vamman takia kuluttaa kuitenkin tutkinnonsuoritusaikaa ja lasketaan mukaan lakisääteiseen enimmäisopiskeluaikaan.
Lakisääteisen syyn todistaminen
Toimita todistus lakisääteisen poissaolon perusteesta Kaisa-talon opiskelijaneuvontaan. Todistuksesta tulee ilmetä lakisääteisen syyn kesto. Voit toimittaa todistuksen myös jälkikäteen, kunhan toimitat sen ennen tutkinnonsuoritusaikasi päättymistä.
Todistuksena käy
- Kelan päätös raskaus- tai vanhempainrahasta (vanhemmissa päätöksissä äitiys-, isyys- tai vanhempainrahasta) tai muiden maiden viranomaisten vastaavat todistukset lakisääteisestä vanhempainvapaasta
- sotilaspassi
- todistus siviilipalveluksesta, josta käy ilmi palveluksen alkamis- ja päättymispäivämäärät
Huomaathan että, jos sinulle myönnettiin ensimmäiselle opiskelulukuvuodelle lykkäystä muusta kuin yllä mainituista syistä, poissaolo kuluttaa opiskeluaikaa samalla tavalla kuin muut poissaolot (katso alla).
Muu poissaolo
Voit ilmoittautua poissaolevaksi muusta kuin lakisääteisestä syystä kaksi tai neljä lukukautta kuluttamatta opiskeluaikaasi. Näistä poissaoloista ei tarvitse ilmoittaa syytä opiskelupaikan vastaanoton jälkeen mihinkään erikseen. Riittää että teet lukuvuosi-ilmoittautumisen poissaolevaksi.
Sinulla on käytössäsi muita kuin lakisääteisiä poissaoloja, jotka eivät kuluta tutkinnonsuoritusaikaasi
- kaksi lukukautta, jos opiskeluoikeutesi on alkanut 1.8.2015 tai sen jälkeen
- neljän lukukautta, jos opiskeluoikeutesi on alkanut ennen 1.8.2015
Jos olet poissaoleva useamman lukukauden muusta kuin lakisääteisestä syystä, opiskeluaikasi kuluu normaalisti.