Tieteellinen kirjoittaminen ja akateemiset tekstitaidot

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Tieteellinen kirjoittaminen on osa akateemisia tekstitaitoja ja viestintäosaamista. Nämä taidot ja osaaminen kehittyvät opintojen aikana vähitellen kirjoittamalla, lukemalla, kuuntelemalla, keskustelemalla, antamalla ja saamalla palautetta sekä reflektoimalla omaa osaamista. Tieteellistä tietoa voidaan tulkita ja tuottaa nykyään monin tavoin, esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, painetussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Tieteellinen kirjoittaminen

Tieteellinen kirjoittaminen on luonteeltaan yhteisöllistä ja konventionaalista: ilmaisutavat ja normit vaihtelevat ympäristöstä riippuen. Tieteellisen kirjoittamisen opiskelu on siis tiedeyhteisön pelisääntöjen harjoittelua. Näitä sääntöjä oppii pikkuhiljaa yhteisön toimintaan osallistumalla: kirjoittamalla tekstejä ja keskustelemalla niistä erilaisten lukijoiden kanssa sekä antamalla ja vastaanottamalla palautetta.

Myös yhteiskirjoittaminen on hyödyllistä, koska se vahvistaa palaute- ja yhteistyötaitoja. Monissa akateemisissa työyhteisöissä tekstejä laaditaankin usean asiantuntijan tiimeissä, ja tieteelliset julkaisut käyvät läpi vertaisarviointiprosessin, jossa alan asiantuntijat lukevat ja kommentoivat käsikirjoituksia.

Kirjoittamisessa on kyse myös prosessinhallinnasta. Monet akateemiset tekstilajit, kuten opinnäytetyöt, ovat suuritöistä kokonaisuuksia, joiden tuottamiseen tarvitaan itsesäätelytaitoja ja elämänhallintaa. Siksi oman osaamisen reflektointi on olennaista kirjoitustaitojen kehittämisessä. Kirjoittaminen on valintoja ja ongelmanratkaisua, mutta ongelmia ei tarvitse jäädä ratkomaan yksin; opiskelijalle on tarjolla paljon apuneuvoja tieteellisen kirjoittamisen ja viestintäosaamisen kehittämisen tueksi.

Vinkkejä oman kirjoittamisen kehittämiseen

Opiskelijan tekstilajit

Minkälainen on oppimispäiväkirja? Miten katsaus eroaa tutkimusraportista tai esseestä?
Kielijelppi-sivustolta löydät kuvauksia yleisimmistä opiskelijoiden tekstilajeista.

Palaute ja arviointi

Askarruttaako palaute tai turhauttaako palautteen puute? Plotti-sivustolta löytyy kirjoitus, joka antaa vinkkejä parempiin palautekokemuksiin. 

Kielijelpistä löydät tietoa, miten voit viimeistellä tekstisi arviointia varten.

Oman tieteenalan käytänteet

Oman tieteenalasi käytänteihin saat apua koulutusohjelmien omista kirjoitelmaohjeista sekä oman alasi opettajilta ja ohjaajilta. Valitse koulutusohjelmasi, niin näet myös oman tiedekuntasi tai koulutusohjelmasi mahdolliset tarkentavat ohjeet tieteelliseen kirjoittamiseen. Myös oman tieteenalan julkaisuja lukemalla ja analysoimalla voi oppia käytänteitä. Monista vertaisarvioiduista julkaisuista löytyy myös kirjoittajille suunnattu ohje, joka valottaa julkaisun kirjoittamiskonventioita.

Tieteellisen tiedon haku

Tieteellinen kirjoittaminen edellyttää aiempaan tutkimukseen perehtymistä. Kun etsit olemassa olevaa tutkimustietoa, sinun on hallittava tieteellisen tiedonhaun tekniikoita ja osattava arvioida tiedonlähteitä kriittisesti. Se, mitä lähteitä sinun kannattaa omassa työssäsi hyödyntää, riippuu paljon tutkimusaiheesta ja tieteenalasta.  

Pääset alkuun tiedonhaussa esimerkiksi, kun  

  • selaat oman alasi uutta kirjallisuutta Helkassa (rajaa haku uutuuksiin) tai vierailet kirjaston hyllyllä sinua kiinnostavan kirjastoluokan kohdalla 
  • teet aiheeseesi liittyviä tiedonhakuja kirjastotietokantoihin 
  • poimit löytämäsi tutkimuskirjallisuuden lähdeviitteistä lisää sinua kiinnostavia tiedonlähteitä. 

Opiskelijan ohjeisiin on koottu lisää vinkkejä tiedonhankintaan ja -hallintaan.

Eri alojen tiedonlähteisiin voit tutustua Helsingin yliopiston kirjaston asiantuntijoiden laatimissa tieteenalaoppaissa.

Jos haluat opiskella itsenäisesti tieteellistä tiedonhankintaa, voit osallistua Tutkielman tekijän tiedonhankinta -verkkokurssille.

Lähdeviittauksen käytännöt

Lähteisiin viittaaminen

Lähteisiin viittaaminen on keskeinen osa tieteellisen kirjoittamisen prosessia. Lähdeviitteiden on tarkoitus ilmaista yksiselitteisesti ja läpinäkyvästi, mitä lähteitä kirjoittaja on tekstissään käyttänyt. Lähteisiin on viitattava tieteenalalla vakiintuneella tavalla. Eri aloilla voi olla omia viittauskäytäntöjä ja suositeltuja viittaustyylejä – saat niistä tietoa omasta koulutusohjelmastasi. Lähdeviittauskäytäntöihin on syytä tutustua jo kirjoittamisprosessin alkuvaiheessa.  

Voit perehtyä lähdeviitteiden käyttöön ja lähdeluettelon laatimiseen esimerkiksi Opiskelijan digitaidot -materiaalin tai Kielijelpin lähdeviittausohjeiden avulla.

Kuvien käytöstä tutkielmissa ja kuviin viittaamisesta tieteellisessä kirjoittamisessa löydät lisää tietoa ohjeesta Vinkkejä tiedonhallintaan ja -hankintaan.

Viitteidenhallintaohjelmat

Kun olet tutustunut oman alasi viittauskäytäntöjen periaatteisiin, voit ottaa käyttöön viitteidenhallintaohjelman. Viitteidenhallintaohjelma auttaa sinua pitämään omat lähteesi järjestyksessä ja sen avulla voit laatia lähdeluettelon tietyn tyylin mukaisesti. Viitteidenhallintaohjelmia on lukuisia, esimerkiksi Endnote, Zotero ja Mendeley.  

Tutustu eri viitteidenhallintaohjelmiin kirjaston verkkosivuilla

Tekijänoikeudet ja plagiointi

Tutustu Kopiraittilan korkeakoulun itseopiskelumateriaaleihin, joiden avulla saat tietoa tekijänoikeuksien asianmukaisesta huomioimisesta tieteellisessä tekstissä (esimerkiksi kuvien ja kaavioiden käyttö sekä asianmukainen siteeraaminen tekijänoikeuksien näkökulmasta).Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa (pdf)

Helsingin yliopistolla on käytössä myös plagiaatintunnistusjärjestelmä tukemassa opetusta ja tieteellisen kirjoittamisen ohjaamista.

Lähdevinkkejä: tieteellisen kirjoittamisen apuneuvoja

Kielikeskuksen ylläpitämät sivustot opiskelukirjoittamisen ja vuorovaikutuksen tueksi

Kielijelppi
Kirjoittamisen ja puheviestinnän verkko-opas, joka tarjoaa apua erilaisten tekstien ja suullisten esitysten laadintaan sekä tukea viestintätilanteisiin.

Plotti – kaikkea viestinnästä
Blogisivusto, jolta löytyy kirjoituksia kirjoittamisesta ja vuorovaikutuksesta erityisesti yliopisto-opiskelijan näkökulmasta.

Kirjoittajan työkalupakki
Kirjoittajan ja palautteenantajan apuneuvo.

Muita lähteitä

Kielitoimiston sanakirja ja Kielitoimiston ohjepankki 
Kotimaisten kielten keskuksen sivut ovat useimmiten luotettavin verkkolähde kieliasioihin.

Vastuullinen tiede
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivusto tieteen etiikasta ja tiedeviestinnästä

Avoimen yliopiston tieteellisen kirjoittamisen ohjeita