Tutkielma ja kypsyysnäyte kandiohjelmassa

Alempaan korkeakoulututkintoon sisältyy 6 op:n laajuinen kirjallinen tutkielma.

Tutkielmassa osoitat kykyä tieteelliseen ajatteluun, tieteenalan ongelmien käsittelyyn ja tieteelliseen viestintään. Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Sinulla on oltava työssäsi selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma itsenäisesti. 

Tutkielma arvioidaan asteikolla 0-5. Alempaan korkeakoulututkintoon kuuluvan tutkielman arvosana otetaan huomioon laskettaessa aineopintojen kokonaisarvosana. Jos olet tyytymätön tutkielmasi arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta.  Tutkielmasi suorituspäiväksi kirjataan päivä, jolloin palautat valmiin tutkielman arviointia varten. Koulutusohjelmasi opetussuunnitelmaan sisältyy tutkielman arviointiin liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja ohjeita.

Tutkielmatiedoston saavutettavuuden varmistamiseksi, voit käyttää Helsingin yliopiston mallipohjaa. Pohjassa on ohjeistettu saavutettavan tiedoston tekemistä ja annettu valmiit tyylit. Varmista kuitenkin tiedekuntasi ja koulutusohjelmasi opinnäyteohjeet ennen kuin käytät mallipohjaa. Kun Word-tiedosto on saavutettavuuden osalta kunnossa, onnistuu myös saavutettavan PDF-tiedoston laatiminen vaivattomasti.

Tutkielmaan kuuluu tiivistelmä, joka laaditaan tutkielman kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee laatia tiivistelmä lisäksi koulusivistyskielellään siinä tapauksessa, että tiivistelmä on myös kypsyysnäyte, jolla opiskelija osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Tiivistelmää koskevat ohjeet (esimerkiksi merkkimäärän osalta) vaihtelevat koulutusohjelmittain. Tarkastathan tältä osin ohjeet koulutusohjelmastasi. Voit käyttää oheista yliopiston tiivistelmäpohjaa (Word-tiedosto). Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla. Yhdistä tiivistelmä tutkielmatiedostoon. 

Eläinlääketieteen kandidaatintutkielmatyöskentelyn ohjeet

Eläinlääketieteen kandidaatin tutkielma on pienimuotoinen tieteellinen työ, jonka tekeminen kehittää opiskelijan valmiuksia

• hankkia ja analysoida tieteellistä tietoa
• tuottaa tieteellistä tekstiä
• esittää työnsä tiedeyhteisössä käytettävällä tavalla kirjallisesti ja suullisesti sekä
• ottaa vastaan palautetta.

Tutkielmassa opitaan myös käyttämään viittaustekniikkaa, jota käytetään tieteellisissä julkaisuissa ja lisensiaatintutkielmassa. Tutkielma tehdään ohjatusti, mutta sen tekeminen edellyttää opiskelijalta itsenäistä työotetta. Vaikka tutkielma kirjoitetaan itsenäisesti, opiskelijoiden on suositeltavaa luoda yhteistyöverkostoja ja antaa toisilleen tukea ja palautetta työn edetessä. Ohjaussuhteen alkaessa tulee ohjaajan kanssa sopia mahdollisimman realistisesta aikataulusta, jossa huomioidaan sekä opiskelijan että ohjaajan aikataulut ja jota muutetaan vain yhteisestä sopimuksesta.

Aiheen valinta

Opiskelija valitsee tutkielmansa aiheen ensisijaisesti ohjaajien antamista aiheista. 

Työhön tarjolla olevat uudet aiheet ja aihepiirit julkaistaan syyslukukauden aikana. Tutustu aiheisiin ja aihepiireihin (Excel). Huom! Aiheita ei voi ennakkoon varata Excelistä, vaan aiheiden varaaminen tapahtuu kandidaatintutkielmien Moodle-alueella to18.9.2025 klo 16.00 alkaen. Aiheiden varaamisesta ja tarkemmasta ajankohdasta tiedotetaan tarkemmin sähköpostitse. 

Aiheet ovat voimassa koko lukuvuoden ajan. Mikäli tutkielma ei valmistu lukuvuoden aikana, on opiskelijan sovittava ohjaussuhteen jatkumisesta ohjaajan kanssa. Jos opiskelijalla on mielessä oma, itse kehitelty aihe tai tutkimuskysymys, opiskelijan tulee olla yhteydessä aihepiirin opettajiin. He osaavat arvioida aiheen soveltuvuutta kandidaatintutkielman aiheeksi sekä suositella sopivia ohjaajia. Kandidaatintutkielman aihetta on toisinaan mahdollista jatkaa lisensiaatintutkielmassa, tai vastaavasti lisensiaatintutkielmaa aloittava opiskelija voi laatia samasta aihepiiristä ensin kandidaatintutkielman.

Valmiiksi annetut aiheet on tarkoitettu pääsääntöisesti 2. ja 3. vuosikurssin opiskelijoille. 1. vuosikurssin opiskelija voi varata aiheen edellyttäen, että hänellä on tutkielman tekemiseen riittävät valmiudet (aiheeseen liittyvät aineopinnot suoritettuna tiedekunnassa tai vastaavat opinnot muualla, sekä äidinkielen viestintäopinnot suoritettuina).

Ohjaus ja tuki

Aiheen valittuaan opiskelija ottaa yhteyttä ohjaajaan sopiakseen työskentelyn etenemisestä. Suositeltavaa on, että opiskelija ja ohjaaja tapaavat ennen työskentelyn alkua. Tapaamisessa sovitaan työn aikataulusta, aiheen rajaamisesta, tutkielman alustavasta jäsentelystä ja lähteiden valinnasta. Sopimisen tukena toimii suunnitelmalomake. Ohjauskäytännöt voivat vaihdella jonkin verran ohjaajien kesken.

Ohjaaja antaa opiskelijalle palautetta tutkielman tekstistä yleensä kaksi kertaa, mutta ohjaajalta voi myös pyytää apua pienempiin kysymyksiin. Palautetta kannattaa pyytää jo kirjoitusprosessin aikana.

Ohjaussuhteessa mahdollisesti ilmeneviin ongelmiin on saatavissa apua tiedekunnan koulutus­­suunnittelijalta ja kandidaatintutkielman vastuuopettajalta (ks. Sisu ELK-132).

Opiskelijan on suositeltavaa osallistua Helsingin yliopiston kirjaston tiedonhankinnan koulutuksiin ja opastuksiin. Tarjolla oleva koulutus löytyy kirjaston sivuilta.

Tukea kirjoittamiseen ja kielenhuoltoon saa mm. seuraavista lähteistä:

• Kielikeskuksen opas Kielijelppi
• Kirjoittajan työkalupakki (Kielijelpissä)
• Tieteellisen kirjoittamisen itsearviointitesti
• Ajanhallintaan ja työn suunnitteluun Gradutakuu
• Miten kirjoittaa ja viitata oikein? Tieteellinen kirjoittaminen ja akateemiset tekstitaidot sekä Mitä ovat vilppi ja plagiointi?
• Kielitoimiston testit
• Kielitoimiston ohjepankki
• Kielitoimiston sanakirja
• Kirjoittajan ABC:n testit

Kirjoitusohjeet

Tutkielma perustuu ohjaajan kanssa sovittuihin n. 10 tieteelliseen artikkeliin tai muuhun lähteeseen. Erityisestä syystä ja ohjaajan suostumuksella voidaan lähteiden määrästä jonkin verran poiketa. Lähteiden tulee lähtökohtaisesti olla vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, mutta joitakin muita tekstejä (esim. kirjat, viranomaistekstit) voidaan aiheen niin vaatiessa käyttää näiden rinnalla. Vertaisarvioitujen artikkelien joukossa tulee olla tieteellisiä alkuperäisjulkaisuja.

Tutkielman alussa on otsikoitu tiivistelmä (pituus enintään 150 sanaa). Tiivistelmästä on käytävä selväsanaisesti ilmi a) tutkielman lähtökohdat ja b) tutkielman keskeinen sisältö. Lähtökohtina on mainittava kyseisen kandidaatintutkielman tavoite sekä se, että lähestymistapana on kirjallisuuskatsaus. Tutkielman sisältöä kuvattaessa ei mennä yksityiskohtiin eikä viitata lähdekirjallisuuteen.

Tutkielman rakenne noudattaa tieteellisen katsausartikkelin rakennetta. Varsinainen tutkielma alkaa johdannolla, jossa selvitetään tutkimuskysymyksen/ongelman taustaa käyttäen tarpeen mukaan lähteitä ja esitetään tutkielman tavoitteet. Seuraavaksi esitetään tutkimustulokset lähteisiin nojaten sekä tarpeen mukaan myös julkaisuissa käytetyt metodit. Tarkoituksena ei ole toistaa tai suoraan kopioida julkaisujen sisältöä, vaan vetää yhteen, verrata ja tehdä johtopäätöksiä. Lopussa on syytä kerrata tärkeimmät johtopäätökset. Tekstissä käytetään tarkoitukseen sopivia omavalintaisia väliotsikoita.

Tutkielman laajuus (ml. tiivistelmä ja kirjallisuusluettelo) on 8–12 sivua. Sivujen numerointi aloitetaan tiivistelmästä. Kandidaatintutkielmassa ei ole sisällysluetteloa. Lisensiaatintutkielman kirjoitusohjeita noudatetaan seuraavissa yhteyksissä:

• Viittauskäytäntö (2.7, 3.4)
• Kirjallisuusluettelo (2.7)
• Lyhenteiden ja vierasperäisten sanojen käyttö (3.3)
• Teksti- ja marginaaliasetukset (3.1). Huom. Ei ole tarpeen käyttää hierarkkista otsikkorakennetta. Otsikoita ei numeroida.
• Mahdolliset taulukot ja kuvat teksteineen (3.2)
• Kansilehti (3.1). Huom. Lisäksi kansilehdelle tulee ohjaajan nimi.

Seminaarityöskentely

Kun tutkielma on valmis, opiskelija esittää sen suullisena esityksenä havaintomateriaalia käyttäen. Yleensä esitykset pidetään kandidaatintutkielmien seminaarissa, joita järjestetään kahdesti lukukaudessa. Opiskelija sopii ohjaajan kanssa esitysajan ja varaa sen sitten tämän linkin takana olevasta Excelistä. Esitys voidaan myös pitää muussa, ohjaajan kanssa sovittavassa tilaisuudessa. 

Seminaarit järjestetään etäyhteyden avulla (Zoomissa). Katso tarkemmat ohjeet seminaariohjelmasta. Opiskelija osallistuu seminaareihin myös kuuntelijana (8 esitystä, 2 h) ja merkitsee kuunnellut seminaariesitykset Moodleen. Seminaarissa on mahdollisuus tehdä osasuoritus valinnaiseen kurssiin Strimma i veterinärmedicinsk svenska (ELK-411).

Tutkimustiedote

Opiskelija laatii tutkielmastaan lyhyen tutkimustiedotteen (n. 200-400 sanaa), jonka ohjaaja hyväksyy. Opiskelija julkaisee hyväksytyn tutkimustiedotteen blogisivustolla, joka löytyy kandidaatintutkielmien Moodle-alueelta.

Valmiin tutkielman toimittaminen ja arviointi

Opiskelija esitäyttää tutkielman arviointilomakkeen ja lähettää sen ohjaajalle sähköpostitse yhdessä valmiin tutkielman kanssa. Äidinkielen pakollisten opintojen (2. vuoden syksy) tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen lopullisen työn luovuttamista arvioitavaksi. Kun tutkielma on muodollisesti, sisällöllisesti ja kielellisesti (kypsyysnäyte) ohjaajan hyväksymä, opiskelija tallentaa valmiin kandidaatintutkielman pdf-muodossa Moodleen arkistointia varten. Ohjaaja arvioi tutkielman arviointimatriisin avulla ja täydentää arviointilomakkeen. Tutkielman suorituspäiväksi kirjataan päivä, jolloin opiskelija palauttaa ohjaajalle valmiin tutkielman arviointia varten. Ohjaaja lähettää lomakkeen koulutussuunnittelijalle (erja.mattila at helsinki.fi) ja tiedon arvioinnista opiskelijalle. Lomake pyydetään tallentamaan Word-muotoon.

Kypsyysnäyte

Valmis kandidaatintutkielma on samalla kypsyysnäyte (VIIKE-004). Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa tutkielmansa sillä kielellä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen arvioi ohjaaja asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteestä annetaan erillinen suoritus, joka rekisteröidään tutkielman hyväksymisen yhteydessä.

Lista tiedekunnassa valmistuneista kandidaatintutkielmista 2010-2021

Tehdyt tutkielmat 2010-2021

Kypsyysnäyte on tutkielmasi alaan liittyvä tieteellinen teksti, esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai jokin muu kirjallinen työ, joka on määritelty koulutusohjelmasi opetussuunnitelmassa. Sinun tulee suorittaa tutkintosi yhteisiin opintoihin kuuluvat äidinkielen opinnot ennen kypsyysnäytettä.

Kypsyysnäytteellä osoitat perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan sekä suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Kirjoita kypsyysnäyte koulusivistyskielelläsi, suomeksi tai ruotsiksi. Tutkintotodistukseesi merkitään koulusivistyskielesi sekä se, millä kielellä olet kirjoittanut kypsyysnäytteen. Koulusivistys ja kypsyysnäyte tuottavat yhdessä tämän kielen erinomaisen taidon (kielitaitolaki, 6 §).

Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomen tai ruotsin kieli, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai samalla kielellä, jolla olet kirjoittanut tutkielmasi. Tutkintotodistuksellasi et voi tällöin osoittaa erinomaista kielitaitoa, vaan sinun tulee tarvittaessa hankkia todistus erinomaisesta suomen tai ruotsin kielen taidosta muulla tavalla. Lisätietoa muista tavoista löydät opetushallituksen sivuilta (valtionhallinnon kielitutkinnot).

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen arvioi ja hyväksyy useimmissa tapauksissa koulutusohjelman opettaja, esimerkiksi tutkielmasi ohjaaja. Hyväksyjän tulee hallita kieli, jolla olet kirjoittanut kypsyysnäytteesi.

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, mutta sen laajuudeksi kirjataan opintotietojärjestelmään 0 op.

Huomaathan, että tekoälyn käyttäminen kypsyysnäytteen laatimiseen ei ole sallittua. Lue lisää sivulta Tekoälyn käyttäminen oppimisen tukena.

Valmis kandidaatintutkielma on samalla kypsyysnäyte (VIIKE-004), jonka avulla opiskelija osoittaa muodollisesti valtion virkoja varten vaadittavan täydellisen kielitaidon, kun hän kirjoittaa tutkielmansa sillä kielellä, jolla on saanut koulusivistyksensä. Kypsyysnäytteen arvioi ohjaaja asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteestä annetaan erillinen suoristusmerkintä, joka rekisteröidään tutkielman hyväksymisen yhteydessä.