Podcast: Kaikkien työelämä?

Rasismi ja kielimuuri, jakso 1/3: Mona Eid – Iso kuva

(audio englanniksi)

Miltä suomalaisen työelämän rasismi näyttää tänä päivänä? Missä ja miten sitä esiintyy? THL:n erikoissuunnittelija ja Ruskeat tytöt -aktiivi Mona Eid kertoo myös omasta urastaan ja THL:n uudesta antirasismin verkkokoulutuksesta.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Rasismi ja kielimuuri, jakso 2/3: Sunna Mbye – DEI-työn arkea Suomessa

(audio englanniksi)

Mikä DEI? Mikä suomalaisilla työpaikoilla ja organisaatioissa puhuttaa ja mietityttää siihen liittyen? Deidei Oy:n asiantuntija, projektikoordinaattori ja Tampereen yliopiston tuore maisteri Sunna Mbye kertoo myös urapolustaan valmistumisen jälkeen ja mitä neuvoja antaisi nyt gradun kanssa painivalle itselleen.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Rasismi ja kielimuuri, jakso 3/3: Shadia Rask – Tutkimusta ja käytäntöä

(audio englanniksi)

Mitä tuorein tutkimus kertoo työelämän rasismista ja keinoista sen purkamiseksi? Miten tätä tietoa voidaan jalkauttaa käytäntöön niin rekrytoinnissa kuin työelämän toimintakulttuureissa? Tutkimuspäällikkö Shadia Rask kertoo myös urastaan väitöskirjan jälkeen ja miten hän tekee ja hyödyntää tutkimusta nykyisessä työssään yliopiston ulkopuolella.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Vammaisuus, osatyökykyisyys ja ableismi 1/3: Anni Kyröläinen – työllistymisen rakenteelliset esteet

(audio suomeksi)

Mitä tarkoittavat ableismi, osatyökykyisyys tai vammaisuuden sosiaalinen malli? Entä mikä on työllistymisen ekosysteemi? Asiantuntija, Riesa Oy:n perustaja ja Vammaisfoorumin pääsihteeri Anni Kyröläinen kertoo Työ- ja elinkeinoministeriölle tekemästään selvityksestä. Selvityksessä hän kartoitti vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisia esteitä ja keinoja niiden purkamiseksi. Lisäksi Anni kertoo muun muassa omista kokemuksistaan Helsingin yliopistossa sekä taipaleestaan yrittäjänä.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Vammaisuus, osatyökykyisyys ja ableismi 2/3: Amu Urhonen – aktivismia, tutkimusta ja politiikkaa

(audio suomeksi)

Miten aktivismi ja asiantuntijuus sopivat yhteen? Mikä nykyisessä lainsäädännössä mättää? Aktivisti, asiantuntija ja poliitikko Amu Urhonen kertoo kokemuksistaan ja näkemyksistään suomalaisen yhteiskunnan ableismista ja esimerkiksi uudesta vammaisaktivismiin pureutuvasta tutkimushankkeesta, jossa hän työskentelee tutkijana. Mutta lipsahtiko haastattelu inspiraatiopornon puolelle?

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Vammaisuus, osatyökykyisyys ja ableismi 3/3: Jaana Pakarinen – Järjestökenttä ableismia purkamassa

(audio suomeksi)

Millaista vaikuttamistyötä vammaisjärjestöt tekevät alueellisesti ja kansallisesti? Mikä on ISP-malli? Vates-säätiön toimitusjohtaja Jaana Pakarinen avaa myös ajatuksiaan siitä, millaista yhteiskunnan eri sektoreiden välistä yhteistyötä vielä tarvitaan suomalaisen työelämän yhdenvertaisuuden edistämiseksi. 
 

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Sukupuolet ja seksuaalisuudet työssä 1/3: Johanna Naukkarinen – Sukupuolittunut työelämä

(audio suomeksi)

Suomalaiset työmarkkinat ovat EU:n sukupuolisesti eriytyneimpien joukossa. Miksi? Mitä ovat horisontaalinen ja vertikaalinen segregaatio? Miten tätä eriytymistä voidaan purkaa? LUT-yliopiston tutkija Johanna Naukkarinen esittää myös kolme kysymystä, joita meistä jokaisen olisi hyvä miettiä silloin, kun pohdimme omaa tulevaisuuttamme.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Sukupuolet ja seksuaalisuudet työssä 2/3: Anukatariina Saloheimo – Sukupuolten moninaisuus  työpaikoilla 

(audio suomeksi)

Mitä transjärjestöjen teettämät selvitykset kertovat sukupuolten moninaisuuden kohtaamisesta työelämässä? Miten toimia ja jos kohtaa syrjintää omaan sukupuoli- tai seksuaali-identiteettiin liittyen? Järjestöaktiivi, asiantuntija ja kouluttaja Anukatariina Saloheimo kertoo lyhyesti myös yrittäjäksi ryhtymisestä eläkeiässä. 

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Sukupuolet ja seksuaalisuudet työssä 3/3: Late Mäntylä: Muunsukupuolisuus, hyvinvointi ja työelämä

(audio suomeksi)

Miksi ja miten työyhteisöjen harmoniahakuisuus voi olla myös ongelma? Ovatko ei-binäärisyys ja hengellisyys edelleen tabuja työelämässä?  Sateenkaarivähemmistöjen yliopistopappi Late Mäntylä puhuu lisäksi esimerkiksi vähemmistöstressistä, yksinäisyydestä ja työterveyspalvelujen haasteista.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.
 

Ura ekokriisien aikana 1/3: Panu Pihkala – Ympäristötunteet

(audio suomeksi)

Mitä ovat ympäristötunteet, miksi niitä tutkitaan ja mitä meidän jokaisen pitäisi niistä vähintään ymmärtää? Miksi ilmastoahdistus nähdään usein vain nuorten asiana? Tutkija, kirjailija ja kouluttaja Panu Pihkala kertoo myös ajatuksiaan toivosta, työn merkityksellisyydestä ja keskeneräisyyden sietämisen tärkeydestä.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Bonus: Tutustu myös Pihkalan ja psykologi Thomas Dohertyn podcast-sarjaan "Climate Change and Happiness" (vain englanniksi).

Ura ekokriisien aikana 2/3: Ellinoora Vesala – Globaali solidaarisuus

(audio englanniksi) 

Miten ihmisoikeudet liittyvät ekokriiseihin? Miksi meidän pitäisi välittää maapallon toisella puolella elävien ihmisten työoloista? Mitä on ihmisarvoinen työ? Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kotimaan toiminnan päällikkö Ellinoora Vesala valottaa myös globaalin eriarvoistumiskehityksen ja ekokriisien yhteyttä ja perustelee, miksi työntekijöiden järjestäytyminen on niin olennaista.

Lue jakson tekstivastine suomeksi, englanniksi tai ruotsiksi.

Ura ekokriisien aikana 3/3: Tiina Taipale – Kestävät urat

(audio englanniksi)

Voiko kestävää uraa rakentaa, jos oma opiskeluala ei liity kestävyyteen? Mitä eroa on vahvalla ja heikolla kestävyysajattelulla? Onko kestävyydestä tullut muotisana, jolla peitellään viherpesua? Suomen ympäristöopisto Syklin asiantuntija, tutkija Tiina Taipale kertoo myös, mitä meidän kaikkien pitäisi vähintään ymmärtää vahvasta kestävyysajattelusta. Lisäksi hän pohtii, miltä planetaarisiin rajoihin mahtuva työelämä voisi näyttää.

Lue jakson tekstivastine suomeksi englanniksi tai ruotsiksi

Jos etsit vertaisyhteisöä podcastin teemoihin liittyen, tutustu esimerkiksi seuraaviin opiskelijajärjestöihin:

• Students of Color (SOCO) ry
• Rampaopiskelijat ry
• Qaareva ry

Syrjinnässä on kyse siitä, että henkilöä kohdellaan samanlaisessa tilanteessa huonommin kuin toisia yhden tai useamman henkilökohtaisen ominaisuuden takia.

Syrjintä voi olla myös välillistä. Välillinen syrjintä tarkoittaa sitä, että näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa jonkun henkilön muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Välillistä syrjintää voi olla esimerkiksi esteellinen [fyysinen tai digitaalinen] toimintaympäristö. 

Jos kohtaat syrjintää tai epäasiallista kohtelua yliopistolla tai työelämässä, älä jää yksin. 

• Jos kaipaat vertaisryhmää, jossa keskustella kokemuksistasi, tutustu esimerkiksi luvussa "Kaipaatko vertaisryhmää?" mainittuihin opiskelijajärjestöihin.  
• Voit aina myös ottaa yhteyttä esimerkiksi opintopsykologiin, uraohjaajaan tai yliopistopappiin, jos haluat keskustella kokemuksistasi luottamuksellisesti kahden kesken.

Jos kohtaat syrjintää yliopistolla tai opintoihin kuuluvassa harjoittelussa

• Voit kääntyä yliopiston häirintäyhdyshenkilöiden puoleen. 
• Myös ylioppilaskunnalla on omat häirintäyhdyshenkilönsä, johon voit ottaa yhteyttä.
• Harjoitteluun liittyvissä syrjintä- tai häirintätapauksissa voit ottaa yhteyttä myös urapalveluihin (traineeships@helsinki.fi) tai oman koulutusohjelman koulutussuunnittelijaasi. Yhdessä voidaan harkita, onko kyseisen harjoittelupaikan kanssa edellytyksiä jatkaa yhteistyötä.

Jos kohtaat syrjintää yliopistoyhteisössä Helsingin yliopiston työntekijänä

• Katso tarkempia tietoja ja toimintaohjeita Flammasta.

Jos kohtaat syrjintää työssä tai rekrytoinnissa yliopiston ulkopuolella

Toimivaltaa syrjintätapauksissa sanelee kulloinkin voimassa oleva lainsäädäntö.

• Jos olet epävarma, mille taholle asiasi kuuluu, voit aina aloittaa ottamalla yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutetun neuvontapalveluun. 
• Jos epäilet tulleesi syrjityksi sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella, voit ottaa yhteyttä tasa-arvovaltuutettuun.
• Jos kuulut ammattiliittoon, myös liitostasi voit saada juridista apua.