Tutkielma ja kypsyysnäyte maisteri- ja lisensiaattiohjelmissa

Tutkielma ja tutkielman suunnitelma

Osana maisteriohjelman syventäviä opintoja laadit 30 op:n laajuisen kirjallisen tutkielman (ent. pro gradu). Mikäli opiskelet lääketieteen, hammaslääketieteen ja eläinlääketieteen aloilla, on kirjallisen tutkielmasi laajuus 20 opintopistettä. 

Tutkielmassa osoitat sen aihepiirin tuntemusta sekä kykyä tieteelliseen ajatteluun, tutkimusmenetelmien hallintaan ja tieteelliseen kielenkäyttöön. Tutkielma vastaa työmäärältään noin yhden lukukauden päätoimista opiskelua. Tämä kattaa sekä tutkielmaan liittyvän aineiston kokoamisen ja aineiston käsittelyn että työn kirjallisen esittämisen.

Ennen tutkielman teon aloittamista tai viimeistään sen alkuvaiheessa sinun on laadittava tutkielman suunnitelma. Suunnitelma käsitellään ja hyväksytään koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Suunnitelmassa nimetään myös tutkielman ohjaaja tai ohjaajat.

Voit tehdä tutkielman itsenäisesti tai osallistumalla ryhmätyöhön tai laajempaan tutkimusprojektiin. Voit myös tehdä tutkielmasi toimeksiantona. Sinulla pitää olla työssä selvästi osoitettava ja arvioitava itsenäinen osuus. Kirjoita tutkielma kuitenkin itsenäisesti. Voit kirjoittaa sen parityönä toisen opiskelijan kanssa vain, jos koulutusohjelmasi on näin erikseen päättänyt. Tällöin tutkielmasta tulee selkeästi käydä ilmi kummankin opiskelijan työn osuus.

Sinun tulee kirjoittaa tutkielmasi akateemisella kirjakielellä.

Tutkielmapohja ja tiivistelmä

Tutkielmatiedoston saavutettavuuden varmistamiseksi, voit käyttää Helsingin yliopiston mallipohjaa (word-tiedosto). Pohjassa on ohjeistettu saavutettavan tiedoston tekemistä ja annettu valmiit tyylit. Pohja sisältää myös tiivistelmän. Varmista kuitenkin tiedekuntasi ja koulutusohjelmasi opinnäyteohjeet ennen kuin käytät mallipohjaa. Kun Word-tiedosto on saavutettavuuden osalta kunnossa, onnistuu myös saavutettavan PDF-tiedoston laatiminen vaivattomasti.

Tutkielmaan kuuluu tiivistelmä, joka laaditaan tutkielman kielellä. Suomen- tai ruotsinkielisen koulusivistyksen saaneen opiskelijan tulee laatia tiivistelmä lisäksi koulusivistyskielellään siinä tapauksessa, että tiivistelmä on myös kypsyysnäyte. Kypsyysnäytteellä opiskelija osoittaa suomen tai ruotsin kielen taitoa. Voit käyttää oheista saavutettavaa yliopiston tiivistelmäpohjaa (word-tiedosto), mikäli et käytä tutkielman mallipohjaa. Täydennä pyydetyt tiedot kullekin riville ja lisää lopuksi tiivistelmä. Tiivistelmän pituus on yleensä 1 sivu. Koulutusohjelmat ja/tai tiedekunnat voivat ohjeistaa asiassa tarkemmin, joten katsothan koulutusohjelmakohtaiset ohjeet. Liitteenä myös malli valmiista tiivistelmästä pdf-muodossa. Voit halutessasi toteuttaa mallin mukaisesti tiivistelmän myös muilla tekstinkäsittelyohjelmilla. Yhdistä tiivistelmä tutkielmatiedostoon. Tiivistelmä on aina julkinen ja tarjotaan avoimesti saataville.

Jos annat tutkielmallesi julkaisuluvan, tarkistathan, että tiedosto on saavutettavassa muodossa. Katso ohjeet saavutettavan tutkielmatiedoston tekemiseen.

Arviointi

Tutkielmasi arvioidaan asteikolla 0–5. Arviointi on suomen-, ruotsin- tai englanninkielinen. Tutkielmasi tarkastaa kaksi tarkastajaa. Tiedekuntaneuvosto tai matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan osalta koulutusohjelman johtoryhmä hyväksyy tutkielmasi ja arvioi sen tarkastajien antaman lausunnon perusteella.

Mikäli olet tyytymätön tutkielmasi arvosteluun, voit hakea siihen oikaisua oikeusturvalautakunnalta. Katso tarkemmat ohjeet tutkielman oikaisupyynnön tekemiseen täältä. 

Kypsyysnäyte on tutkielmasi alaan liittyvä tieteellinen teksti. Kypsyysnäyte voi olla esimerkiksi tutkielman osa tai sen tiivistelmä tai jokin muu kirjallinen työ, joka on määritelty koulutusohjelmasi opetussuunnitelmassa.

Kypsyysnäytteellä osoitat aina perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.

Kypsyysnäyte arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Kypsyysnäytteen arvioi ja hyväksyy useimmissa tapauksissa koulutusohjelman opettaja, esimerkiksi tutkielmasi ohjaaja. Hyväksyjän tulee hallita kieli, jolla olet kirjoittanut kypsyysnäytteesi.

Kypsyysnäyte on erillinen opintosuoritus, mutta sen laajuudeksi kirjataan opintotietojärjestelmään 0 op.

Kypsyysnäytteesi kieli riippuu siitä, oletko suorittanut kypsyysnäytteen alemmassa korkeakoulututkinnossasi, ja siitä, mikä on koulusivistyskielesi.

• Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi ja alempaan korkeakoulututkintoosi on kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettu kypsyysnäyte, voit kirjoittaa kypsyysnäytteen suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Sinun ei enää tarvitse osoittaa kypsyysnäytteellä kielitaitoasi, mutta sinun tulee kirjoittaa kypsyysnäyte, jolla osoitat  perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
• Jos koulusivistyskielesi on suomi tai ruotsi, mutta alempaan korkeakoulututkintoosi ei ole kuulunut koulusivistyskielellä kirjoitettua kypsyysnäytettä (olet esimerkiksi suorittanut tutkinnon ulkomailla), sinun tulee kirjoittaa kypsyysnäyte koulusivistyskielelläsi. Osoitat kypsyysnäytteellä sekä kielitaitoa että perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
  Tämä koskee myös niitä, jotka opiskelevat englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai suorittavat englanninkielistä tutkintoa monikielisessä maisteriohjelmassa. Katso myös, mitä muita kieliopintoja sinulta tällöin vaaditaan tutkintoosi.
• Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla ja opiskelet kotimaiskielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa kotimaisilla kielillä, voit kirjoittaa kypsyysnäytteesi suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai tutkielman kielellä. Osoitat kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.
• Jos koulusivistyskielesi on jokin muu kuin suomi tai ruotsi tai olet saanut koulusivistyksesi ulkomailla ja opiskelet englanninkielisessä maisteriohjelmassa tai monikielisessä maisteriohjelmassa englanniksi, on sinun kirjoitettava kypsyysnäytteesi englanniksi. Osoitat kypsyysnäytteellä perehtyneisyyttä tutkielmasi alaan.

Tutkielmien julkisuus

Ylempään korkeakoulututkintoon sisältyvä opinnäytetyö, tutkielma, on julkinen asiakirja. Julkisuus perustuu julkisuuslakiin (621/1999). Tutkielman julkisuus tarkoittaa sitä, että yliopiston on pyynnöstä annettava tutkielma nähtäväksi kenelle tahansa sitä pyytävälle.

Myös tutkielman tiivistelmä on julkinen.

Salassa pidettävä aineisto ja tutkielma

Tutkielmaan ei saa sisällyttää mitään salassa pidettävää tietoa. Tutkielma on julkinen heti sen jälkeen, kun se on arvioitu ja hyväksytty tiedekuntaneuvoston, koulutusohjelman johtoryhmän tai arvostelulautakunnan kokouksessa. Sinun tulee jättää salassa pidettävät tiedot tausta-aineistoon, jota ei liitetä arvioitavaan tutkielmaan.

Salassa pidettävistä viranomaisten asiakirjoista on säädetty julkisuuslaissa (621/1999). Salassa pidettäviä tietoja ovat mm. tiedot yksityisestä liike- tai elinkeinotoiminnasta taikka yksittäisten henkilöiden terveydentilasta, varallisuudesta, poliittisesta vakaumuksesta tai perhe-elämästä.

Et voi sijoittaa salassa pidettävää aineistoa myöskään tutkielman liitteiksi tai osaksi tiivistelmää. Tutkielman ohjaaja voi saada salassa pidettävän tausta-aineiston nähtäväkseen, mutta hänen tulee huolehtia siitä, ettei tätä aineistoa sisällytetä tutkielmaan. Tutkielman tarkastaja tekee arviointityönsä opiskelijan tuottaman kirjallisen työn perusteella, joka ei saa sisältää salassa pidettäviä tietoja. Tarkastajalla ei ole oikeutta nähdä salassa pidettäviä tausta-aineistoja.

Tutkielmien julkaiseminen

Yliopisto suosittelee maisteritutkintojen ja vastaavien lisensiaatintutkintojen opinnäytteiden/tutkielmien avointa julkaisemista.

Hyväksymällä verkkojulkaisusopimuksen tutkielmasi julkaistaan Helsingin yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa, jossa se on suuren yleisön nähtävillä. Hakukoneet nostavat julkaisuarkistossa olevan aineiston korkealle hakutuloksissa.

Tutkielman tallentaminen E-thesis -järjestelmään ei vielä tarkoita julkaisuluvan antamista. Sitä kysytään erikseen ja saat sitä koskevan viestin E-thesis -järjestelmästä tutkielmasi hyväksymisen jälkeen. Mikäli et anna verkkojulkaisulupaa, tulee tutkielma nähtäville ainoastaan Helsingin yliopiston kirjaston kirjastokioskeille.

Ylemmän korkeakoulututkinnon tutkielman tiivistelmä on aina julkinen, ja se julkaistaan avoimessa julkaisuarkistossa (Helda).

Jos osana tutkielmaasi on lehdessä julkaistava artikkeli tai tutkielmastasi on tekeillä artikkeli, tutkielmaa ei välttämättä voida sellaisenaan julkaista avoimesti. Jos artikkelisi julkaistaan tieteellisessä lehdessä tai muussa tiedejulkaisussa, sen kustantajalta on usein mahdollista saada tietoa avoimen julkaisemisen ehdoista. Jos tarvitset lisätietoa julkaisemisesta avoimessa julkaisuarkistossa, voit ottaa yhteyttä palveluosoitteeseen e-thesis(at)helsinki.fi.

Viivästetty julkaiseminen (embargo)

Opiskelijana voit pyytää, että tutkielmasi julkaisemista avoimessa julkaisuarkistossa Heldassa viivästetään. Tarve viivästettyyn julkaisemiseen (engl. embargo) saattaa tulla esimerkiksi tilanteessa, jossa tutkielma on tehty tutkimusryhmässä ja se liittyy kiinteästi myöhemmin julkaistavaan tutkimukseen.

Mikäli tutkielmasi julkaisua tarvitsee viivästää, ilmoita siitä tallennuslomakkeella kohdassa "Muut tiedot/Embargo", kun jätät tutkielmasi arvioitavaksi. Dekaani voi myöntää viivästyksen vuodeksi.

Embargollinen tutkielma ei ole nähtävillä kokonaisuudessaan edes kirjastokioskeilla. Koska opinnäyte on julkinen asiakirja, on se kuitenkin aina pyynnöstä annettava nähtäville. Kuvailutiedot (ml. tiivistelmä) ovat aina julkisia ja ne näkyvät avoimessa julkaisuarkistossa (Helda). Jos annat tutkielmallesi julkaisuluvan, embargollinen tutkielma tulee nähtäville avoimeen julkaisuarkistoon sinä päivänä, jona embargo päättyy. Jos et anna lupaa, tulee tutkielmasi nähtäville ainoastaan kirjastokioskeille.