Sanastoa uudelle väitöskirjatutkijalle

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Hämmentääkö tohtoriopintojen alussa päälle vyöryvä uusi sanasto? Oletko pitänyt pitkään taukoa opinnoista ja tarvitset hieman orientaatiota? Mietityttääkö mitä eroa on tutkijakoululla ja tohtoriohjelmalla tai opetussuunnitelmalla ja opintosuunnitelmalla?

Olit sitten uusi tai vanha väitöskirjatutkija, tämän sivun avulla otat helposti haltuun tärkeimmät tohtoriopinnoissa vastaan tulevat termit.

Opinnot
Ohjaus
Sinä itse
Väitöskirjatutkimus
Järjestelmät ja palvelut
Yliopisto
Tutkinnot
Väitteleminen

Opinnot

Tohtorikoulutettavan lukuvuosi-ilmoittautuminen Tohtorikoulutettavan opintoaika ja -oikeudet Suunnittele opintosi ja tutkimuksesi
  • Opetussuunnitelma. Jokaisella tohtoriohjelmalla on opetussuunnitelma, jonka mukaan kaikki ohjelman opiskelijat suorittavat tutkintoa. Opetussuunnitelma koostuu opintojaksoista, joista osa on pakollisia. Opetussuunnitelmasta käytetään usein myös nimeä tutkintorakenne tai tutkintovaatimukset. Kaikkien tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat koostuvat kahdesta opintokokonaisuudesta: tieteenalaopinnoista ja yleisistä valmiustaidoista. Oman tohtoriohjelmasi opetussuunnitelman löydät tohtoriohjelmasi opinto-oppaasta.
  • Opintojakso. Tohtoriohjelmien opetussuunnitelmat (tutkintorakenteet) on jaettu kahteen opintokokonaisuuteen, jotka koostuvat opintojaksoista. Osa opintojaksoista on pakollisia, osa vaihtoehtoisia. Opintojakson voit useimmiten suorittaa useilla eri tavoilla. Suoritukseksi opintojaksoon voi käydä esimerkiksi opintojakson osaamistavoitteet täyttävä kurssi, kirjatentti tai essee tai vaikkapa konferenssiesitelmä tai tieteellinen julkaisu.
  • Opintosuunnitelma. Opintosuunnitelma on henkilökohtainen suunnitelmasi siitä, mitä opintoja ja missä aikataulussa aiot tutkintoosi suorittaa. Opintosuunnitelma tehdään yhdessä ohjaajien kanssa heti opintojen alussa, ja sitä tehdessä on tärkeää tutustua oman tohtoriohjelman opetussuunnitelmaan, jotta tiedät mitä opintoja sinun odotetaan suorittavan. Opintosuunnitelmaa voi opintojen edetessä päivittää, kun suunnitelmat tarkentuvat.
  • Opiskelutodistus. Opiskelutodistuksen avulla todistat tarvittaessa olevasi Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija.
  • Opintosuoritusote. Opintosuoritusotteella näytetään yliopistolla suorittamasi opinnot. Opintosuoritusotetta voit tarvita esimerkiksi hakiessasi rahoitusta.
  • Aktiivisuusprosentti. Kerran vuodessa, lukuvuosi-ilmoittautumisen yhteydessä, sinun tulee esittää arvio opintojesi pää- tai sivutoimisuuden asteesta.

Ohjaus

Väitöskirjatyön ohjaus
  • Ohjaaja. Jokaisella väitöskirjatutkijalla on ohjaaja, useimmiten vähintään kaksi. Ohjaaja tukee opiskelijaa väitöskirjatyössä ja opintojen suunnittelussa ja auttaa opiskelijaa integroitumaan oman alan tutkijayhteisöön.
  • Vastuuhenkilö. Ohjaajien lisäksi jokaiselle väitöskirjatutkijalle nimetään vastuuhenkilö, joka on opiskelijan kotitiedekuntaan työsuhteessa oleva professori tai dosentti, joka tuntee tohtorikoulutuksen käytännöt. Vastuuhenkilön tehtävänä on varmistaa ohjausjärjestelyjen jatkuvuus, perehdyttää opiskelijaa tarvittaessa tutkintovaatimuksiin ja väitöskirjan tarkastuskäytäntöihin sekä esittää tiedekunnalle väitöskirjan tarkastavia asiantuntijoita, kun sen aika tulee.
  • Seurantaryhmä. Opintojen alussa opiskelijan itsensä kokoama seurantaryhmä seuraa väitöskirjatyön etenemistä säännöllisesti, antaa tarvittaessa palautetta työn etenemisestä ja ohjausjärjestelyistä sekä tukee opiskelijaa tavoiteajassa valmistumisessa ja tulevan työuran suunnittelussa.
  • Ohjaussuunnitelma. Ohjaussuunnitelma, jota käytetään toisinaan myös nimeä ohjaussopimus, on ohjaajien, vastuuhenkilön ja väitöskirjatutkijan välinen suunnitelma, joka solmitaan heti opintojen alussa ja jota päivitetään tarvittaessa. Ohjaussuunnitelmassa määritellään väitöskirjatutkijan ja ohjaajien vastuut ja velvollisuudet, sovitaan muun muassa tapaamisten tiheydestä ja siitä, mitä väitöskirjatutkija ja ohjaajat sitoutuvat tekemään ennen seuraavaa yhteistä tapaamista. Ohjaussuunnitelman tekemiseen käytetään sähköistä Thessa-työkalua.

Sinä itse

  • Väitöskirjatutkija. Kaikki yliopiston tohtorintutkintoa suorittavat opiskelijat ovat väitöskirjatutkijoita. Tätä termiä käytetään Helsingin yliopistossa useimmiten virallisissa yhteyksissä ja myös palkalliset väitöskirjatutkijan työsuhteet avataan nimikkeellä väitöskirjatutkija. Väitöskirjatutkija kuvaa hyvin aluillaan olevan tutkijanurasi vaihetta ja auttaa identifioitumaan osaksi tutkijayhteisöä.
  • Tohtorikoulutettava. Aiemmin yleistä termiä tohtorikoulutettava käytetään tohtorintutkintoa suorittavista nykyään harvemmin. Tohtorikoulutettava nimikkeenä kertoo, että olet pätevöitymässä akateemiseksi tutkijaksi.
  • Jatko-opiskelija. Aiemmin yleistä termiä jatko-opiskelija käytetään tohtorintutkintoa suorittavista nykyään harvemmin. Aina aika ajoin se kuitenkin ohjeissamme vilahtelee. Tähän on pääsyynä se, että haluamme tietoa hakevien löytävän sisältöjemme äärelle. Vaikka termien käyttöä ei enää suositella, jatko-opinnot ja jatko-opiskelija ovat edelleen erittäin yleisesti käytettyjä hakusanoja.

Väitöskirjatutkimus

Väitöskirjan rakenne ja arviointikriteerit Julkaiseminen, avoin tiede ja rinnakkaistallennus
  • Artikkeliväitöskirja. Artikkeliväitöskirja koostuu tyypillisesti 3–5 vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisusta tai julkaistavaksi hyväksytystä käsikirjoituksesta sekä niistä laaditusta yhteenvedosta. Artikkeliväitöskirjasta käytetään joskus myös nimeä kokoomaväitöskirja tai nippuväitöskirja.
  • Monografia. Monografiaväitöskirja on yksin sen tekijän nimissä oleva yhtenäinen tieteellinen esitys, joka perustuu tutkimustyöhön ja on aikaisemmin julkaisematon.
  • Avoin tiede. Avoin tiede on yleistermi toiminnalle, joka pyrkii edistämään avoimia toimintamalleja tieteellisessä tutkimuksessa.
  • Avoin julkaiseminen. Avointa julkaisemista (open access) on julkaiseminen avoimessa lehdessä, rinnakkaistallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon ja yksittäisen artikkelin ostaminen avoimeksi muuten tilausmaksullisesta lehdestä.
  • Rinnakkaistallennus. Rinnakkaistallennus on helppo avoimen julkaisemisen muoto. Kun julkaiset artikkelin, voit rinnakkaistallentaa sen yliopiston omaan julkaisuarkistoon Tuhat-tutkimustietojärjestelmän kautta.

Järjestelmät ja palvelut

Thessa Tuhat ja yliopiston tutkimusportaali Sisu ja tohtoriopinnot
  • Opiskelijan ohjeet -palvelu. Opiskelijan ohjeet -palvelusta (jossa nytkin parhaillaan olet) löydät lähes kaikki tohtorintutkinnon suorittamista koskevat ohjeet.
  • Thessa. Thessa on väitöskirjatutkimuksen ja tohtoriopintojen suunnitteluun ja seurantaan käytettävä sähköinen työkalu. Thessassa teet ohjaussopimuksen, pidät kirjaa väitöskirjatyösi etenemisestä ja teet vuosiraportin ennen seuraavaa seurantaryhmän tapaamista.
  • Sisu. Sisu on uusi opintojen suunnittelutyökalu, jolla suunnittelet tohtorintutkintoon kuuluvien opintojen aikataulun, suoritettavat opinnot ja näet oman tutkintosi rakenteen.
  • Flamma. Flamma on yliopiston intranet, joka on tarkoitettu ensisijaisesti henkilökunnan käyttöön. Myös kaikilla opiskelijoilla on pääsy Flammaan, mutta sieltä ei kannata etsiä tohtoriopintoja koskevia ohjeita.
  • Tutkimusportaali. Yliopiston julkisesta tutkimusportaalista löydät tietoa yliopiston tutkijoista ja heidän toiminnastaan. Myös jokaisella väitöskirjatutkijalla on tutkimusportaalissa oma henkilökohtainen profiili, jonka päivittämisestä vastaat itse.
  • Tuhat-tutkimustietojärjestelmä. Tuhat on tutkimusportaalin taustajärjestelmä, jonka kautta pääset päivittämään omia, portaalissa näkyviä tietojasi.
  • IT-Helpdesk. Yliopiston IT-Helpdesk auttaa sinua yliopiston tietojärjestelmiin liittyvissä kysymyksissä. IT-Helpdeskin verkkosivuilta löydät kattavasti ohjeita esimerkiksi sähköpostin ja yliopistolla käytettävien ohjelmistojen käyttöön liittyen.

Yliopisto

Tohtorikoulutuksen toimijat Tohtorikoulutuksen palvelut
  • Tutkijakoulu. Jokainen väitöskirjatutkija kuuluu tohtoriohjelmansa kautta tutkijakouluun. Tutkijakoulu järjestävää yleisten valmiustaitojen koulutusta ja kehittää tohtorikoulusta yhdessä tohtoriohjelmien ja tiedekuntien kanssa.
  • Tohtoriohjelma. Jokainen väitöskirjatutkija kuuluu johonkin tohtoriohjelmaan. Yliopistolla on yhteensä 33 tohtoriohjelmaa, joista useat ovat monitieteellisiä. Tohtoriohjelmat järjestävät muun muassa tieteenalakohtaista koulutusta ja ohjausta. Tohtoriohjelmasi on samalla tutkinto-ohjelmasi eli noudatat sen määräämiä tutkintovaatimuksia.
  • Tiedekunta. Helsingin yliopistossa on 11 tiedekuntaa. Tiedekunta myöntää väitöskirjatutkijan opinto-oikeuden sekä hyväksyy väitöskirjan ja lopulta myöntää tutkinnon. Jokaiselle tohtoriohjelmalla on yksi vastuutiedekunta, mutta samassa tohtoriohjelmassa voi olla opiskelijoita useista eri tiedekunnissa. Eri tiedekunnista voi valmistua eri alan tohtoreiksi, kuten valtiotieteen tai lääketieteen tohtoriksi.

Tutkinnot

Tohtorintutkinnon laajuus ja rakenne Lisensiaatintutkinto
  • Tohtorin tutkinto. Tohtorintutkinto on korkein yliopistossa suoritettava tutkinto. Tohtorintutkinto koostuu väitöskirjasta sekä 40 opintopisteen pakollisista opinnoista. Tohtorintutkinnon pääpaino on tutkimuksessa. 
  • Lisensiaatintutkinto. Ennen tohtorintutkinnon suorittamista on mahdollista suorittaa välitutkintona tieteellinen lisensiaatintutkinto. Lisensiaatintutkinto koostuu väitöskirjaa suppeammasta lisensiaatintutkimuksesta sekä 40 opintopisteen pakollisista opinnoista.

Väitteleminen

Väitöskirjan esitarkastus Väittelylupa ja väitöskirjan julkaiseminen Väitöstilaisuus ja väitöskirjan arvostelu Tohtoriksi valmistuminen
  • Esitarkastus. Ennen väittelyluvan myöntämistä kaksi ulkopuolista asiantuntijaa tarkastaa, että työsi täyttää väitöskirjoille asetetut vähimmäisvaatimukset.
  • Väittelylupa. Tiedekuntaneuvoston esitarkastuksen jälkeen myöntämä lupa painattaa väitöskirja ja puolustaa sitä julkisesti.
  • Väitöstilaisuus. Väitösprosessin huipentuma, julkinen tilaisuus, jossa puolustat väitöskirjatutkimustasi.
  • Vastaväittäjä. Esittää väitöstilaisuudessa huomautuksensa väitöskirjasta ("väittää vastaan") sekä arvioi väitöskirjan ja julkisen puolustautumisen onnistumisen.
  • Kustos. Väitöstilaisuuden puheenjohtaja ja virallinen valvoja.
  • Arvosanalautakunta. Tiedekuntaneuvoston nimittämä, vastaväittäjästä, kustoksesta ja tiedekunnan edustajasta koostuva lautakunta, joka arvioi väitöksen ja esittää tiedekunnalle arvosanaa.
  • Karonkka. Väitöstilaisuuden jälkeen järjestettävää juhla, jonka väittelijä järjestää kiitokseksi vastaväittäjälle, kustokselle ja muihin työhön vaikuttaneille.
  • Promootio. Promootiot ovat tiedekuntien noin joka neljäs vuosi järjestämiä, monipäiväisiä juhlia, joissa edellisen promootion jälkeen valmistuneet maisterit ja tohtorit pääsevät arvokkaissa puitteissa juhlimaan suorittamiaan tutkintoja. Promootioon osallistumalla valmistunut tohtori saa tiedekunnaltaan oikeuden käyttää akateemisen arvonsa merkkejä: tohtorinhattua ja -miekkaa.