Työkaluja uran ja tulevaisuuden suunnitteluun

Ohje kuuluu seuraaviin teemoihin

Valitsemalla koulutusohjelman saat näkyviin yleisten ohjeiden lisäksi koulutusohjelman mahdolliset omat sisällöt. Avointa yliopistoa koskevissa ohjeissa koulutusohjelmaa ei tarvitse valita.

Vinkkejä tämän itseopiskelumateriaalin hyödyntämiseen

Uran ja tulevaisuuden suunnittelu voi tuntua tilanteesta riippuen hyvin ajankohtaiselta ja selkeältä tai kaukaiselta ja hankalalta – tai jonkinlaiselta yhdistelmältä näiden ääripäiden välillä. Koska yliopisto-opinnot eivät useinkaan johda yksiselitteisiin uravalintoihin, moni opiskelija pohtii omaa asiantuntijuuttaan, kiinnostuksen kohteitaan ja vaihtoehtojaan vielä opintojen loppuvaiheessakin.

Me Helsingin yliopiston uraohjaajat olemme koonneet tälle sivulle näkökulmia kysymyksiin, joita opiskelijat usein pohtivat. Löydät kunkin kysymyksen alta tietoa, tehtäviä ja muita työkaluja itsenäisen urasuunnittelusi tueksi. Jos pohdit erityisesti työnhakuun liittyviä kysymyksiä, tutustu myös Vinkkejä työnhakuun -sivuumme.

Urapalveluissa tarjoamme myös muuta monipuolista tukea opiskelijoiden ja alle vuosi sitten valmistuneiden alumnien urasuunnitteluun ja työnhakuun. Tutustu tarjontaamme Urapalvelut-sivulla. 

Onko minullakin ura?

Joillain hienoilla ihmisillä on varmaan joku ura, mulla on kyl sit vaan joku työ.” – opiskelija uraohjauksessa 

Ura saattaa kuulostaa sanana korealta ja kaukaiselta – varsinkin, jos suoritat ensimmäistä korkeakoulututkintoasi eikä sinulla ole vielä kovin paljon työkokemusta, tai jos olet vaihtamassa alaa ja tunnet olevasi urasi suhteen taas jollakin tavalla lähtöruudussa. Ura on kuitenkin laaja käsite, jolla tarkoitetaan koko matkaasi koulutuksen, työn ja muun elämän läpi.

Meistä jokaisen ura rakentuu juuri tässä ja nyt, ja myös jokainen opintopäätös on urapäätös. Päätöksentekijöinä olemme erilaisia, ja tulevaisuutta koskevat valintamme voivatkin perustua esimerkiksi omiin mielenkiinnon kohteisiimme, arvoihimme, intuitioon, tulevaa työuraa koskeviin mielikuviin tai heittäytymiseen ja tilaisuuteen tarttumiseen.

Miten voin suunnitella uraani? 

Urasuunnittelulla tarkoitetaan siis kokonaisvaltaista tulevaisuuteen orientoitumista, joka on meille kaikille hieman erilaista. Varmaa kuitenkin on, että urasuunnittelu ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii aktiivista pohdintaa ja työstämistä. Voit aloittaa miettimällä esimerkiksi sitä, mitkä omaan tulevaisuuteesi liittyvät kysymykset ovat sinulle olennaisia juuri nyt.

Urasuunnitteluun liittyvien pohdintojen, kysymysten ja haasteiden tunnistamisessa sinua auttaa myös itsearviointisivusto Kudin.fi. Kun tunnistat näitä tekijöitä, pystyt kehittämään uravalmiuksiasi paremmin sekä opintojen aikana että työuralla. Kudin.fi:ssä voit arvioida omia uravalmiuksiasi vastaamalla 1–3 erilaiseen kyselyyn. Vastaustesi perusteella saat palautteen ja vinkkejä aihealueiden jatkotyöstämiseen.

Milloin on oikea aika urasuunnittelulle?

Oikea aika urasuunnittelulle on juuri silloin, kun sinusta siltä tuntuu. Omaa tulevaisuutta kannattaa kuitenkin pohtia myös hetkinä, jolloin se ei ole aivan välttämätöntä. On nimittäin niin, että jos et itse kysy oman tulevaisuutesi kannalta keskeisiä kysymyksiä itseltäsi, elämä kyllä kysyy – muttei välttämättä kaikkein otollisimmalla hetkellä. Tartu siihen, mikä puhuttelee juuri nyt!

Olenko minä asiantuntija?

Graduate Capital -mallissa yksilön ura- ja työllistymisvalmiudet jaetaan viiteen pääomaan: inhimilliseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja psykologiseen pääomaan sekä identiteettipääomaan.
Sinun tulee hyväksyä toiminnalliset evästeet nähdäksesi videon.

Milloin olet asiantuntija, ja mitä kaikkea asiantuntijan on osattava ja tiedettävä? Näihin kysymyksiin ei ole yleispäteviä vastauksia, mutta asiantuntijaksi kasvaminen tapahtuu vähitellen opintojesi etenemisen myötä. Asiantuntijuus ei siis kerry vasta työelämässä, vaan voit kartuttaa sitä opintojesi aikana heti kandiopintojen ensimmäisestä päivästä lähtien. Joskus oman asiantuntijuuden tunnistaminen voi olla hankalaa vielä opintojen loppuvaiheessakin.

Tulevaisuuteen orientoitumisen ja asiantuntijaksi kasvun prosessit ovat yksilöllisiä, ja ne etenevät meistä jokaisella eri tahdissa. Sen sijaan, että vertaat itseäsi muihin – ehkä alalla jo pidempäänkin olleisiin – voit ryhtyä rauhassa pohtimaan muun muassa omaa osaamistasi ja kiinnostuksen kohteitasi. Niiden selkeyttäminen vie sinua lähemmäs omaa asiantuntijuuttasi.

Asiantuntijuus pähkinänkuoressa

Mitä asiantuntijuus siis on? Asiantuntijuus tarkoittaa sinuun ja osaamiseesi liittyviä erilaisia valmiuksia. Nämä valmiudet – ja siis myös asiantuntijaksi kasvaminen – voidaan hahmottaa viiden toisiinsa nivoutuvan pääoman kautta. Näihin pääomiin kuuluvat:

  • inhimillinen pääoma: tutkinnon antama osaaminen ja työllistymistaidot
  • sosiaalinen pääoma: vaihtoehtojen tuntemus ja verkostoituminen
  • kulttuurinen pääoma: tutkinnon ulkopuolinen aktiivisuus ja oma paikka työmarkkinoilla
  • identiteettipääoma: arvot ja vahvuudet sekä merkitykset, kokemukset ja suunnitelmat
  • psykologinen pääoma: resilienssi, usko omiin kykyihin ja sopeutuminen muutoksiin.

Voit kerryttää kaikkia näitä pääomia monin tavoin ja monenlaisissa tilanteissa sekä opinnoissa että muilla elämänalueilla. Eri pääomat kehittyvät eri tahdissa, ja ne saattavat nousta keskeisiksi opintojesi eri vaiheissa. Kannustammekin sinua pohtimaan, mitkä teemat ovat itsellesi olennaisia juuri nyt ja mitkä ehkä myöhemmin tulevaisuudessa.

Mitä voin tehdä juuri nyt?

  • Katso Opinnot, ura ja asiantuntijuus -video. Videon avulla saat 5 minuutissa käsityksen pääomista ja siitä, mitä kaikkea asiantuntijaksi kasvaminen opintojen aikana tarkoittaa.
  • Voit myös tehdä Kudin.fi-itsearvioinnin ensimmäisen kyselyn, joka liittyy mainittuihin viiteen pääomaan.
  • Kun olet tutustunut pääomiin itsellesi sopivimmalla tavalla, voit kartoittaa omien pääomiesi tilannetta vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Mitkä koet vahvimmiksi pääomiksesi tällä hetkellä? Millä eri tavoilla olet kehittänyt niitä? Mitä pääomaa tai pääomia haluaisit kehittää opintojesi aikana erityisesti? Mikä voisi olla pienin mahdollinen askel siihen suuntaan?
  • Voit hyödyntää asiantuntijuutesi pohdinnassa myös seuraavia kysymyksiä:
    • Millaisia tietoja ja taitoja olet kartuttanut opinnoissasi ja esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa?
    • Millaisia teemoja pidät erityisen kiinnostavina opinnoissasi ja esimerkiksi työelämässä tai harrastuksissa?
    • Miten kuvailisit omia arvojasi ja asenteitasi, oppimiskykyäsi tai itsesi johtamisen taitojasi?
    • Mistä asioista olet saanut positiivista palautetta muilta eri tilanteissa?
    • Miten kuvailisit itseäsi työyhteisön jäsenenä?
    • Mitä tiedät oman alasi työkulttuurista ja toimintatavoista?
  • Voit tehdä tehtävän: Luo meta-CV ja dokumentoi matkasi asiantuntijaksi (pdf)

Oman asiantuntijuutesi hahmottaminen saattaa olla vaikeaa, jos et vielä tunnista omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi tai tiedä, minne kaikkialle voisit työllistyä omalla tutkinnollasi. Näistä teemoista voit lukea lisää tämän sivun osioista "Mitä osaan ja mitkä ovat vahvuuksiani?" ja "Millaisia työmahdollisuuksia minulla on?".

Opinnäytetyö ja harjoittelu rakentavat asiantuntijuutta

Myös opinnäytetyötä ja opintoihin mahdollisesti kuuluvaa harjoittelua kannattaa ajatella osana asiantuntijaksi kasvamisen prosessia. Molemmissa pääset käyttämään ja syventämään olemassa olevia tietojasi ja taitojasi samalla kun opit uutta ja kehität asiantuntijuuttasi.

Substanssi- eli sisältöosaamisen lisäksi käytät ja kehität sekä opinnäytetyötä tehdessäsi että harjoittelussa muun muassa itsesi johtamisen taitoja, yleisiä työelämätaitoja ja erilaisia vahvuuksiasi. Todennäköisesti saat myös verkostoosi uusia kontakteja, joiden kanssa voit löytää yhteistyömahdollisuuksia myöhemminkin.

Jos et ole vielä tehnyt harjoittelua tai valinnut opinnäytetyösi aihetta, ovat ne sinulle erinomaisia tilaisuuksia miettiä, miten haluat suunnata ja kehittää omaa asiantuntijuuttasi. Jos nämä kokemukset taas ovat itselläsi jo takana päin, voit oppia niistä paljon vielä jälkikäteenkin, kun otat aikaa niiden tietoiselle tarkastelulle.

Mitä osaan ja mitkä ovat vahvuuksiani?

Auringonkukkapelto

Oman osaamisen määrittely ei ole helppo tehtävä. Samalla se on asia, joka vaikuttaa merkittävästi työllistymismahdollisuuksiisi. Prosessiin liittyy kolme osaa: ensin sinun on tunnistettava, millaista osaamista sinulla on, seuraavaksi sinun on puettava osaamisesi sanoiksi, ja lopuksi vielä viestittävä osaamisesi muille esimerkiksi töitä hakiessasi.

Sinun on tärkeää osata sanoittaa osaamisesi niin, että se on ymmärrettävää myös henkilöille, jotka eivät tunne omaa alaasi ja sen sanastoa. Yksi hyvä keino onkin miettiä, miten selittäisit osaamistasi esimerkiksi toisen alan edustajalle, omalle lapsellesi tai isovanhemmallesi.

Erilaisia osaamisia, erilaisia vahvuuksia

Osaamista voidaan luokitella monin eri tavoin. On ymmärrystä oman tieteenalan ilmiöistä, kysymyksistä ja teemoista. Lisäksi on akateemisia taitoja, joihin kuuluvat esimerkiksi teoreettisen tiedon hahmottaminen, kriittinen analyysi tai tutkimusmenetelmiin liittyvät taidot. Yleiset työelämätaidot taas kertyvät opinnoissa ja kaikenlaisissa töissä: voit kehittää esimerkiksi vuorovaikutustaitojasi tai organisointitaitojasi vaikkapa projektikursseilla tai palvelualan työssä.

Osaamista kertyy siis kaikkialla: opintojen ja työtehtävien lisäksi myös esimerkiksi harrastuksissa ja luottamustehtävissä sekä hoitaessasi muita arkisia asioita.

Kartuttamamme ymmärryksen, tietojen ja taitojen lisäksi meillä kaikilla on omaan persoonaamme liittyviä vahvuuksia. Joku on luonteeltaan nopea ja hahmottaa helposti uusia asioita, toinen on perusteellinen ja tarkka. Kolmannella on hieno kyky kuunnella toisia, ja neljäs taas loistaa, kun saa olla huomion keskipisteenä.

Eri työtehtävissä tarvitaan erilaisia vahvuuksia, ja kaikki ominaisuudet voivat olla vahvuuksia tai heikkouksia riippuen siitä, mitä ollaan tekemässä. Urasuunnittelun kannalta on keskeistä, että osaat tunnistaa ja sanoittaa osaamisesi lisäksi myös vahvuuksiasi mahdollisimman monipuolisesti.

Apua osaamisen ja vahvuuksien tunnistamiseen

Kun tarkastelet omaa osaamistasi ja vahvuuksiasi, huomioi koko tähänastinen elämänkokemuksesi. Mitä olet oppinut opintojesi, työkokemuksesi, vapaaehtoistyösi, harrastustesi ja muiden kokemustesi myötä? Mitä taitoja olet kerryttänyt, millaisia asioita olet päässyt tekemään ja mitä vahvuuksiasi olet päässyt hyödyntämään? Millaista palautetta olet saanut muilta?

Voit harjoitella osaamisesi ja vahvuuksiesi tunnistamista ja sanoittamista seuraavien tehtävien avulla:

Mitä toivon tulevaisuudeltani?

Valkoinen majakka merenrantakalliolla.

Jos sinulta kysyttäisiin, mitä toivot tulevaisuudeltasi, mitä vastaisit juuri nyt? Alkaako mielesi pulputa villejä visioita ja unelmia, vai tyssääkö ajatus alkumetreillä? Mitä tunteita sinussa herää?

Tulevaisuutta koskevat toiveet ovat aina monen eri tekijän summia. Sinunkin toiveissasi heijastuvat todennäköisesti jollakin tavoin ainakin tähänastiset elämänkokemuksesi, kiinnostuksen kohteesi, osaamisesi ja vahvuutesi, opintojesi vaihe sekä muu elämäntilanteesi. Niihin vaikuttavat olennaisesti myös se, millaisia vaihtoehtoja tunnistat ja mitä olet oppinut pitämään itsellesi mahdollisena. 
 
Tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmuuksia, ja joskus voikin tuntua helpommalta jättää sen suunnittelu sikseen tai heittää pallo muille. Kaiken ytimessä ovat kuitenkin henkilökohtaiset arvosi ja kysymys siitä, mitä hyvä elämä tarkoittaa juuri sinulle. Siksi kukaan muu ei voi suunnitella tulevaisuutta puolestasi.

Anna arvojesi näyttää suuntaa

Kun tutkit mitä tahansa toivettasi huolellisesti, voit tunnistaa sen takaa ehkä useampiakin itsellesi tärkeitä asioita, eli arvoja. Arvot antavat toiveillesi ja konkreettisille tavoitteillesi pohjan, josta saat voimia jatkamiseen myös silloin, kun kohtaat vastoinkäymisiä.

Arvojen pohjalta asetetut tavoitteet tuovat merkityksellisyyttä ja suuntaa niin opintoihin, työhön kuin muuhunkin elämään. Vaikka et voi aina olla varma, saavutatko tietyn tavoitteesi, voit aina löytää uuden reitin, joka edustaa arvojesi mukaista toimintaa ja toivomaasi tulevaisuutta. Mikä siis olisi parasta, mitä sinulle voisi tapahtua?

Voit pohtia toivomaasi tulevaisuutta ja erityisesti työhön liittyviä arvojasi seuraavien tehtävien avulla:

Millaisia työmahdollisuuksia minulla on?

Pöytä, jonka päällä on avonainen tietokone ja muistikirja sekä juomaa ja kukkia.

”En ole varma, mitä haluan tehdä tulevaisuudessa tutkinnollani. Millaisiin tehtäviin ihmiset ylipäätään päätyvät tällä tutkinnolla? En oikeastaan tiedä, mistä edes aloittaisin "oman alan" töiden etsimisen.”

Jos et vielä hahmota omia uravaihtoehtojasi, et ole yksin. On melko tavallista, ettei opiskelijalla ole vielä opiskelun loppuvaiheessakaan selkeää käsitystä erilaisista mahdollisista urapoluista. Kiinnostuksen kohteita voi olla useita, ja sen myötä myös vaihtoehtoja pökerryttävän paljon. Epäselvää saattaa olla myös se, millaisia vaatimuksia eri tehtäviin on ja millaista eri organisaatioissa tehtävä työ on käytännössä.

Tietoa on kuitenkin saatavilla, ja sitä kannattaa hankkia aktiivisesti. Se auttaa paitsi työelämän vaatimusten ymmärtämisessä, myös omien kiinnostuksen kohteiden ja itselle sopivien työtehtävien hahmottamisessa. Tässä vinkkimme tietolähteiksi:

Uraseurantatiedot. Helsingin yliopisto kerää vuosittaisella uraseurantakyselyllä tietoa valmistuneiden työllistymiseen liittyvistä tekijöistä ja työelämän osaamistarpeista. Valmistuneiden työllistyminen -sivulta löydät paitsi uusimman koko yliopistoa koskevan tiedon, myös oman tiedekuntasi uusimman uraseurantaraportin.

Töissä.fi. Töissä.fi-sivustolta löydät tietoa esimerkiksi siitä, millaisilla tehtävänimikkeillä yliopistossa opiskelleet työskentelevät. Lisäksi löydät tietoa palkkatasosta sekä valmistuneiden uratarinoita, joissa he kertovat omasta työstään.

Nykyinen verkostosi ja uudet kontaktit. Tiedämme usein yllättävän vähän jopa läheisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme työnkuvista ja työhistoriasta. Omaan verkostoosi kuuluvat ihmiset voivat kuitenkin olla arvokkaita tiedonlähteitä myös ammatillisesti, ja siksi sinun kannattaakin kysellä heiltä heidän työstään. Jos sinulla ei ole vielä kontakteja esimerkiksi itseäsi kiinnostavalta alalta, voit laajentaa verkostoasi nopeasti esimerkiksi LinkedInissa. LinkedIn on kansainvälisesti ja myös Suomessa erittäin laajasti käytetty sosiaalisen median palvelu, joka keskittyy lähes puhtaasti ammatilliseen sisältöön. Sen avulla on helppoa lähestyä aivan uusiakin ihmisiä ja tutustua heidän urapolkuihinsa ja työtehtäviinsä.

LinkedIn-alumnihaku. Helsingin yliopiston LinkedIn-sivulta löydät monikäyttöisen alumnihakutyökalun. Sen avulla voit etsiä tehokkaasti tietoa vaikkapa juuri omalta alaltasi valmistuneiden työnantajista ja tehtävänimikkeistä sekä tavoittaa yliopistoyhteisön nykyisiä ja aiempia jäseniä. Vastaava alumnihaku löytyy myös muiden oppilaitosten LinkedIn-sivuilta.

Muistathan, ettei tutkintosi määrää tulevaa urapolkuasi. Niin sanotuilla professioaloilla, joista valmistutaan useammin tiettyihin työtehtäviin (esimerkiksi hammaslääkärit, farmaseutit, papit tai opettajat), urapolut ovat usein selkeämpiä, vaikka niistäkin on mahdollista työllistyä moniin muihinkin tehtäviin. Generalistialoilla taas mahdollisten työtehtävien kirjo on valtava, ja tärkeintä onkin tunnistaa ne asiat, teemat ja kysymykset, joiden parissa juuri sinä haluat työskennellä.

Onko yrittäjyys yksi minunkin vaihtoehdoistani?

Ihmisiä työskentelemässä tietokoneillaan saman pöydän ääressä.

Yrittäjyys on monelle kiinnostava ja varteenotettava uramahdollisuus palkkatyön lisäksi. Palkkatyön ja yrittäjyyden voi usein yhdistää, ja raja niiden välillä onkin entistä joustavampi. Yliopisto-opinnoissa ja muilla elämänalueilla kertynyt osaamisesi antaa hyvät valmiudet yrittäjyyteen. Kun sen lisäksi kirkastat ajatuksiasi siitä, miten haluat hyödyntää osaamistasi ja millaisiin tarpeisiin osaamisellasi vastaat, olet yrittäjyyspohdinnoissasi jo hyvässä vauhdissa.

Sivutoiminen yrittäjyys voi olla mukava tapa joko kokeilla pienimuotoisesti jotain ideaa ilman, että heittäytyy heti yrittäjyyden syvään päätyyn. Se on myös mahdollisuus harjoittaa itselleen mielekästä harrastustoimintaa kaupallisesti.  

Helsingin yliopisto tarjoaa yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa erilaisia valmennusohjelmia yrittäjyyden maailmaan tutustumiseen – ihan alkumetreistä edistyneeseen idean työstöön asti. Valmennukset tarjoavat sinulle kannustavan ja turvallisen paikan ideoidesi kokeilemiseen jo opintojen aikana. Ne myös laajentavat uranäkymiäsi, ja niissä luontevasti tapahtuva verkostoituminen sekä muiden työelämätaitojesi monipuolinen kehittäminen ovat aina hyviä investointeja tulevaisuutta varten.

Mistä aloitan?

Helsinki Think Company kokoaa yrittäjyydestä kiinnostuneita yliopisto-opiskelijoita co-working tiloissaan ja tarjoaa yrittäjyyden perustietoa materiaalipankissaan. Se järjestää myös idea- ja ratkaisukilpailuita, jossa pääset keksimään tuote-, palvelu-, tai yritysratkaisuideoita.  

Helsinki Incubators tarjoaa matalan kynnyksen esihautomo- ja hautomo-ohjelmia. Esihautomoissa pääset jalostamaan ideaasi ja oppimaan yrittäjyyden perustaitoja 2 kuukauden ajan, kun taas hautomoissa saat 6 kuukauden ajan opastusta, mentorointia ja tukea varsinaisen yrityksesi perustamiseen. Pääkaupunkiseudulla esihautomo- ja hautomo-ohjelmia tarjoaa myös Helsingin kaupungin Kampusinkubaattorit-verkosto.  

HELSEED-ohjelma on sinulle, joka haet rahoitusta. Ohjelmassa pääset oppimaan yrittäjyydestä ja pitchaamaan ideaasi Helsingin yliopiston rahastojen edustajille, jotka saattavat sijoittaa yritykseesi 10 000–50 000 euroa. 

Business Helsinki tarjoaa runsaasti tietoa ja tukea, kun suunnittelet omaa yritystäsi. Kaupungin palvelut tarjoavat maksutonta yritysneuvontaa, ja heidän materiaalipankistaan löydät ohjeita moneen eri yrittäjyyden haasteeseen.

Mitä teen, jos työnhaku ei tuota tulosta?

Kuvituskuva, jossa mustakenkäinen henkilö seisoo lattiaan maalatun keltaisen ympyrän keskellä.

”Mä en vaan löydä töitä. Ei oo työkokemusta, enkä saa sitä, kun en saa töitä.”
”Mua ei koskaan kutsuta työhaastatteluun. Oon lähettänyt varmaan sata työhakemusta. Mitä mä teen väärin?” 

Työnhaku ei välttämättä etene toivomallasi tavalla eikä toivomassasi aikataulussa. Älä kuitenkaan lannistu, sillä voit tehdä paljon parantaaksesi omia työnsaantimahdollisuuksiasi. Jos työhaku ei tunnu tuottavan tulosta, tarkistathan seuraavat asiat: 

Ovathan työnhakudokumenttisi kunnossa ja tuleehan osaamisesi niistä selkeästi esille? Työ- ja harjoittelupaikoista käydään joskus kovaa kilpailua, ja silloin on aivan olennaista, että erottaudut suuresta hakijajoukosta myönteisesti. Laadi siis vakuuttava CV ja työhakemus, joissa kerrot, mitä rekrytoija haluaa kuulla: sen, miten oma osaamisesi, vahvuutesi ja mielenkiinnon kohteesi liittyvät hakemaasi työ- tai harjoittelupaikkaan. Huomaa, että CV ja hakemuskirje on tärkeää räätälöidä jokaiseen hakemaasi tehtävään! Mieti siis jokaisella kerralla erikseen, millaista osaamista tehtävään vaaditaan ja mitä vahvuuksiasi sinun kannattaa korostaa. Keskity työnhakudokumenteissasi asioihin, joista juuri kyseinen työnantaja on kiinnostunut.

Tiedäthän, minne olet hakemassa? Hakemuksen ja CV:n räätälöinti on sitä helpompaa, mitä enemmän tiedät työnantajasta ja työtehtävästä. Etsi siis lisätietoa esimerkiksi työnantajan verkkosivuilta tai sosiaalisen median kanavista (esim. LinkedInista, Instagramista tai Facebookista). Jos tunnet jonkun, joka työskentelee tai on aiemmin työskennellyt samassa organisaatiossa tai samantyyppisessä tehtävässä, ota häneen yhteyttä ja kysy lisää. Voit löytää tietoa vastaavista työtehtävistä ja niissä tarvittavasta osaamisesta myös lukemalla muita työpaikkailmoituksia.

Olethan oman työnhakusi ohjaksissa? Työnhaussa oma aktiivisuutesi on keskeisessä roolissa. Vaikka kiinnostavia työpaikkoja ei olisi julkisesti avoinna juuri nyt, oman aktiivisuutesi avulla voit napata itsellesi niin sanotun piilotyöpaikan, eli työn, jota ei ole avattu julkiseen hakuun. Voitkin milloin tahansa listata sinua kiinnostavia organisaatioita ja lähestyä niitä avoimilla hakemuksilla. Auttaisiko, jos tekisit työnhakusuunnitelman, jonka avulla pysyt kartalla siitä, mitä teet ja milloin? Oletko jo hyödyntänyt verkostojasi ja kertonut kontakteillesi, millaista työtä etsit? Löytyisikö heistä joku, jolta voisit saada tukea tai vinkkejä? Informaatiohaastattelun avulla saat vastauksia juuri sinua kiinnostaviin kysymyksiin, ja voit myös saada arvokkaita neuvoja oman alasi työnhakuun.

Seuraavat tehtävät tarjoavat tukea ja vinkkejä aktiiviseen työhakuun:

Olethan tietoinen työnhaun tukipalveluista? Me urapalveluissa tarjoamme lukukausien aikana useita avoimia työnhakuaiheisia työpajoja sekä drop-in-työnhakuneuvontaa ilman ajanvarausta. Lue lisää urapalveluiden sivulta ja tule rohkeasti mukaan!

Podcast: Onko työelämä kaikkia varten?

Mustat langattomat kuulokkeet keltaisella taustalla.

Kaikkien työelämä? -podcastissa laajennetaan käsityksiä työstä ja keskustellaan suomalaisen työelämän epäkohdista niiden kanssa, jotka ovat urallaan keskittyneet kyseisten epäkohtien oikaisemiseen. 

Podcastin teemoja ovat

  • rasismi ja kielimuuri
  • vammaisuus, osatyökykyisyys ja ableismi
  • sukupuolten ja seksuaalisuuksien yhdenvertaisuus
  • ikäsyrjintä
  • työn ekologisuus, demokratia ja osallisuus.

Jokaisesta teemasta on 2–3 jaksoa vaihtuvine vieraineen. Podcastin ovat tuottaneet ja juontaneet yliopiston uraohjaajat Jarkko Immonen ja Heini Hult-Miekkavaara. Löydät kaikki jaksot podcastin omalta sivulta.